Mai­ja Haho

Sii­ka­jo­ki

Sii­ka­jo­en Rau­ha­nyh­dis­tys on va­el­ta­nut ru­kous­huo­neel­ta lei­ri­kes­kuk­seen ja lo­pul­ta omiin toi­mi­ti­loi­hin­sa.

Sii­ka­jo­en Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen väki ko­koon­tui juh­li­maan yh­dis­tyk­sen 90-vuo­tis­juh­laa. Jar­mo Ni­ko­la ja Iik­ka Haho esit­te­li­vät Sei­ja Top­pi­lan ja Kyl­lik­ki Väy­ry­sen ko­ko­a­man kat­sauk­sen Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen his­to­ri­aan Sii­ka­jo­el­la.

His­to­ri­a­kat­sauk­ses­sa sel­vi­si, et­tä Sii­ka­jo­el­la on ol­lut van­hoil­lis­les­ta­di­o­lais­ta kris­til­li­syyt­tä ai­na­kin 1870-lu­vul­ta al­ka­en. Rau­ha­nyh­dis­tys pe­rus­tet­tiin 14. mar­ras­kuu­ta 1930. Aluk­si seu­ro­ja pi­det­tiin ru­kous­huo­neel­la ja nuo­ri­so­seu­ran­ta­lol­la. 1950-lu­vul­la sii­ka­jo­ki­set al­koi­vat jär­jes­tää om­pe­lu­seu­ro­ja sekä ko­ti­py­hä­kou­lu­ja.

Kun Suo­men Rau­ha­nyh­dis­tys­ten Kes­ku­syh­dis­tys (SRK) os­ti Sii­ka­jo­en Ala­pään kou­lun lei­ri­kes­kus­ta var­ten vuon­na 1972, Sii­ka­jo­en us­ko­vai­set sai­vat jär­jes­tää seu­ro­ja Sii­ka­tör­män lei­ri­kes­kuk­ses­sa ja osal­lis­tua lei­rien ai­ka­na jär­jes­tet­tyi­hin seu­roi­hin.

Toi­min­ta kas­vaa

Sii­ka­jo­en Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­ta vil­kas­tui 1980-lu­vul­la: tuli mo­nia uu­sia toi­min­ta­muo­to­ja, ku­ten si­sa­ril­lat, päi­vä­ker­hot ja raa­mat­tu­luo­kat. Sil­loin val­mis­tui myös tal­koo­voi­min ra­ken­net­tu toi­mi­ta­lo.

Ni­ko­la ja Haho ker­toi­vat, et­tä Sii­ka­jo­en Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen tär­kein toi­min­ta­muo­to on edel­leen seu­rat. Nii­tä pi­de­tään omal­la toi­mi­ta­lol­la kes­ki­mää­rin kol­me­na sun­nun­tai­na kuu­kau­des­sa.

Lue tä­män vii­kon Päi­vä­mie­hes­tä, mitä ai­het­ta Jan­ne Kä­ke­lä kä­sit­te­li juh­las­sa pi­tä­mäs­sään seu­ra­pu­hees­sa.