JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

Hengellinen hoiva on sielunhoidon ydin

Artikkelit
12.10.2025 12.00

Juttua muokattu:

10.10. 10:41
2025101010412720251012120000

H.H.

H.H.

Lau­ri Kin­nu­nen, sai­raa­la­pas­to­ri

Sana psyy­ke on mei­dän ai­ka­nam­me mel­ko ylei­ses­sä käy­tös­sä. Sil­lä tar­koi­te­taan ih­mis­mie­len ko­ko­nai­suut­ta. Tuo vie­ras­pe­räi­nen sana ei ole kui­ten­kaan uu­si. Se löy­tyy Raa­ma­tus­ta.

Al­ku­kie­len psyk­he on kään­net­ty usein sie­luk­si. Voi ol­la, et­tä se kuu­los­taa ou­dom­mal­ta mo­nen ny­kyih­mi­sen kor­vis­sa. Sie­lua käy­te­tään kä­sit­tee­nä jon­kin ver­ran us­kon­nol­li­ses­sa pu­hees­sa eri mer­ki­tyk­sis­sä. Sana esiin­tyy myös kris­til­li­ses­sä kes­kus­te­lu­työs­sä, sie­lun­hoi­dos­sa. Mis­tä sii­nä on ky­sy­mys?

Sie­lun­hoi­toa ku­va­tes­sa on syy­tä pa­neu­tua erää­seen Hep­re­a­lais­kir­jeen vä­lit­tä­mään ope­tuk­seen. Sen mu­kaan Ju­ma­lan sana erot­taa sie­lun ja hen­gen (Hepr. 4:2). Tämä vä­läh­dyk­se­no­mai­nen yk­si­tyis­koh­ta pal­jas­taa jo mui­nais­ten kris­tit­ty­jen ym­mär­tä­neen, et­tä ih­mi­sen ko­ke­mus­maa­il­mas­sa kaik­ki il­mi­öt ei­vät ole hen­gel­li­siä.

Psyy­ken am­mat­ti­lai­set ja sie­lun­hoi­don paik­ka

Ny­kyi­sin psyy­ken pa­ris­sa työs­ken­te­lyä joh­ta­vat psy­ki­at­ri­an ja psy­ko­lo­gi­an am­mat­ti­lai­set. Hei­dän kans­saan voi­daan pa­neu­tua mo­niin psyyk­ki­siin on­gel­miin ja löy­tää riit­tä­vä tuki elä­mään. Yk­si va­kaut­ta­va osa hoi­toa voi ol­la lää­kä­rin mää­rää­mä lää­ki­tys. Ky­see­seen voi tul­la li­säk­si mui­ta tut­kit­tu­ja ja am­mat­ti­lais­ten hy­väk­sy­miä hoi­to­muo­to­ja.

Sai­raa­la­maa­il­mas­sa eri osa-alu­eis­ta koos­tu­vaa hoi­toa on kut­sut­tu ko­ko­nais­val­tai­sek­si hoi­dok­si. Sie­lun­hoi­dol­la on sii­nä oma tun­nus­tet­tu paik­kan­sa. Sie­lun­hoi­ta­jan ta­paa­mi­seen voi­daan jär­jes­tää mah­dol­li­suus myös sil­loin, kun vai­kea elä­män­ti­lan­ne vaa­tii psy­ki­at­ris­ta hoi­toa sul­je­tul­la osas­tol­la.

Sie­lun­hoi­dos­ta te­kee oma­laa­tui­sen hen­gel­li­nen apu. Sil­loin on kyse us­kon­ky­sy­mys­ten kä­sit­te­lys­tä, syn­nin­pääs­tön ju­lis­tuk­ses­ta tai ru­kouk­ses­ta toi­sen puo­les­ta. Pap­pi voi toi­mit­taa myös yk­si­tyi­sen eh­tool­li­sen, jos ih­mi­nen on es­ty­nyt osal­lis­tu­mas­ta ju­ma­lan­pal­ve­luk­siin.

Oma­laa­tui­suu­des­taan huo­li­mat­ta sie­lun­hoi­to ei ole eril­li­nen saa­ri. Sie­lun­hoi­don yti­mes­sä ovat hen­gel­li­set asi­at, mut­ta kes­kus­te­lu si­säl­tää usein laa­jem­paa elä­män tar­kas­te­lua, luon­nol­li­ses­ti pu­het­ta myös sai­rau­des­ta. On myös ti­lan­tei­ta, jois­sa kes­kus­te­lu ei kos­ke­ta suo­raan us­kon asi­oi­ta. Ta­paa­mi­sia voi ol­la yk­si tai use­am­pia.

On hyö­dyl­lis­tä, jos sie­lun­hoi­ta­ja ym­mär­tää jon­kin ver­ran ih­mi­sen miel­tä ja sii­hen liit­ty­viä il­mi­öi­tä. Sik­si kir­kon pii­ris­sä eri­tyis­teh­tä­viin vaa­di­taan kou­lut­tau­tu­mis­ta. Tämä ei tar­koi­ta kui­ten­kaan sitä, et­tei­kö maal­lik­ko­jen kes­ken voi­tai­si käy­dä mer­kit­tä­viä sie­lun­hoi­dol­li­sia kes­kus­te­lu­ja. Se­hän on lu­te­ri­lai­sen ylei­sen pap­peu­den aja­tuk­sen mu­kais­ta.

Lä­hi­suh­tei­den ja ri­pit­täy­ty­mi­sen mer­ki­tys

Kuun­te­lin ker­ran sai­raa­lan lu­en­to­sa­lis­sa ko­ke­neen psy­ko­lo­gin ope­tus­ta va­ka­van on­net­to­muu­den jäl­ki­hoi­dos­ta. Hän ku­va­si am­mat­ti­lais­ten jal­kau­tu­mis­ta teh­tä­vään. Hän opas­ti, et­tä jos omai­set ju­tut­ta­vat omaa lä­heis­tään, ti­lan­ne tu­lee rau­hoit­taa eri­tyi­sel­lä ta­val­la. Hän pe­rus­te­li aja­tus­ta sil­lä, et­tä krii­sin kes­kel­lä lä­heis­ten kes­ken val­lit­se­va kiin­ty­mys­suh­de on hoi­ta­va il­miö.

Oi­val­sin se­los­tuk­ses­ta, et­tä lä­hi­suh­teis­sa taus­tal­la on pit­kä yh­tei­nen his­to­ria. Lä­hi­suh­tei­den mer­ki­tys on kor­vaa­ma­ton, kun ih­mi­nen koh­taa psyy­ket­tä kuor­mit­ta­via tai jär­kyt­tä­viä krii­se­jä. Jos­kus sie­lun­hoi­ta­jan teh­tä­väk­si voi tul­la­kin tär­ke­äl­lä pai­kal­la ole­van omai­sen tu­ke­mi­nen.

Sie­lun­hoi­dol­li­seen ti­lan­tee­seen voi liit­tyä myös ri­pit­täy­ty­mi­nen. Se on ai­na eri­tyi­sen luot­ta­muk­sel­li­nen ti­lan­ne. Kir­kon pap­pien ja leh­to­rien osal­ta asi­as­ta on sää­det­ty myös lais­sa. Kir­kon oh­jeis­sa on täs­men­net­ty, et­tei ky­sei­nen vi­ran­hal­ti­ja saa pal­jas­taa edes ih­mis­tä, joka on hä­nel­le us­kou­tu­nut. Tämä kos­kee myös sie­lun­hoi­dol­lis­ta kes­kus­te­lua.

Vai­ti­o­lon ta­voit­tee­na on ri­pit­täy­ty­jän ar­ka­luon­tei­sen asi­an ja hä­nen it­sen­sä suo­je­le­mi­nen. Mi­kä­li ky­sy­mys on asi­ois­ta, jot­ka vaa­ti­vat vas­tuul­lis­ta kä­sit­te­lyä muu­al­la, sii­hen­kin on py­rit­tä­vä löy­tä­mään kei­not. Rip­pi­sa­lai­suu­den mer­ki­tyk­sel­lä näyt­tää ole­van vie­lä toi­nen­kin puo­li. Se suo­je­lee myös sie­lun­hoi­ta­jaa sil­tä, et­tei hän nos­ta it­se­ään ti­lan­tei­den san­ka­rik­si.

Mitä vai­keu­det opet­ta­vat?

Sai­rau­den tuo­mat vai­keu­det haas­ta­vat myös ih­mis­ten vä­li­siä suh­tei­ta. Raju mut­ta opet­ta­va esi­merk­ki epä­on­nis­tu­mi­ses­ta on Jo­bin ja hä­nen ys­tä­vien­sä vuo­ro­pu­he­lu. Ti­lan­ne ki­ris­ti kär­si­vän mie­hen sie­to­ky­kyä niin, et­tä Job lau­sui ys­tä­vil­leen: ”te laas­ta­roit­te val­heil­la, olet­te puos­ka­rei­ta kaik­ki tyyn­ni” (Job 13:4). Myös Ju­ma­la an­toi mies­ten se­li­ty­sy­ri­tyk­sis­tä tuo­mi­on: ”Et­te ole pu­hu­neet mi­nus­ta oi­kein, ku­ten pal­ve­li­ja­ni Job” (Job 42:7).

Kuu­lin ker­ran poh­din­nan, et­tä ti­lan­ne meni sii­hen saak­ka hy­vin, kun mie­het oli­vat hil­jaa. Kom­men­tin lau­su­nut ih­mi­nen ko­ros­ti kuun­te­le­mi­sen mer­ki­tys­tä. Pro­fes­so­ri Timo Vei­jo­la ar­vi­oi Sie­lun­hoi­don ai­ka­kau­si­kir­jas­sa, et­tä Jo­bin ys­tä­vät edus­ti­vat ai­kan­sa kou­lu­vii­saut­ta. Sitä he oli­vat op­pi­neet esi­mer­kik­si Sa­nan­las­ku­jen kir­jas­ta. He ei­vät osan­neet so­vel­taa tie­to­jaan, kos­ka he ei­vät ky­en­neet eläy­ty­mään Jo­bin ti­lan­tee­seen. Vei­jo­lan mu­kaan he oli­vat ”asi­an­tie­tä­jiä mut­ta ei­vät asi­an­tun­ti­joi­ta”.

Niin ruu­miil­lis­ten kuin psyyk­kis­ten sai­rauk­sien kes­kel­lä ih­mi­nen koh­taa lo­pul­ta rik­ki­näi­sen maa­il­man. Po­ti­laa­na, omai­se­na ja am­mat­ti­lai­se­na ko­kee neu­vot­to­muut­ta. Kai­kil­la ei ole sa­man­lai­set läh­tö­a­se­tel­mat elä­mään, ei­vät­kä elä­män­koh­ta­loi­den tuo­mat is­kut ja­kau­du ta­san ih­mis­ten vä­lil­le. Joi­ta­kin taak­ko­ja voi­daan ja­kaa, kaik­kea ei.

Voi­si­ko mei­tä sil­ti roh­kais­ta yk­si ta­paus Jee­suk­sen elä­mäs­tä? Kun evan­ke­lis­ta Mat­teus tar­kas­te­li Jee­suk­sen toi­min­taa kau­pun­gin sai­rai­den kes­kel­lä, hän teki mie­len­kiin­toi­sen huo­mi­on. Kun pa­rem­pi väki ei ol­lut lain­kaan kiin­nos­tu­nut sai­rais­ta, Jee­sus ta­pa­si sai­rai­ta kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa. Mat­teus ve­to­si van­haan kir­joi­tuk­seen: ”Ei hän rii­te­le ei­kä huu­da, ei hä­nen ään­tän­sä kuul­la ka­duil­la” (Matt. 12:19).

Me em­me näe sa­maa pa­ran­ta­jaa kul­ke­mas­sa omin ja­loin ih­mis­ten pa­ris­sa. Hän on lu­van­nut sil­ti ol­la hen­gel­li­ses­ti mu­ka­na us­ko­vais­ten mat­kas­sa, py­hien yh­tey­des­sä. Hil­jai­nen työ sie­lu­jen par­haak­si jat­kuu. Mat­teuk­sen lai­naa­mat ru­nol­li­set sa­nat jat­ku­vat ja ku­vaa­vat Jee­suk­sen asen­net­ta:

”Sär­jet­tyä ruo­koa hän ei mu­ser­ra, ja suit­se­vais­ta kynt­ti­län­sy­dän­tä hän ei sam­mu­ta” (Matt. 12:20).

Läh­teet:- Sie­lun­hoi­don ai­ka­kau­si­kir­ja nro 12, sai­raan sie­lun­hoi­to. Kir­kon sai­raa­la­sie­lun­hoi­don kes­kus, Kir­kon per­he­a­si­ain kes­kus ja Kir­kon kou­lu­tus­kes­kus. Ha­ka­pai­no Oy, Hel­sin­ki 2000.- Vuo­den 1938 raa­ma­tun­kään­nös.- Ai­ka pu­hua - ai­ka vai­e­ta. Rip­pi­sa­lai­suus ja vai­ti­o­lo­vel­vol­li­suus kir­kos­sa. Suo­men ev. lut. kir­kon kirk­ko­hal­li­tuk­sen jul­kai­su­ja 2011:2. Ha­ka­pai­no Oy, Hel­sin­ki 2011.

13.10.2025

Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani. Ps. 119:105

Viikon kysymys