Ranuan opistoseuroissa puhuttiin Jumalan valmistamasta pelastustiestä
Viime viikonloppuna, 26.–28. heinäkuuta, pidetyissä seuroissa oli lauantai-iltana noin 17 500 seuravierasta.
Ranuan opistoseurojen tunnus, Jumalan sana on valo matkallani, kutsuu Jumalan valtakuntaan ja kehottaa kuuliaisuuteen Jumalan sanalle.
Tunnus pohjautuu psalmiin 119, jossa painotetaan Jumalan sanan arvoa ja sen tuomaa siunausta elämään. Jumalan sana valaisee taivaan tien eli sana neuvoo uskovalle, mikä on Jumalan tahdon mukaista ja oikein.
Laki herättäjänä
Ranuan kristillisen kansanopiston johtokunnan puheenjohtaja Antti Paananen puhui avauspuheessaan Jumalan sanasta. Paananen totesi, että seurapuheet perustuvat Raamatun teksteihin, jotka Jumala avaa sillä tavalla, mikä on kuulijoille kulloisellakin hetkellä tarpeellista.
Puhuja kertoi, että Jumalan sanaa verrataan kaksiteräiseen miekkaan (Hebr. 4:12). Toinen terä on laki ja toinen on evankeliumi. Kun veitsessä on kaksi terää, sen läpäisykyky on suurempi kuin tavallisessa veitsessä.
Lain tehtävä on herättää ja tuoda Kristuksen luo, mutta Kristus on lain loppu. Laki ei vie Jumalan valtakuntaan, vaan evankeliumi.
Tärkeä ja hyödyllinen opistovuosi
Ranuan kristillisen kansanopiston rehtori Harri Isopahkala kertoi puheenvuorossaan, että opiston käyneet ovat olleet erittäin tyytyväisiä opistovuoteensa.
– Viime vuoden opiskelijoista noin 98 prosenttia koki opiskeluvuotensa tulevaisuuden kannalta hyödylliseksi.
Ensi vuoden opistolaiset Touko Lohi ja Anni Pulkkanen totesivat, että vaikka opistovuosi vähän jännittää, opistossa on hyvä testata, millaista on asua pois kotoa.
Isopahkalan mukaan opiskelijat kokivat erittäin tärkeäksi myös opiston ydintehtävän uskosta ja elämästä opettamisen eli opiston erityisen tehtävän kristillisen kasvatuksen antajana.
Isopahkala nosti puheessaan esille ne hakijat, jotka eivät tulleet valituksi opistoon tänä vuonna.
– Vaikka hakija joutui pettymään, kun omat suunnitelmat eivät toteutuneet, voi luottaa siihen, että Jumala ohjaa jokaisen elämää.
Samassa seuratuvassa muiden kanssa
Maija-Liisa ja Pekka Lehto Pudasjärveltä sekä Aila ja Heimo Kuha Oulusta istuivat sunnuntaiaamun jumalanpalveluksen aikaan uudella, vanhuksille ja liikuntaesteisille varatulla alueella seurateltassa. Molemmille pariskunnille jumalanpalvelus on kohokohta ja suurten seurojen keskeistä ohjelmaa, jota tullaan kuulemaan seuratelttaan.
Ranuan opistoseuroissa oli vanhuksille ja liikuntaesteisille varattu ensimmäistä kertaa oma alue isonteltan etuosaan.
Opistoseurojen sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa liturgina oli Matti Kinnunen ja saarnan piti Olavi Isokoski. Sunnuntain tekstit liittyivät rakkauden lakiin: evankeliumitekstinä ja saarnan aiheena oli osa Jeesuksen vuorisaarnasta (Matt. 5:20–30).
– Saarnan alkupuolelta jäi mieleen puhe onnesta ja onnellisuudesta, joita jokainen ihminen kaipaa ajalliseen elämään. Puhuja toi esille Jumalan sanan näköalan ja totuuden, että todellinen onni on siinä, että ihmisellä on elämän perustus kunnossa ja hänellä on elävä yhteys Jumalaan, kertoi Pekka Lehto
– Jäin miettimään, onko helpompaa pyytää anteeksi vai antaa anteeksi ja unohtaa. On tärkeä unohtaa anteeksi annetut synnit, kun Jumalakin ne unohtaa, kuvasi ajatuksiaan Maija-Liisa Lehto.
– Kiinnitin huomiota siihen, että Jumalan rakkauden laki ohjaa ihmistä Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Se onkin tärkeää tässä ajassa, kun on paljon monen näköistä sielunvihollisen tarjoamaa viekoitusta, sanoi Aila Kuha.
– Evankeliumitekstissä Jeesus syvensi käskyjen merkitystä niin, että vihastuminen on jo tappamista. Puhuja sitten kiteytti kristityn elämänohjeeksi sanat, että eläisitte niin kuin uskotte, kertoi Heimo Kuha.
Teksti: Sinikka Vuonokari-Kämäräinen ja Vesa Jurmu
Kuvat: Ranuan opistoseurojen kuvapalvelu
Lue lisää 31.7.2019 ilmestyvästä Päivämiehestä.
Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään. Ps. 126:5–6
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
