Ma­de­kos­ken ke­sä­seu­rois­sa ja raa­mat­tu­luo­kan ko­di­nil­las­sa us­ko­vien yh­teys oli kes­kei­nen ai­he. Ke­sä­seu­ro­jen viik­ko­mes­su vie­tet­tiin Tur­kan­saa­ren kir­kos­sa.

Elo­kuun 17.–18. päi­vi­nä pi­de­tyis­sä ke­sä­seu­rois­sa Sa­ka­ri Trög ker­toi Paa­va­lin elä­mäs­tä.

Sau­lus, juu­ta­lai­sen opin saa­nut fa­ri­se­a­lai­nen oli kii­vas mies, ja hän näki us­ko­vai­set vi­hat­ta­vi­na. Hän ot­ti kiin­ni na­sa­re­ti­lai­sen seu­raa­jia. Ju­ma­la py­säyt­ti hä­net. Us­ko­vai­nen Ana­ni­as saar­na­si Sau­luk­sel­le evan­ke­liu­min ja Sau­lus sai nä­kön­sä – myös us­kon sil­mät avau­tui­vat. Sau­luk­ses­ta tuli Pau­lus, pie­ni, Paa­va­li.

Jää­hy­väis­kir­je Efe­soon

Paa­va­li kier­si lä­he­tys­mat­koil­la ja saar­na­si us­koa. Efe­sos­sa Paa­va­li saar­na­si kol­men vuo­den ajan, ja sin­ne syn­tyi seu­ra­kun­ta. Apos­to­li jou­tui lo­pul­ta it­se hen­gen­vaa­raan, ja hä­nen piti jät­tää Efe­so. Hän piti yh­teyt­tä Efe­son us­ko­viin ja kir­joit­ti jää­hy­väis­kir­jeen, jos­sa en­na­koi koh­ta­lo­aan.

Apos­to­li Paa­va­li muis­tut­ti, et­tä on tär­keä val­voa us­kos­sa ja pi­tää huol­ta toi­sis­ta. Vaik­ka jo­kai­nen on vas­tuus­sa omas­ta us­ko­ne­lä­mäs­tä, us­kon tiel­lä hor­ju­via on tär­keä tu­kea.

– Jos joku on jää­mäs­sä pois seu­ra­kun­ta­yh­tey­des­tä, hä­nen kans­saan kes­kus­tel­laan tu­kien ja nos­ta­en, pu­hu­ja kan­nus­ti.

Paa­va­li myös va­roit­ti efe­so­lai­sia eri­seu­ras­ta, ”hir­mui­sis­ta su­sis­ta” ja vää­ris­tä opet­ta­jis­ta, jot­ka ha­jot­ta­vat us­ko­via.

– Uh­ka­ku­vis­ta huo­li­mat­ta Paa­va­li loh­dut­ti, et­tä Ju­ma­la var­je­lee, kun us­ko­vat ei­vät hyl­kää Ju­ma­lan sa­naa.

Moo­ses, us­kon esi­ku­va

Us­ko oli kes­kei­nen ai­he myös 23. elo­kuu­ta raa­mat­tu­luo­kan ko­di­nil­las­sa, joka aloit­ti syys­kau­den toi­min­nan. Kei­jo Nis­si­lä ker­toi hep­re­a­lais­kir­jeen poh­jal­ta Moo­sek­sen elä­mäs­tä.

– Hep­re­a­lais­kir­je, ke­ho­tus­pu­he us­kos­saan vä­sy­neil­le, nos­taa Moo­sek­sen roh­kai­se­vak­si esi­mer­kik­si us­kon voi­mas­ta.

Moo­ses säi­lyi lap­suu­den us­kos­sa. Nuo­re­na ai­kui­se­na Moo­sek­sel­la oli vai­kea va­lin­nan paik­ka.

– Egyp­tin prins­si­nä hä­nel­le tar­jou­tui suur­val­lan rik­kaus ja val­ta ja toi­se­na vaih­to­eh­to­na oli hep­re­a­lai­sen or­ja­kan­san jä­se­nen osa, us­ko­vai­sen osa. Moo­ses va­lit­si us­kon, kos­ka hän ”kat­soi pal­kan­mak­soa”, ker­toi Nis­si­lä.

Moo­sek­sen us­ko oli mon­ta ker­taa ko­e­tuk­sel­la, ja hän myös epäi­li.

– Kui­ten­kin hä­nel­lä oli koko elä­män­sä ajan yh­teys us­ko­viin ja hän sai ko­kea, kuin­ka Ju­ma­la var­je­lee ja siu­naa us­ko­via ja joh­dat­taa elä­män lo­pus­sa tai­vaan kun­ni­aan, kuul­tiin pu­hees­sa.

Kuva: Kari Heik­ki­lä