JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Kun minä olin nuori

9.7.2022 6.00

Juttua muokattu:

1.7. 19:47
2022070119472820220709060000

Jou­ni Le­so­nen

Iso­van­hem­pa­ni oli­vat syn­ty­neet 1800-lu­vun lo­pul­la. Lap­suus­vuo­si­na­ni meil­lä vie­rai­li sil­loin täl­löin isä­ni isä ja äi­ti­ni äi­ti. Muut iso­van­hem­pa­ni oli­vat kuol­leet jo vuo­si­kym­me­niä ai­em­min. Jos­kus kuu­lin jut­tu­ja hei­dän lap­suu­des­taan ja nuo­ruu­des­taan, siis jos­tain kau­kaa. Eh­kä en ai­na ol­lut ko­vin in­nos­tu­nut kuu­le­maan, mitä sil­loin vuo­si­kym­me­niä sit­ten oli ta­pah­tu­nut. Mut­ta jo­tain jäi kui­ten­kin mie­lee­ni. Var­sin usein ta­ri­nat al­koi­vat sa­noil­la "en­nen van­haan" tai "sil­loin, kun minä olin nuo­ri". Muis­te­lui­hin kuu­lui liit­tää mai­nin­ta ”ei noin teh­ty sil­loin, kun me olim­me nuo­ria”. Eh­kä se oli tar­koi­tet­tu jopa moit­teek­si, jota me em­me ym­mär­tä­neet.

Ta­ri­noi­hin kuu­lui men­nei­syyt­tä ku­vaa­via sa­no­ja, jot­ka oli­vat mi­nul­le ou­to­ja. Ker­to­muk­sis­sa vi­lah­te­li sa­no­ja rii­hi, sa­vu­sau­na, ruk­ki, sou­tu­ve­ne, ki­ti­se­vät ai­rot ja han­kai­met ja räp­pä­nä. Isät me­ni­vät met­siin po­ka­sa­hat, sir­ni­kat ja jus­tee­rit mu­ka­naan. Pel­loil­la si­dot­tiin lyh­tei­tä, jot­ka pui­tiin rii­hes­sä. Jos­kus myö­hem­min pää­sin vie­rai­le­maan van­has­sa, jo käy­tös­tä pois jää­nees­sä rii­hes­sä. Siel­lä saat­toi mie­li­ku­vi­tuk­sen sii­vit­tä­mä­nä ais­tia jo­tain rii­hen­puin­nis­ta. Rii­hen sei­nät ja par­vi oli­vat mus­tat, ja siel­lä tuok­sui vie­lä savu. Lap­suus- ja nuo­ruus­vuo­sie­ni ai­koi­na vii­mei­set­kin iso­van­hem­pa­ni kuo­li­vat.

Seu­raa­va su­ku­pol­vi, van­hem­pa­ni, jat­koi­vat pe­rin­net­tä ker­to­en ta­ri­noi­ta nuo­ruu­des­taan. Ju­tut al­koi­vat sa­moil­la sa­noil­la ”kun minä olin nuo­ri”. Eh­kä ju­tut sil­loin kiin­nos­ti­vat jo vä­hän enem­män. Saat­toi to­sin vä­lil­lä myös tun­tua, et­tä “ev­vk”, ku­ten ny­kyi­sin to­de­taan, eli “ei voi vä­hem­män kiin­nos­taa”. Har­mi, sil­lä nyt niil­lä ker­to­muk­sil­la oli­si ai­van eri­lai­nen ar­vo kuin sil­loin. Van­hem­pa­ni oli­vat syn­ty­neet 1920-lu­vul­la. Hei­dän lap­suu­den ja nuo­ruu­den ker­to­muk­sis­saan vuo­det en­nen so­tia oli­vat hy­viä ai­ko­ja. Ker­to­muk­siin liit­tyi myös uu­sia sa­no­ja, ku­ten pet­ro­li, til­ley, ha­sak­ki, trak­to­ri ja säh­köt. Vie­lä siel­lä oli myös rii­hi. Met­sä­työt teh­tiin edel­leen ”hil­jai­sil­la” eli sir­ni­koil­la, po­ka­sa­hoil­la ja jus­tee­reil­la. Omat kou­lu­päi­vä­ni jat­kui­vat tal­vi­sin sil­lä, et­tä ve­din pui­ta lii­te­ris­tä pie­nel­lä kel­kal­la ja kan­noin ne sii­tä si­säl­le. Li­säk­si oli läm­mi­tet­tä­vä uu­ne­ja sekä muu­ri­pa­das­sa vet­tä. Vii­kon­lop­pui­sin läm­mi­tet­tiin sa­vu­sau­na.

