JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Moi, today was good, I went to "kerkko"

Rimpiläinen Maija
Aiemmat blogit
2.4.2017 6.30

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420170402063000

Mi­nul­la on uu­si ys­tä­vä, olen tun­te­nut hä­net vas­ta pari kuu­kaut­ta. Sain tä­män nuo­ren ys­tä­vän van­han ys­tä­vä­ni vä­li­tyk­sel­lä ja en­sim­mäi­ses­tä ta­paa­mi­ses­ta läh­tien täl­lä uu­del­la ys­tä­väl­lä on ol­lut paik­ka mie­les­sä­ni. Meil­lä ei ole kun­nol­la yh­teis­tä kiel­tä, mut­ta sil­ti olem­me kes­kus­tel­leet jo vaik­ka mis­tä yh­des­sä. Mi­ten tämä on mah­dol­lis­ta?

Sain tie­tää, et­tä ys­tä­vä­ni oli läh­te­nyt omas­ta maas­taan, jot­ta säi­lyi­si hen­gis­sä. Kai­ken elä­mäs­sään tar­vit­ta­van opin hän on saa­nut toi­mies­saan lam­mas­pai­me­ne­na ka­rus­sa maas­tos­sa kor­kei­den vuo­rien kes­kel­lä ja työs­ken­nel­les­sään su­ku­lai­sen­sa ra­vin­to­las­sa. Ys­tä­vä­ni on läh­te­nyt pa­ko­lai­sek­si omas­ta maas­taan jo lap­se­na. Hä­nen ”vi­kan­sa” oli se, et­tä hän on vää­rää hei­moa. So­vim­me uu­den ys­tä­vä­ni kans­sa ta­paa­mi­ses­ta What­sAp­pis­sa, en­sin suo­mek­si, sit­ten eng­lan­nik­si ja lo­pul­ta emo­jik­si. Ta­paa­mi­ses­sa jut­te­lim­me toi­sil­lem­me ys­tä­vä­ni ka­ve­rin avul­la, sil­lä yh­teis­tä pu­hut­ta­vaa kiel­tä meil­lä ei ol­lut.

Jut­te­lem­me ys­tä­vä­ni kans­sa vii­koit­tain pal­jon. Jut­te­lu ta­pah­tuu ai­em­min mai­ni­tus­sa pu­he­lin­so­vel­luk­ses­sa, jos­sa meil­lä on käy­tös­säm­me koko emo­ji­sa­na­va­ras­to, ka­me­ra­kän­ny­käl­lä ote­tut ku­vat ja eri­no­mai­set Goog­le-kään­tä­jät. Nii­den avul­la me voim­me ker­toa ar­ki­sis­ta sat­tu­muk­sis­ta ja toi­vot­taa hy­vää huo­men­ta tai hy­vää yö­tä toi­sil­lem­me. Ys­tä­vä­ni osaa kir­joit­taa da­ria ja per­si­aa. Nyt hän opis­ke­lee kou­lus­sa suo­men kiel­tä ja se tun­tuu hä­nes­tä työ­lääl­tä. Olen ru­ven­nut so­vel­ta­maan kie­liä mo­nin ta­voin WA-kes­kus­te­luis­sa. Lip­sun yh­dys sa­no­jen käy­tös­tä, pos­ses­sii­vi­suf­fik­seis­ta ja kir­joi­tan toi­set asi­at suo­mek­si ja eng­lan­nik­si, jos­kus uh­ka­roh­ke­as­ti jopa per­si­ak­si. Ko­e­tan kir­joit­taa vies­tit mah­dol­li­sim­man pal­jon al­ku­sa­noil­la. Mitä nämä al­ku­sa­nat sit­ten oi­kein ovat?

