JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

Elä­män­ku­lun krii­sit ja niis­tä sel­viy­ty­mi­nen

Päivämies
Artikkelit
17.2.2018 6.28

Juttua muokattu:

31.12. 09:28
2019123109284220180217062800

Krii­sit haas­ta­vat ih­mi­sen, mut­ta ne voi­vat avau­tua myös Ju­ma­lan siu­nauk­se­na.

”Kai­kel­la on ai­kan­sa, joka asi­al­la maan pääl­lä.” Tämä Saar­naa­jan vii­saus tu­han­sien vuo­sien ta­kaa ei vält­tä­mät­tä tuo hel­po­tus­ta sil­loin, kun olem­me ras­kaas­sa elä­män­ti­lan­tees­sa. Sii­nä on kui­ten­kin lu­paus elä­män­ku­lun vai­kei­den päi­vien vaih­tu­mi­ses­ta hel­pom­piin.

Ih­mi­set koh­taa­vat syn­ty­mäs­tä kuo­le­maan hy­viä päi­viä, jol­loin elä­mä sol­juu eteen­päin il­man suu­rem­pia ky­sy­myk­siä tai huo­lia. Elä­män­kul­kuun kuu­lu­vat kui­ten­kin myös eri­lai­set krii­sit.

Pe­rin­tei­sis­sä elä­män­kul­ku­te­o­ri­ois­sa ih­mi­sen elä­mä on ja­et­tu eri­lai­siin jak­soi­hin, jois­sa ku­kin poik­ke­aa edel­tä­väs­tä ja seu­raa­vas­ta. Jak­sot kul­ke­vat kar­ke­as­ti ikä­vai­heit­tain lap­suu­des­ta nuo­ruu­teen, ai­kui­suu­teen ja van­huu­teen. Eri ikä­vai­hei­siin odo­te­taan kuu­lu­van tie­tyn­lai­sia ta­pah­tu­mia.

Ke­hi­tysk­rii­sit osa­na elä­mää

Ar­ki­kie­les­sä krii­si miel­le­tään usein ne­ga­tii­vi­se­na asi­a­na. Krii­si on kui­ten­kin laa­ja kä­si­te. Yk­si krii­sin muo­to on ke­hi­tys­teh­tä­vä, joka kuu­luu luon­nol­li­se­na osa­na ih­mi­se­nä kas­vuun.

Elä­män­kul­ku­te­o­ri­ois­sa pu­hu­taan nor­ma­tii­vi­sis­ta ja ei-nor­ma­tii­vi­sis­ta krii­seis­tä. Nor­ma­tii­vi­sia eli ke­hi­tysk­rii­se­jä ovat esi­mer­kik­si lap­sen syn­ty­mä, kou­luun läh­te­mi­nen, ko­toa pois muut­ta­mi­nen, avi­o­lii­ton sol­mi­mi­nen, työ­pai­kan vaih­ta­mi­nen, eläk­keel­le jää­mi­nen ja van­hain­ko­tiin siir­ty­mi­nen.

Yl­lät­tä­vät ja odot­ta­mat­to­mat krii­sit

Ei-nor­ma­tii­vi­sik­si krii­seik­si lu­e­taan muun mu­as­sa yl­lät­tä­vä on­net­to­muus tai va­ka­va sai­ras­tu­mi­nen, vä­ki­val­tai­nen puo­li­so ja lä­hei­sen äkil­li­nen kuo­le­ma.

Trau­maat­ti­nen krii­si taas on seu­raus­ta odot­ta­mat­to­mas­ta ja voi­mak­kaas­ta ta­pah­tu­mas­ta, jo­hon liit­tyy voi­ma­va­rat het­kel­li­ses­ti ylit­tä­vä tun­ne­jär­ky­tys. Krii­si voi ol­la myös seu­raus­ta useis­ta sa­ma­nai­kai­sis­ta tai pit­kään jat­ku­neis­ta kuor­mit­ta­vis­ta asi­ois­ta.

