Juhani Romppainen siunattiin puhujaksi Kempeleen rauhanyhdistyksellä mikkelinpäivänä.
Marjo Mikkola
Juhani Romppainen siunattiin puhujaksi Kempeleen rauhanyhdistyksellä mikkelinpäivänä.
Marjo Mikkola
Marjo Mikkola
Kempele
Kempeleen rauhanyhdistyksellä vietettiin seurakuntailtaa lokakuussa mikkelinpäivänä. Tilaisuuden aluksi Juhani Romppainen asetettiin puhujan tehtävään.
Paikalla olleet kempeleläiset puhujat kokoontuivat saattamaan uutta puhujaa tehtäväänsä. Edelliset kempeleläiset puhujat valittiin tehtäviinsä viisi vuotta sitten. Koska rauhanyhdistyksellä on vuoden aikana parhaimmillaan jopa kolmesataa erilaista tapahtumaa, myös uusille sananpalvelijoille on tarvetta.
Viime kesäkuussa puhujat kokoontuivat yhdessä juttelemaan Romppaisen kutsumisesta puhujaksi. Illan aikana he kysyivät Jumalan tahtoa ja pyysivät johdatusta. Keskustelun lopuksi Romppainen todettiin tehtävään sopivaksi.
Liikealalta teologian opintoihin
Puheessaan Eero Nuolioja kertoi tunteneensa Romppaisen pidemmältä ajalta.
– Olen saanut seurata viereltä, miten Juhanin työ liikealalla vaihtui teologian opintoihin.
Nuolioja kuvaili havainneensa herkkyyden lisääntyneen Romppaisen olemuksessa.
– Tämä piirre on arvokas ominaisuus sananpalvelijan tehtävässä.
Läheltä seuranneena hän kertoi myös huomanneensa, miten uskon asiat ja rauhanyhdistyksen työ ovat uudelle puhujalle tärkeitä.
– Tämä muutos on ollut moninainen, ja se on vaikuttanut myös puolison, Riikkakaisan elämään. Sananpalvelijan työ on kodin näkökulmasta yhteinen, sillä tehtävä heijastuu myös kodin arkeen, totesi Nuolioja.
Jumala on sadon Herra
Nuolioja puhui uskosta ja kuuliaisuudesta. Tässä ajassa ajankohtainen asia on juuri kuuliaisuus Jumalan sanaa kohtaan, ja etenkin sananpalvelijan tehtävässä se korostuu. Hän puhui myös sadonkorjuusta. Siitä kuinka suuri siunaus on, kun Jumala siunaa satoa, jotta meille riittää ravintoa.
– Tämä aihe on aivan erityisen koskettava ja kaunis hetkellä, jolloin Jumalan sanan työhön kutsutaan uutta puhujaa, hän totesi.
Puhuja kehotti Romppaista hoitamaan tehtäväänsä uskollisesti, hyvällä mielellä ja omana itsenään.
– Sato kuuluu Herralle ja me olemme hänen työntekijöitään. Hengellisessä mielessä olemme aivan kuin apulaisia, sillä sadon Herra on taivaan Jumala. Meidän tulee antaa kunnia hänelle, jolle sato kuuluu. Me kiitämme aina Jumalaa siitä, kun sato kypsyy, totesi Nuolioja ja pyysi sanojensa myötä myös rauhanyhdistyksen väkeä muistamaan Romppaisen perhettä rukouksin.
Raamattu on tärkein työväline
Lopuksi puhujat kokoontuivat yhteen saattamaan uutta puhujaa tehtäväänsä. He lukivat Raamatusta tekstejä ja siunasivat häntä alkavaan tehtävään. Hänelle lahjoitettiin Raamattu Kempeleen Rauhanyhdistyksen puolesta.
Saatesanoina kuultiin, kuinka Jumalan sanan julistamiseen sopii vain arvokkain ja paras työväline; pyhä Raamattu ja siihen kirjoitettu sana. Lutherin sanoin: ”Jumalan pyhä sana on elämän ylin ohje ja väkevin työväline.”
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Nuortenkirja kertoo kahdeksasluokkalaisen Sallan kouluvuodesta, jonka aikana rinnakkaisluokkalainen Niko tulee pikkuhiljaa osaksi kouluarkea. Kirja käsittelee ihastumista, ystävyyttä sekä vastuullisuutta ja rehellisyyttä ihmissuhteissa.
Lämminhenkisessä lastenkirjassa kuvataan perheen vaikean tilanteen herättämiä tunteita ja pelkoja sekä niistä selviytymistä. Kirja tarkastelee lapsen näkökulmasta perheen muuttunutta elämää, joka vähitellen alkaa tuntua tutulta. Läheisten rakkaus ja uskon tuoma turva kantavat.