Ker­ran päi­vä­ker­ho-, py­hä­kou­lu- ja raa­mat­tu­luo­kan opet­ta­jil­le jär­jes­tet­tiin kou­lu­tus, jos­sa ai­hee­na oli sel­ko­kie­li. Kou­lu­tuk­ses­sa meil­le ker­rot­tiin 65 al­ku­sa­nas­ta, jot­ka löy­ty­vät kai­kis­ta maa­il­man kie­lis­tä ja joi­ta käyt­tä­mäl­lä voi ker­toa ihan kai­ken. Al­ku­sa­nat on ja­et­tu seit­se­mään ryh­mään. Yk­si ryh­mä sa­no­ja liit­tyy ai­kaan ja toi­nen paik­kaan, yh­des­sä on te­on­sa­no­ja ja toi­ses­sa te­ki­jöi­tä, yh­des­sä mää­rää ku­vaa­via sa­no­ja ja toi­ses­sa laa­tua. Yh­des­sä sa­na­ryh­mäs­sä on muu­ta­mia par­tik­ke­lei­ta. Kou­lu­tuk­ses­sa har­joit­te­lim­me sel­ko­kiel­tä kään­tä­mäl­lä eri raa­ma­tun­teks­te­jä al­ku­sa­noil­le. Kat­kel­ma jou­lu­e­van­ke­liu­mis­ta al­koi kään­tyä jo­ten­kin näin: ”Hän ajat­te­li, et­tä ai­kai­sem­min ta­pah­tu­nut asia ei voi ol­la tot­ta. Hä­nes­tä tun­tui, et­tä hän ha­lu­aa tie­tää li­sää täs­tä asi­as­ta.”

Uu­den ys­tä­vän kans­sa on luon­te­vaa teh­dä jo­ta­kin yh­des­sä. Olem­me pe­lan­neet sul­ka­pal­loa ne­lin­pe­li­nä Kak­kos­ty­tön ja Om­pe­lu­mie­hen kans­sa. Kei­lo­ja kä­vim­me kaa­ta­mas­sa Kak­si­met­ri­sen ja Blog­ga­rin kans­sa, Sis­kon ja Lan­ko­mie­hen ko­dis­sa kä­vim­me pe­laa­mas­sa lau­ta­pe­le­jä Mö­rön ja Tiuh­tin kans­sa. Kaik­ki kes­kus­te­lut ys­tä­vän kans­sa käy­dään Goog­le-Map­sin, Goog­le-ku­va­haun ja Goog­le-Kään­tä­jän avul­la ja Yo­u­tu­bes­sa ih­me­tel­lään yh­des­sä toi­sil­lem­me tär­kei­tä asi­oi­ta. Ih­met­te­len mo­nes­ti, mil­lais­ta vuo­ro­vai­ku­tus oli­si­kaan mei­dän ta­pauk­ses­sa ol­lut kak­si­kym­men­tä vuot­ta ai­kai­sem­min, kun ne­tin tar­jo­a­mat mah­dol­li­suu­det vaih­to­eh­toi­seen kom­mu­ni­kaa­ti­oon oli­vat vä­häi­set.

Meil­le mo­lem­mil­le on päi­vän­sel­vää, et­tä sun­nun­tai­na me­nem­me ”kerk­koon”, hän omaan­sa ja minä omaa­ni. En to­sin ole var­ma, on­ko hä­nen paik­kan­sa seu­ra­kun­ta ja kirk­ko, en­kä ole tul­lut se­lit­tä­neek­si juur­ta jak­sain, et­tä oi­ke­as­taan me­nen seu­roi­hin rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­le. Mo­lem­mat olem­me kui­ten­kin sa­maa miel­tä, et­tä näi­den kirk­ko­reis­su­jen jäl­keen ”to­day was good”. Ker­ran poh­din tätä us­ko­mi­sen asi­an se­lit­tä­mi­sen suur­piir­tei­syyt­tä hy­väl­le Ys­tä­väl­le­ni ja va­lit­te­lin lei­kil­lä­ni, et­tä hen­gel­li­seen kes­kus­te­luun on tar­jol­la vain muu­ta­mia käyt­tö­kel­poi­sia emo­jei­ta. On vain sä­de­ke­hää pään­sä pääl­lä kan­ta­va hy­miö, en­ke­liä ja sie­lun­vi­hol­lis­ta ku­vaa­va sekä ru­kous­ta ku­vaa­vat emo­jit. Tä­hän Van­ha Ys­tä­vä­ni loh­kai­si, et­tä voi­si­ko SRK:n vies­tin­täyk­sik­kö ot­taa täs­tä ko­pin ja ke­hit­tää emo­jei­ta hen­gel­li­sen kes­kus­te­lun tu­ek­si. Meil­lä ai­na­kin oli­si käyt­töä niil­le.

MaijaRimpiläinen
Olen helsinkiläinen ja turisti kotikaupungissani. Pidän lauluista ja laulamisesta, valokuvista ja kuvaamisesta, merestä ja veneilystä. Teen työtä kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä edistävässä hankkeessa. Jos haluat kommentoida kirjoituksiani, voit laittaa viestiä osoitteeseen maijarmpl@gmail.com.
29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys