Palmusunnuntaita vietetään viikkoa ennen pääsiäistä sen muistoksi, että Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Kansa tervehti häntä riemuiten palmunoksin. Nämä tapahtumat kuitenkin aloittavat hiljaisen viikon, joka vie kohti Jeesuksen kärsimystä, kuolemaa ja ylösnousemista. Pohjoisissa maissa pääsiäisen pajunkissat symboloivat palmunoksia.
Palmusunnuntain tapahtumapaikkana oli Jerusalem, jossa valmistauduttiin edessä olevaan pääsiäiseen. Se oli yksi suurista juutalaisista pyhiinvaellusjuhlista, jota vietettiin Egyptin orjuudesta vapautumisen (exodus) muistoksi. Sadat tuhannet pyhiinvaeltajat tungeksivat tuolloin kaupungissa.
Jeesuksen julkinen toiminta oli herättänyt messiaanista innostusta, mikä näkyi, kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin: kulkureitille heiteltiin palmunoksia ja Jeesusta tervehdittiin pyhiinvaelluslauluin. Hoosianna-hymni enteili odotuksen täyttymistä. Tämä vihastutti Jeesuksen vastustajia.
Palmusunnuntain ja 1. adventtisunnuntain evankeliumitekstit kertovat samasta tapahtumasta: Kristuksen julkinen toiminta tähtäsi alusta lähtien hänen elämänsä viimeisiin päiviin. Jumalanpalveluksissa luetaan aina Filippiläiskirjeen katkelma, joka vie pitkäperjantain tapahtumiin ja kertoo Kristuksen nöyrtymisestä ja alentumisesta: "Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli. Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti." (Fil. 2:5-8)
Palmusunnuntain kuninkaalla on "Jumalan muoto" ja oikeus olla "Jumalan vertainen". Kuitenkaan Jeesus ei pidä kiinni oikeuksistaan eikä vallastaan. Hän luopuu omastaan, ottaa orjan muodon, alentaa itsensä, on kuuliainen ristinkuolemaan asti. Miksi hän nöyrtyy ja kätkee valtansa? Hän kärsii ja kuolee sovittaakseen ihmisten synnit ja voittaa kuoleman vapauttaakseen meidät synnin vallasta ja tuodakseen meille elämän.
Palmusunnuntaina virpojat kulkevat ovelta ovelle ja jatkavat omalla tavallaan 300-luvulla syntynyttä perinnettä. Pajunkissat ovat pohjoisten maiden palmunoksia. Virpominen on pohjimmiltaan pääsiäisen sanoman viemistä naapureille ja siunauksen toivottamista.
Lähde: evl.fi
Kuva: Marketta Lumijärvi
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys