Mar­jaa­na Leh­to­a­ho

Tam­pe­re

Mie­het poh­ti­vat mies­te­nil­las­sa Ju­ma­lan suun­ni­tel­mia ja pi­ti­vät hä­neen luot­ta­mis­ta suu­re­na mah­dol­li­suu­te­na.

Tam­pe­reen rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä jär­jes­tet­tiin mies­te­nil­ta 11. tou­ko­kuu­ta. Ai­hee­na oli Luot­ta­mus Ju­ma­lan joh­da­tuk­seen kan­so­jen vai­heis­sa.

Al­ku­ru­pat­te­lu­jen jäl­keen il­lan isän­tä Al­pi Lin­ja­ma pyy­si mie­hiä aloit­ta­maan kah­vit­te­lul­la, jon­ka jäl­keen lau­let­tiin vir­si Siu­naa ja var­je­le mei­tä. Ar­ki-il­lan kes­kel­lä kym­me­net mie­het yh­tyi­vät vir­teen, jon­ka jäl­keen Pert­ti Kaut­to pyy­si al­ku­ru­kouk­ses­sa Tai­vaan Isäl­tä siu­naus­ta ko­koon­tu­mi­sel­le, oi­ke­aa ym­mär­rys­tä ja us­kon vah­vis­tus­ta.

Al­pi Lin­ja­ma luki kes­kus­te­lun ai­heek­si Päi­vä­mie­hes­sä il­mes­ty­neet ar­tik­ke­lit ”Kii­tos Ju­ma­lam­me, kun an­noit kau­niin maan” (Ka­le­vi Nie­mi­kor­pi, 6.12.2018) sekä ”Pyhä kan­sa” (Ar­to Töl­li, 27.11.2019). Lo­puk­si Lin­ja­ma luki Saar­naa­jan kir­jan lu­vus­ta 3: ”Kai­kel­la on mää­rä­het­ken­sä – – ai­ka on so­dal­la ja ai­kan­sa rau­hal­la.”

Kes­kus­te­lun jäl­keen il­ta­ru­kouk­sen piti Ee­ro Pel­lik­ka, jon­ka jäl­keen ka­jah­ti vir­si 600.

– Meil­lä on tur­val­lis­ta asua Ju­ma­lan val­ta­kun­taa. Siel­lä on ai­na rau­ha, jon­ka Pyhä Hen­ki an­taa, pu­hui Pel­lik­ka.

Hätä pa­laut­taa pe­ru­sa­si­oi­hin

Mie­het toi­vat kes­kus­te­lus­sa esil­le, et­tä ”olem­me rau­han lap­sia”. He poh­ti­vat, mik­si Ju­ma­la sal­lii so­tia ja mikä on nii­den tar­koi­tus.

Kes­kus­te­lu si­vu­si ajan­koh­tai­sia yh­teis­kun­nal­li­sia asi­oi­ta, ja mie­het to­te­si­vat, et­tä ”Tai­vaan Isäl­lä on niis­sä­kin näp­pin­sä pe­lis­sä”. ”So­dat pa­laut­ta­vat ih­mi­siä pe­ru­sa­si­oi­den ää­rel­le, ja eh­kä me tar­vi­taan kai­ken­lai­sia vai­kei­ta­kin ai­ko­ja, jot­ta näh­dään, mikä on tär­ke­ää”, tuli esiin.

Osal­lis­tu­jat muis­te­li­vat sota-ai­kaa ja sen vai­ku­tuk­sia: ”Syn­nin­hä­tä lait­toi myös so­das­sa kään­ty­mään Ju­ma­lan puo­leen.” Joku ker­toi, kuin­ka ma­sen­tu­neel­le, so­das­ta pa­lan­neel­le mie­hel­le oli us­ko­vai­nen mum­mo sa­no­nut: ”Ei Suo­men asi­oi­ta pää­te­tä Mos­ko­vas­sa ei­kä Was­hing­to­nis­sa, vaan tai­vaas­sa.”

Mie­het nä­ki­vät myös ul­ko­lä­he­tys­työs­sä kan­so­jen vai­hei­den mer­ki­tyk­sen, ku­ten Af­ri­kan so­tien ja le­vot­to­muuk­sien yh­tey­den tur­van ha­ke­mi­seen ja us­kon löy­ty­mi­seen. Suo­mes­sa­kin ”eva­koi­den mu­ka­na Ju­ma­lan sa­naa kyl­vet­tiin laa­jas­ti pit­kin Suo­mea”.

Syn­tiä kan­nat­taa pe­lä­tä

Mie­het miet­ti­vät myös omaa suh­tau­tu­mis­taan esi­val­taan ja esi­val­lan kun­ni­oit­ta­mi­sen mer­ki­tys­tä. He toi­vat esil­le huol­ta sii­tä, kuin­ka lä­hel­lä ole­vat so­dat, il­mas­ton­muu­tos ja yh­teis­kun­nal­li­set krii­sit vai­kut­ta­vat nuor­ten mie­leen, ja mil­lä ta­val­la oman elä­män ra­ken­nu­sai­neet sii­nä muo­tou­tu­vat.

Mie­het il­mai­si­vat kii­tol­li­suut­ta ny­kyi­sen yh­teis­kun­nan ke­hit­ty­mi­ses­tä, ja poh­ti­vat, mi­ten ke­hi­tys jat­kuu. He ky­syi­vät: ”Luo­tam­me­ko Ju­ma­lan joh­da­tuk­seen, et­tä saam­me tur­va­ta sii­hen vai­kei­na­kin ai­koi­na? Tämä on meil­lä suu­ri mah­dol­li­suus.”

Il­las­sa ker­rat­tiin Je­re­mi­an teh­tä­vää pak­ko­siir­to­lai­suu­des­ta il­moit­ta­nee­na pro­feet­ta­na, ja sitä, kuin­ka Ju­ma­lan lu­paus sil­loin­kin täyt­tyi. ”Ju­ma­la il­moit­ti myös sen, et­tä äl­kää luot­ta­ko ih­mi­siin. Kyl­lä sit­ten­kin kan­so­jen koh­ta­lo on Ju­ma­lan kä­des­sä ja se, mitä mei­dän pi­täi­si pe­lä­tä, on syn­ti ja syn­nin vaa­ra.”

Jut­tu on lu­et­ta­vis­sa ko­ko­nai­suu­des­saan täl­lä vii­kol­la il­mes­ty­väs­tä Päi­vä­mie­hes­tä.