Ra­nu­an opis­to­seu­ro­jen ava­jais­seu­rois­sa ko­ros­tui­vat Ju­ma­lan an­ta­ma tur­va ja kut­su Ju­ma­lan val­ta­kun­taan.

Ra­nu­an opis­to­seu­rat kris­til­li­sel­lä kan­sa­no­pis­tol­la ava­si per­jan­tai­na 28. hei­nä­kuu­ta opis­ton joh­to­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Pert­ti Kuha. Pu­heen­sa aluk­si Kuha luki psal­mis­ta 139 sa­nat, jois­sa ku­va­taan Ju­ma­lan huo­len­pi­toa: "En­nen kuin olin elä­nyt päi­vää­kään, oli­vat kaik­ki päi­vä­ni jo luo­dut."

Psal­min sa­noil­la Kuha muis­ti nii­tä rei­lua 100 tänä vuon­na Ra­nu­an opis­toon ha­ke­nut­ta nuor­ta, jot­ka ei­vät saa­neet toi­vo­maan­sa opis­ke­lu­paik­kaa. Sa­mal­la hän toi­vot­ti Ju­ma­lan siu­naa­maa lu­ku­kaut­ta syk­syl­lä pe­ru­sop­pi­jak­son aloit­ta­vil­le.

Ly­hyis­sä opis­to­kuu­lu­mi­sis­saan Kuha nos­ti esil­le so­lu­re­mont­tien ete­ne­mi­sen ja uu­si­tun ko­ti­ta­lous­luo­kan ti­lat. Hän kiit­te­li kaik­kia uu­den myy­mä­lä­ra­ken­nuk­sen ra­ken­ta­mi­seen ja ma­te­ri­aa­lien lah­joit­ta­mi­seen osal­lis­tu­nei­ta sekä tä­män­ke­säis­ten opis­to­seu­ro­jen jär­jes­tä­jiä, jot­ka tu­le­vat Sii­ka­jo­el­ta, Lu­mi­jo­el­ta, Li­min­gas­ta, Ou­lun­sa­los­ta, Hai­luo­dos­ta ja Kem­pe­lees­tä. Li­säk­si Kuha lä­het­ti kii­tok­set vi­ra­no­mai­sil­le ja kai­kil­le työ­vuo­ro­jen muo­dos­sa seu­ra­jär­jes­te­lyi­hin osal­lis­tu­vil­le.

Kuha muis­te­li vii­me syk­sy­nä pi­det­tyä opis­ton joh­to­kun­nan ja hen­ki­lö­kun­nan se­mi­naa­ria. Huo­neen­tau­luk­si Ku­han mie­leen jäi ta­voi­te: hen­ki­lö­kun­nal­le opis­to on us­koa vah­vis­ta­va työ­paik­ka ja opis­toon tu­le­vil­le nuo­ril­le tur­va­paik­ka.

Mor­sius­seu­ra­kun­taa os­ta­mas­sa

Ava­jais­pu­heen jäl­keen saar­na­si Leo Väy­ry­nen, joka se­lit­ti Raa­ma­tun ver­taus­ta suu­ris­ta pi­dois­ta (Luuk. 14:15–24). Saar­nan ai­het­ta poh­jus­ti saar­na­vir­rek­si lau­let­tu vir­si 413 Ah, mik­si tai­vaan val­ta­kun­nan niin moni hyl­kää ta­hal­laan.

– Teks­tim­me ker­too pi­dois­ta, mah­dol­li­ses­ti itä­mai­sis­ta häis­tä. Kak­si kut­sua lä­he­tet­tiin. En­sim­mäi­nen vie­tiin ky­län ta­loi­hin suul­li­ses­ti kuu­kaut­ta ai­kai­sem­min. Toi­nen vie­tiin hää­päi­vän il­ta­na, kun päi­vä al­koi hä­mär­tyä. Pal­ve­li­jat kul­ki­vat soih­tu kä­des­sä ta­los­ta ta­loon ja sa­noi­vat, et­tä pöy­tä on ka­tet­tu.

Väy­ry­nen ava­si ver­taus­ta ker­to­mal­la, et­tä nois­sa pi­dois­sa Jee­sus it­se on yl­kä.