Odo­tuk­set elä­män­ku­lus­ta

Yh­teis­kun­nan mo­ni­ar­vois­tu­mi­nen ja yk­si­löl­li­syy­den ko­ros­ta­mi­nen ovat vai­kut­ta­neet myös yk­si­lön elä­män­kul­kuun ja odo­tuk­siin sii­tä. Elä­män­kul­ku­te­o­ri­at pyr­ki­vät mal­lin­ta­maan kun­kin ikä­vai­heen kes­kei­siä elä­mä­na­lu­ei­ta ja ra­ken­ta­maan odo­tuk­sen­mu­kai­suut­ta.

Uu­sim­mis­sa elä­män­ku­lun te­o­ri­ois­sa ikä­vai­hei­ta on py­rit­ty häi­vyt­tä­mään niin, et­tä esi­mer­kik­si nuo­ruu­den kä­si­te on väl­jen­ty­nyt ja vuo­si­na pi­den­ty­nyt. Usein ih­mi­nen kui­ten­kin odot­taa tiet­ty­jen elä­män­ta­pah­tu­mien to­teu­tu­van tie­tys­sä ikä­vai­hees­sa.

Pai­neet ”nor­maa­lin” to­teu­tu­mi­ses­ta

En­tä jos mie­lui­nen opis­ke­lu­paik­ka ei au­ke­ne mo­nen yrit­tä­mi­sen jäl­keen? Mitä, jos puo­li­soa ei ala­kaan löy­tyä? En­tä jos var­hen­ne­tul­le eläk­keel­le jää­mi­nen on­kin edes­sä jo 45-vuo­ti­aa­na? Suru ja pai­ne ”nor­maa­lin” to­teu­tu­mi­ses­ta on yh­del­le hy­vin suur­ta, kun taas toi­nen suh­tau­tuu asi­aan rau­hal­li­sem­min.

Mi­ten voi omal­la toi­min­nal­laan hel­pot­taa lä­hei­sen taak­kaa? Il­man kou­lu­paik­kaa ole­van seu­ra­miel­tä ei­vät vält­tä­mät­tä nos­ta kym­me­net puo­li­tut­tu­jen ky­se­lyt tu­le­vai­suu­des­ta. Puo­li­soa kai­paa­vaa ei­vät tue huu­mo­ril­la hei­te­tyt kom­men­tit sii­tä, ei­kö si­nul­le ku­kaan kel­paa.

On tär­keä miet­tiä, mi­ten koh­taa lä­him­mäi­sen. Mi­ten ha­lu­ai­si it­se tul­la koh­da­tuk­si? Mitä Raa­mat­tu opet­taa ja mitä seu­rois­sa pu­hu­taan­kaan Ju­ma­lan joh­da­tuk­ses­ta ja lah­jois­ta?

Jo­kai­nen voi teh­dä osuu­ten­sa

Vai­kut­taa­ko vau­raus ja oman elä­män me­nes­tys jos­kus sii­hen, et­tä oma­val­tai­suus nou­see? On hyvä tie­dos­taa, et­tä naa­pu­ril­le ta­pah­tu­nut on­net­to­muus oli­si voi­nut osua mi­nun koh­dal­le­ni.

En­hän suh­tau­du yli­mie­li­ses­ti hä­neen, jol­la ei ole sa­maa lah­jaa kuin mi­nul­la? Toi­sen ih­mi­sen mie­len­mai­se­mas­sa tai ko­dis­sa voi ta­pah­tua asi­oi­ta, jot­ka es­tä­vät hän­tä saa­vut­ta­mas­ta sa­maa kuin it­se olen saa­vut­ta­nut. Muis­tan­han, et­tä kaik­ki on lah­jaa. Se ei sul­je pois sitä, et­tä jo­kai­sen tu­lee yrit­tää ja teh­dä osan­sa it­sen­sä, lä­heis­ten­sä ja yh­teis­kun­nan hy­väk­si.

Suo­mi on hy­vin­voin­ti­val­tio, jos­sa kan­sa­lais­ten saa­ma vau­raus pe­rus­tuu kaik­kien osal­lis­tu­mi­seen ja ve­ro­eu­ro­jen mak­suun. Yh­tä lail­la jo­kai­nen voi teh­dä osuu­ten­sa lä­hei­sen tai tut­ta­van koh­da­tes­sa krii­sin. Voi soit­taa, vie­rail­la tai aut­taa konk­reet­ti­ses­ti. Jos­kus kä­den­pu­ris­tus on pal­jon. Tär­kein­tä on, et­tei vält­te­le. Suru ei pure.

