Jou­lu­vie­ras

”Jou­lu­ka­tu eli Kuok­ka­vie­ras syn­ty­mä­päi­vä­kes­teis­sä” -piir­ros jul­kais­tiin Hel­sin­gin Sa­no­mis­sa ta­san kuu­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten.

Päi­vä sa­ras­taa

Tä­nään au­rin­ko näyt­täy­tyy vain muu­ta­man tun­nin ajan, ja se­kin het­ki voi ol­la pil­vi­nen. Pi­meys val­taa suu­rim­man osan päi­väs­tä. Kaa­mos ma­sen­taa ja kai­paam­me va­loa. Valo an­taa voi­maa elää.

Ju­ma­la joh­taa kan­so­jen vai­hei­ta

Muis­tan myös ala­kou­lun au­lan sei­näl­lä ol­leen juh­la­van ja ar­vok­kaan nä­köi­sen ju­lis­teen ”It­se­näi­nen Suo­mi 60 vuot­ta!”

Pu­ke­kaa yl­len­ne Her­ra Jee­sus Kris­tus

äs­ket­täin erääs­sä sa­no­ma­leh­des­sä ul­ko­maa­lai­nen pu­keu­tu­mi­sen asi­an­tun­ti­ja sa­noi, et­tä hä­nen mie­les­tään suo­ma­lai­set mie­het ovat kuin tuh­ka­kup­pe­ja: pu­keu­tu­vat har­maas­ti ja tyl­säs­ti.

Ju­ma­la on oi­keu­den­mu­kai­nen

Olet eh­kä jos­kus kes­kus­tel­lut ih­mi­sen kans­sa, joka on syyt­tä­nyt Ju­ma­laa ko­ke­mis­taan vas­toin­käy­mi­sis­tä. Voi­ko Ju­ma­la ol­la epä­oi­keu­den­mu­kai­nen?

Ju­ma­lan ai­ka ja ih­mi­sen ai­ka

Mar­ras­kuus­sa me nä­em­me kaik­ki­al­la pur­ka­mi­sen jäl­kiä. On Ju­ma­lan ai­kaa elää myös vuo­den kier­to­jen vaih­te­luis­sa.

Oi­kea va­rus­tus

En­si­lu­mien sa­ta­es­sa maa­han mie­lee­ni muis­tui van­ha ta­paus, jos­sa olim­me Hel­sin­gin rau­ha­nyh­dis­tyk­sen raa­mat­tu­luok­ka­lais­ten kans­sa Kuu­sa­mos­sa ret­kel­lä.

Ka­to­a­ma­ton aar­re on tai­vaas­sa

Ka­to­a­vat aar­teet ovat sil­miem­me edes­sä jat­ku­vas­ti. Aja­tuk­set niis­tä täyt­tä­vät lii­an usein myös mei­dän ar­ki­het­kem­me

Luja luot­ta­mus lu­pauk­seen

Ikäi­sil­lä­ni ih­mi­sil­lä on ta­pa­na ky­syä ta­va­tes­saan jon­kun nuo­ren ih­mi­sen, ke­nen tyt­tö tai poi­ka sinä olet. Tun­nem­me eh­kä hei­dän van­hem­pan­sa tai iso­van­hem­pan­sa.

Rak­kau­den eh­ty­mä­tön läh­de

Rak­kau­des­ta lau­le­taan, kir­joi­te­taan ja pu­hu­taan pal­jon. Sii­tä on teh­ty hy­vin kau­nii­ta ja tun­teel­li­sia lau­lu­ja. Rak­kaus­ru­not vie­vät ih­mis­mie­len kai­hoi­siin aa­tok­siin. Puhe rak­kau­des­ta he­rät­tää meis­sä her­kim­mät tun­teem­me. Rak­kau­den ni­meen van­no­taan ja teh­dään suu­ria lu­pauk­sia.