– Van­hat kris­ti­tyt ta­pa­si­vat sa­noa, et­tä Jee­sus tuli os­ta­maan it­sel­leen mor­sius­seu­ra­kun­taa tai­vaa­seen. Jee­sus tuli kor­jaa­maan sitä va­hin­koa, joka syn­tiin­lan­kee­muk­ses­sa ta­pah­tui. Kun ih­mi­nen rik­koi Ju­ma­lan tah­toa vas­taan, hän lan­ke­si sil­loin sie­lun­vi­hol­li­sen lei­riin.

Es­tei­tä vai ve­ruk­kei­ta?

– Mei­dän häi­him­me ei ole mah­dol­lis­ta kut­sua edes kaik­kia ys­tä­viä, mut­ta itä­mai­siin juh­liin kut­sut­tiin kaik­kia ky­lä­läi­siä. Ju­ma­lan val­ta­kun­taan kut­su­taan kaik­kia maa­il­man ih­mi­siä, sil­lä Jee­sus on mak­sa­nut kaik­kien ih­mis­ten syn­nit, se­lit­ti Väy­ry­nen ja jat­koi:

– Me kaik­ki ym­mär­räm­me, et­tä kut­su Ju­ma­lan Po­jan häi­hin on ar­vok­kain kut­su, mikä ih­mi­sen osak­si voi tul­la. Tuo juh­la al­kaa tääl­lä ja jat­kuu ker­ran tai­vaas­sa. Luu­li­si kaik­kien tuo­ta kut­sua nou­dat­ta­van, mut­ta toi­sin käy.

Väy­ry­nen ker­ta­si es­tei­tä, jois­ta ver­taus ker­too. On omai­suu­den­hoi­ta­mis­ta, töi­tä ja per­he-elä­mää.

– Mitä ajat­te­let­te näis­tä es­teis­tä? ky­syi Väy­ry­nen.

– Jee­suk­sen mie­les­tä nuo es­teet oli­vat ve­ruk­kei­ta eli te­ko­syi­tä. Ju­ma­lan val­ta­kun­taan voi tul­la per­heen kans­sa. Tän­ne pu­hu­jan­ko­rok­keel­le kuu­luu las­ten ää­niä, se on elä­män merk­ki. Työn­te­ko­kaan ei ole es­te Ju­ma­lan val­ta­kun­taan tu­lol­le. Jee­sus tah­too siu­na­ta työn­te­on.

Pe­las­tuk­sen päi­vä

Väy­ry­nen päät­te­li pu­het­taan muis­tut­ta­mal­la et­si­kon ajan ra­jal­li­suu­des­ta. Se ei kes­tä lo­put­to­miin.

– Tänä päi­vä­nä, kun kuu­let­te Ju­ma­lan ää­nen, äl­kää paa­dut­ta­ko sy­dän­tän­ne. Huo­men­na pa­ran­nuk­sen­te­ko voi ol­la myö­häis­tä. Sy­dän paa­tuu, juh­la­ta­lon ovi sul­je­taan, ei­kä pa­ran­nus­ta ole enää mah­dol­lis­ta teh­dä. Mut­ta tämä päi­vä on vie­lä pe­las­tuk­sen päi­vä.

Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa ih­mis­tä ruo­ki­taan tai­vaan her­kuil­la, ku­vai­li Väy­ry­nen.

– Ei si­nua aje­ta pois täs­tä pöy­däs­tä, vaik­ka usein ajat­te­let, et­tä olen syn­ti­nen ih­mi­nen. Sinä olet ar­vo­kas kut­su­vie­ras Kris­tuk­sen so­vin­to­työn pe­rus­teel­la. Saat ol­la iloi­nen ja va­paa.

– Kris­tuk­sen val­mis­ta­mas­sa hää­pu­vus­sa me olem­me ker­ran ar­vol­li­sia käy­mään sii­hen pöy­tään, jon­ka Ju­ma­la on val­mis­ta­nut tai­vaas­sa. On­nel­lis­ta mat­kaa pi­to­pöy­tään.

Opis­to­seu­rat jat­ku­vat Ra­nu­al­la sun­nun­tai-il­taan 30.7. saak­ka. Li­sää uu­ti­sia seu­rois­ta löy­tyy kes­ki­viik­ko­na 2. elo­kuu­ta il­mes­ty­väs­tä Päi­vä­mie­hes­tä. Seu­ro­ja voi kuun­nel­la Ke­sä­seu­ra­ra­di­os­ta.