Vanhuus on hyvää ja arvokasta aikaa, josta saa nauttia, todettiin varttuneiden leiripäivässä Pudasjärven rauhanyhdistyksellä.
Seppo Leppänen
Vanhuus on hyvää ja arvokasta aikaa, josta saa nauttia, todettiin varttuneiden leiripäivässä Pudasjärven rauhanyhdistyksellä.
Seppo Leppänen
Inkeri Heikkala
Pudasjärvi
Tyytyväisyys kumpuaa uskon tuomasta lahjasta – Taivaan Isä kuljettaa elämässä.
Kauniina alkusyksyn päivänä, 4. syyskuuta, Pudasjärven rauhanyhdistykselle oli kokoontunut runsaslukuinen joukko varttuneita viettämään Rautionsaaren leirikeskusalueen leiripäivää. Leiriläisiä oli tullut laajalta alueelta Koillismaata ja Lappia.
Leirin isäntinä toimivat Risto Lauhikari ja Urpo Illikainen ja ruokahuollosta vastasi Vuokko Tuomaala apujoukkoineen. Työssä ahersi monta muutakin paikallista iloisin ilmein.
Vanhuudesta on lupa nauttia
Risto Lauhikari piti alkuhartauden tekstinään Daavidin psalmin alkusanat: ”Herra on minun valoni ja apuni, ketä minä pelkäisin.”
– Anteeksiantamuksen evankeliumi saa vapauttaa kaikesta synnistä. Meidän ei tarvitse pelätä mitään uhkakuvia, mitä maailmassa on näkyvillä. Ei tapahdu mitään, mitä Taivaan Isä ei salli tapahtuvan.
– Vanhuus on hyvää ja arvokasta aikaa, josta meidän on lupa nauttia. Taivaassa pääsemme vapaiksi kaikista arjen taakoista, Lauhikari puhui.
Tyytymättömyys jää evankeliumin alle
Urpo Illikainen piti alustuksen aiheesta tyytyväisyys. Hän kyseli alustuksessaan, olemmeko tyytyväisiä omaan elämäämme ja minkälaisia haasteita ikääntyminen on tuonut.
– Osaammeko elää hetkessä vai huolehdimmeko huomisesta? Vertailemmeko omaa elämäämme muiden elämään?
Illikainen muistutti, että jos ihminen miettii, mitä hänellä on, hän huomaa paljon kiitollisuuden aiheita. Jumala on siunannut Suomen kansaa ja yksittäisten ihmisten elämää. Hän kuitenkin muistutti, että tyytymättömyyttä löytyy Raamatunkin lehdiltä, vaikkapa korpivaellukselta.
Raamattu varoittaa rikkauden tuomista vaaroista. Menestyskin on kuitenkin Jumalan siunaamaa.
– Voimme olla tyytymättömiä myös omiin lahjoihimme. Paavalille sanottiin: ”Tyydy minun armooni; sillä minun voimani on heikoissa väkevä” (2. Kor. 12:9).
– Suurin tyytyväisyyden aihe tänä päivänä on, että saamme olla Jumalan lapsia. Seuroissa ja eri-ikäisten tilaisuuksissa usko saa vahvistua, ja saamme puhua toisillemme tiestä ja matkasta. Ja jättää tyytymättömyyskin evankeliumin alle, alustaja lohdutti kuulijoita.
Jumala kantaa
Ruokailun jälkeen jatkettiin kepeämmällä ohjelmalla. Osallistujat kuulivat lasten puhetta isovanhemmistaan ja seurasivat, miten papille kävi Lyydian syntymäpäivän onnittelureissulla. Tarja Vänttilä laittoi pitkään istuneille veret kiertämään tuolijumppaohjauksellaan. Seppo Leppänen kertoi Pudasjärven historiasta ja Eero Illikainen rauhanyhdistyksen seinällä olevasta Kymmenen neitseen vertausta kuvaavasta Paavo Tolosen taulusta.
Arvo Niskasaari piti loppuhartauden paimenpsalmista. Hän totesi, että psalmi oli tyytyväisen miehen puhetta. Jumala sai olla psalminlaulajan turvana. Daavid näki paimenen, joka johdattaa vihreälle niitylle.
– Leiripäivä on ollut meille vihreä niitty. Saamme luottaa, että Taivaan Isä kuljettaa meitä kotitietä perille asti ja kantaa sylissään silloin, kun me syliä tarvitsemme, Niskasaari ihasteli.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Nuortenkirja kertoo kahdeksasluokkalaisen Sallan kouluvuodesta, jonka aikana rinnakkaisluokkalainen Niko tulee pikkuhiljaa osaksi kouluarkea. Kirja käsittelee ihastumista, ystävyyttä sekä vastuullisuutta ja rehellisyyttä ihmissuhteissa.
Lämminhenkisessä lastenkirjassa kuvataan perheen vaikean tilanteen herättämiä tunteita ja pelkoja sekä niistä selviytymistä. Kirja tarkastelee lapsen näkökulmasta perheen muuttunutta elämää, joka vähitellen alkaa tuntua tutulta. Läheisten rakkaus ja uskon tuoma turva kantavat.