JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Arvostan suomalaista luontoa, sen moninaisuutta

14.4.2020 6.30

Juttua muokattu:

2.4. 16:19
2020040216190820200414063000

Miia Kivioja

Miia Kivioja

Au­rin­ko nou­see kel­tai­se­na ta­ka­pi­han met­sän ta­kaa. Heti mie­li on va­loi­sam­pi ja vä­sy­mys ei tun­nu­kaan niin suu­rel­ta. Mi­ten suu­ri vai­ku­tus on­kaan au­rin­gon­va­lol­la. Näin ke­vääl­lä tämä ko­ros­tuu eri­tyi­ses­ti, kun päi­vä al­kaa pi­den­tyä pi­me­än ajan jäl­keen ja aa­mui­sin­kaan ei tar­vit­se he­rä­tä ihan pi­me­ään.

Ar­vos­tan suo­ma­lais­ta luon­toa, sen mo­ni­nai­suut­ta. Olen kii­tol­li­nen, et­tä olen lap­se­na saa­nut pal­jon ol­la luon­non hel­mas­sa ret­kien ja mar­jan­poi­min­nan pa­ris­sa. Lap­suu­den mu­ka­vim­pia muis­to­ja ovat­kin hil­la­reis­sut poh­joi­seen. Joka syk­syi­nen reis­su teh­tiin asun­to­vau­nul­la ys­tä­vä­per­heen kans­sa. Päi­vit­täin käy­tiin hil­la­suol­la eväi­den kans­sa.

Meil­lä lap­sil­la ei ol­lut te­ke­mi­sen puu­tet­ta. Ruo­ho­tup­sut pää­si­vät par­tu­roi­ta­vik­si ja maa­han la­hon­neis­ta puis­ta kai­vel­tiin leik­kei­hin "li­haa". Il­tai­sin is­tut­tiin koko po­ruk­ka nuo­ti­ol­la. Pe­sul­la käy­tiin yleen­sä lei­ri­pai­kan lä­hel­lä ole­val­la jär­vel­lä. Mi­ten mu­ka­va oli­kaan pääs­tä ui­maan, kun oli päi­vän tou­hun­nut ja hai­si ai­ka vah­vas­ti hyt­tys­myr­kyl­le.

Edel­leen tyk­kään mar­jas­taa ja käy­dä pa­ti­koi­mas­sa tai mak­ka­ran­pais­tos­sa met­säs­sä. Se te­kee mie­len iloi­sek­si ja ar­jen han­ka­luu­det unoh­tuu het­kek­si.

On ol­lut mu­ka­va huo­ma­ta, mi­ten myös omat lap­set tyk­kää­vät met­sä­ret­kis­tä. Ei tar­vit­se men­nä oman pi­han met­sää kau­em­mak­si eväs­ret­kel­le. On­kin on­ni, et­tä omaa ko­ti­am­me ym­pä­röi met­sä. Siel­lä voi kii­peil­lä ki­vil­le, et­siä kä­ve­ly­kep­pe­jä ja syk­syi­sin mais­tel­la mar­jo­ja.

Suo­men luon­to an­taa meil­le mo­nen­lai­sia elä­myk­siä, sil­lä saam­me naut­tia nel­jäs­tä eri vuo­de­na­jas­ta! Mi­nus­ta jo­kai­ses­sa vuo­de­na­jas­sa on omat hie­not puo­len­sa, mut­ta myös huo­not.

Minä olen maa­lis­kuun lap­se­na ke­vä­tih­mi­nen. Ra­kas­tan seu­ra­ta, kun luon­to he­rää tal­ven jäl­keen. Pu­rot al­ka­vat so­lis­ta, pui­hin al­kaa tul­la hii­ren­kor­via ja en­sim­mäi­set muut­to­lin­nut pa­laa­vat lau­la­maan lä­hi­met­sän pui­hin. Mie­li­kin on vir­keim­mil­lään, kun au­rin­ko an­taa ener­gi­aa.

Kesä on myös mu­ka­vaa ai­kaa, jos ei ole lii­an tu­ka­lia hel­tei­tä. Ke­säl­lä luon­non­ku­kat ja vih­reä nur­mik­ko ku­kois­ta­vat. On help­po läh­teä ulos, kun pu­ke­mi­nen ei vie ai­kaa.

Syk­sy on kau­nis­ta, kun rus­ka löy­tää luon­non. Niin kau­nii­ta vä­re­jä puut ja met­sä täyn­nä. Saam­me ke­rä­tä met­sis­tä mie­lin mää­rin il­mai­sia vi­ta­mii­ne­ja tal­vek­si. Ja sit­ten koit­taa se en­sim­mäis­ten pak­ka­saa­mu­jen, kuu­rai­sen maan kau­neus.

Tal­vel­la pak­sut lu­mi­peit­teet ja ki­mal­te­le­vat han­get te­ke­vät luon­nos­ta kau­niin. Ja ne pauk­ku­pak­ka­set­kin ovat vä­lil­lä mu­ka­via, kuo­le­vat pö­pöt­kin.

Kun­pa jo­kai­nen osai­si näh­dä luon­non kau­neu­den ja koh­del­la ym­pä­ris­töä ar­vok­kaas­ti. Vie­dään ros­kat ros­kiin, ku­lu­te­taan koh­tuul­li­ses­ti, suo­jel­laan ar­vo­kas­ta luon­toa.

MiiaKivioja
Olen 23-vuotias äiti, vaimo ja nainen. Elän lapsuuden unelmaani kotiäitinä omassa kodissani Haapavedellä. Mietiskelen paljon asioita ja pohdin elämää. Rakastan kaikkea kaunista ja itsetehtyä. Siispä tartun usein virkkuukoukkuun tai sukkapuikkoihin, kun rauhallinen hetki koittaa. Jos aikaa on enemmän, haen pihametsästä tarpeita kranssiin tai maljakkoon. Myös musiikki on minulle erittäin tärkeää.
24.6.2024

Minä luotan sinun armoosi, saan iloita sinun avustasi. Ps. 13:6

Viikon kysymys