Apua vai­ke­aan ti­lan­tee­seen

Vai­ke­as­sa ti­lan­tees­sa ih­mi­sen on tär­keä huo­leh­tia pe­ru­sa­si­ois­ta, ku­ten unes­ta, ruu­as­ta ja ul­koi­lus­ta. Toi­sel­le hel­po­tus­ta tuo pu­hu­mi­nen, toi­sel­le vaik­ka­pa luon­nos­sa liik­ku­mi­nen. Ai­kai­sem­mat sel­viy­ty­mis­kei­not kan­nat­taa vai­ke­as­sa ti­lan­tees­sa ot­taa käyt­töön.

En­sin on tär­keä tun­nus­taa, et­tä tar­vit­see apua. It­se voi ol­la niin so­keu­tu­nut elä­män­ti­lan­tees­saan, et­tä tut­ta­van toi­mes­ta ta­pah­tu­va hok­saut­ta­mi­nen avun ha­ke­mi­ses­ta on iso ys­tä­vyy­den ele.

Tä­män jäl­keen on hyvä sel­vit­tää, mis­tä apua voi­si saa­da ja seu­raa­vak­si ha­kea sitä. Avun saa­mi­ses­sa jou­tuu vä­lil­lä ole­maan si­su­kas. Toi­si­naan avun­tar­vit­si­ja jou­tuu vah­vas­ti­kin pe­rus­te­le­maan ja vaa­ti­maan tar­vit­se­maan­sa apua. Am­mat­ti­a­pua voi ha­kea esi­mer­kik­si neu­vo­las­ta, kou­lus­ta, so­si­aa­li­toi­mes­ta, per­he­neu­vo­las­ta ja ter­vey­den­huol­los­ta.

Taak­ko­jen kan­ta­jia

Tois­ten osa­na on kan­taa elä­mäs­sään asi­oi­ta, jot­ka vai­kut­ta­vat ”piik­ki­nä li­has­sa” läpi elä­män. Täl­lai­sia asi­oi­ta ovat esi­mer­kik­si vaih­te­le­va mie­len­ter­veys, kroo­ni­nen sai­raus ja per­heen­jä­se­nen käy­tös­häi­riö.

Myös vaik­ka­pa kou­lu­kiu­saa­mi­nen voi hei­jas­tua tois­tu­va­na taak­ka­na so­si­aa­li­sis­sa ti­lan­teis­sa myö­hem­min­kin. Vie­res­tä­kin saat­taa ol­la vai­kea näh­dä toi­sen taa­kan pai­no.

Krii­seis­sä on myön­teis­tä­kin

Elä­män­ku­lun krii­sit ei­vät ole pel­käs­tään huo­no asia. Ei ole ta­va­ton­ta, et­tä krii­sit tuo­vat tai­vas­ta lä­hem­mäk­si. Krii­seis­tä pu­hu­taan sy­no­nyy­mi­ses­ti myös mah­dol­li­suu­te­na. Ne voi­vat ol­la pa­kol­li­sia vai­hei­ta, jois­ta osaam­me myö­hem­min kiit­tää.

Jäl­ki­kä­teen Ju­ma­lan siu­naus saat­taa kir­kas­tua vaik­ka­pa työn lop­pu­mi­sen myö­tä seu­raa­va­na asuin­pai­kan vaih­dok­se­na tai sai­ras­lo­mal­la ta­pah­tu­van ar­vo­maa­il­man tar­kas­ta­mi­sen muo­dos­sa. Ju­ma­lan lah­ja on jos­kus krii­sin muo­toi­nen.

Heli Tii­ro­la,

YTT, So­si­aa­li­työn yli­o­pis­ton­leh­to­ri,

Kuo­pio

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 14.2.2018

14.8.2020

Kun si­nun sa­na­si avau­tuu, se va­lai­see, tyh­mä­kin saa sii­tä ym­mär­rys­tä. Ps. 119:130

Viikon kysymys