JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Pääkirjoitukset

Sydämen usko tuo vanhurskauden

Pääkirjoitukset
4.2.2022 12.45

Juttua muokattu:

4.2. 12:41
2022020412411020220204124500

Sy­dä­men us­ko on SRK:n vies­tin­nän tee­ma al­ka­neel­le vuo­del­le 2022. Sa­na­pa­ri on tut­tu, sil­lä se löy­tyy Raa­ma­tus­ta. Apos­to­li Paa­va­li kir­joit­taa Roo­mas­sa asu­vil­le Ju­ma­lan lap­sil­le näin: ”Sy­dä­men us­ko tuo van­hurs­kau­den, suun tun­nus­tus pe­las­tuk­sen” (Room. 10:10).

Paa­va­li sa­noit­taa tuos­sa ly­hy­es­sä lau­sees­sa us­kon suu­ren mer­ki­tyk­sen. Us­kol­la ih­mi­nen voi omis­taa Kris­tuk­sen van­hurs­kau­den, joka kel­paa Ju­ma­lan edes­sä. Ih­mi­nen voi kel­va­ta Ju­ma­lal­le vain Kris­tuk­sen täh­den. Us­ko mer­kit­see myös tun­nus­tau­tu­mis­ta Kris­tuk­sen omak­si ja elä­mää hä­nen yh­tey­des­sään.

Elä­vä us­ko on omis­ta­jal­leen kaik­kein ar­vok­kain asia. Yk­sin­ker­tai­suu­des­saan ku­vaa­va on Jee­suk­sen ver­taus pel­toon kät­ke­tys­tä aar­tees­ta. Mies, joka löy­si aar­teen, myi kai­ken omai­suu­ten­sa ja os­ti tuon pel­lon. Mies ym­mär­si, et­tä mi­kään ei ole niin ar­vo­kas­ta kuin pel­los­sa ole­va aar­re. Us­kon lah­jan omis­ta­mi­nen ei ole hen­gel­li­nen har­ras­tus tai ko­din pe­rin­töä. Us­kol­la, joka ei ole sy­dä­men us­koa ja elä­vää us­koa, ei pe­las­tu­ta.

Sy­dä­men us­ko on ajan­koh­tai­nen, raa­ma­tul­li­nen ai­he. Sie­lun­vi­hol­li­nen ha­lu­aa ek­syt­tää Ju­ma­lan lap­sen luo­pu­maan sy­dä­men us­kos­ta. Hä­nel­le kel­pai­si us­ko, joka on ul­ko­nais­ta, ei elä­vää. Sie­lun­vi­hol­li­nen hou­kut­te­lee oma­la­ki­suu­teen: us­ko omal­la ta­val­la­si.

Koh­taam­me lä­him­mäi­siä, jot­ka ovat jät­tä­neet us­ko­vien jou­kon, mut­ta sa­no­vat yhä omis­ta­van­sa aar­teen. He ha­lu­a­vat ot­taa aar­teen, mut­ta ei­vät omis­taa pel­toa. Jee­suk­sen ver­tauk­ses­sa pel­to kät­ki kui­ten­kin aar­teen. Sa­mal­la ta­val­la on pe­las­tuk­sen lah­ja si­dok­sis­sa Ju­ma­lan val­ta­kun­taan ja Kris­tuk­sen seu­ra­kun­taan. Ih­mi­nen, joka to­te­aa, et­tä ei tar­vit­se Ju­ma­lan seu­ra­kun­taa us­ko­ak­seen, unoh­taa Ju­ma­lan sa­nan ja te­kee tyh­jäk­si us­kon­tun­nus­tuk­sen kol­man­nen koh­dan.

Raa­mat­tu ker­too Kris­tuk­sen ja hä­nen seu­ra­kun­tan­sa erot­ta­mat­to­mas­ta yh­tey­des­tä ku­vaa­vas­ti. Seu­ra­kun­taa ku­va­taan äi­ti­nä, joka syn­nyt­tää va­pai­ta lap­sia (Gal. 4:26). Toi­nen pu­hut­te­le­va kuva on Kris­tuk­sen ruu­miis­ta. Täs­sä ko­ko­nai­suu­des­sa Kris­tus on pää ja seu­ra­kun­ta on hä­nen ruu­miin­sa (Kol. 1:18). Ruu­mis ei ole ko­ko­nai­suus, jos nämä kak­si ir­ro­te­taan toi­sis­taan.

Toi­nen sy­dä­men us­koon liit­ty­vä Jee­suk­sen ver­taus on vii­ni­puu­ver­taus (Joh. 15:1–17). Puu ei syn­ny sii­tä, et­tä ok­sia tuo­daan yh­teen lä­jään. Ok­sat kas­va­vat puun run­gos­ta. Run­gol­la on puo­les­taan juu­ren­sa, jot­ka vä­lit­tä­vät elä­mää ja ra­vin­toa. Us­kon kaut­ta ih­mi­nen on lii­tet­ty Kris­tus-run­koon. Hän puo­les­taan ko­ko­aa ok­sat yh­teen, teh­den ne elä­vik­si. Elä­vän yh­tey­den merk­ki­nä run­gon ja ok­sien vä­lil­lä ovat he­del­mät. Mi­kä­li ih­mi­nen ir­tau­tuu täs­tä yh­tey­des­tä, hän on kuin ok­sa, joka kui­vet­tuu ja kuo­lee.

4.7.2022

Käänny puoleeni; Herra, ja ole minulle armollinen, sillä minä olen yksin ja avuton. Ps. 25:16

Viikon kysymys