Var­tuin, ai­kuis­tuin ja sain per­heen. Lap­set kas­voi­vat. Jos­kus, vuo­si­kym­me­niä sit­ten, ker­roin heil­le omas­ta lap­suu­des­ta­ni. Eh­kä ta­ri­nat kuu­los­ti­vat ker­to­van ajas­ta ”kau­an sit­ten.” Kiin­nos­ti­vat­ko ne? En tie­dä. Ker­to­muk­se­ni al­koi­vat, ku­ten lu­ke­mat­to­mil­la su­ku­pol­vil­la en­nen mi­nua, ”en­nen van­haan” tai ”kun minä olin nuo­ri.” Nuo­ruu­te­ni muis­te­lui­hin kuu­lui­vat jo su­ju­vas­ti sa­nat pui­ma­ko­ne, leik­kuu­pui­mu­ri, vil­jan­kui­vaa­mo, kan­sa­lais­kou­lu, kes­ki­kou­lu, moot­to­ri­sa­ha, Va­li­ant, Vol­ga ja Zep­hyr. Eh­kä mi­nä­kin muis­tu­tin sa­mas­ta asi­as­ta, jon­ka olin kuul­lut kau­an sit­ten: ”Ei noin teh­ty sil­loin, kun me olim­me nuo­ria.” Saat­toi­ko­han mi­nun­kin muis­te­lus­ta­ni erot­taa pie­nen ar­vos­te­lun ja moit­teen? Mik­si te teet­te asi­oi­ta eri ta­val­la kuin me nuo­ruu­des­sam­me teim­me?

Lap­sem­me ovat jo ai­kuis­tu­neet. Mo­nil­la heil­lä on jo rip­pi­kou­lui­äs­sä ole­via nuo­ria ja vas­ta en­si­as­ke­leil­laan ole­via pie­niä. He­kin var­maan ker­to­vat lap­sil­leen ta­ri­noi­ta vuo­si­kym­me­nien ta­kaa. Vi­lah­te­le­vat­ko­han siel­lä­kin sa­nat "en­nen van­haan"? Ole­tan, et­tä mo­net ta­ri­nat al­ka­vat ”kun minä olin nuo­ri.” Ai­van var­maan ker­to­muk­siin liit­ty­vät jo Ruot­sin lai­va, vuok­ra-asun­to, lu­kio, opin­to­lai­na, YAMK, yli­o­pis­to, äly­pu­he­lin ja tie­to­ko­neet. Met­sä­työt teh­dään suu­ril­la ko­neil­la – mo­toil­la.

Ai­ka ku­luu, ku­ten se on teh­nyt tä­hän­kin as­ti. Jos vart­tu­vat su­ku­pol­vet te­ke­vät jo­tain sa­maa, mitä me­kin olem­me teh­neet, on heil­lä 10–20 vuo­den ku­lut­tua am­mat­ti, työ, koti ja per­he. He­kin ker­to­vat ai­koi­naan lap­sil­leen ker­to­muk­sia nuo­ruu­des­taan ja sii­tä, kuin­ka elet­tiin en­nen van­haan eli kuin­ka elet­tiin juu­ri täs­sä ajas­sa. Hei­dän sa­na­va­ras­tos­saan on pal­jon sel­lais­ta, mitä meil­lä ei ai­koi­naan ol­lut, tai se tar­koit­ti meil­le jo­tain ai­van muu­ta. Meil­le ruu­tu ei tar­koit­ta­nut tie­to­ko­neen tai äly­pu­he­li­men näyt­töä, vaan ik­ku­naa, joka saat­toi tal­vi­sin ol­la jää­kuk­kien pei­tos­sa. Ta­ri­nois­sa vi­lah­te­le­vat sa­nat ruu­tu­ai­ka, tie­to­ko­ne, ins­ta, what­sapp, ver­kos­toi­tu­mi­nen ja verk­ko­kaup­pa. Toi­vot­ta­vas­ti lap­set jak­sa­vat tu­le­vai­suu­des­sa­kin kuun­nel­la, mi­ten elet­tiin ”en­nen van­haan”. Olen kui­ten­kin va­kuut­tu­nut, et­tä he­kin, las­tem­me lap­set, aloit­ta­vat ker­to­muk­sen­sa seu­raa­val­le su­ku­pol­vel­le, ku­ten lu­ke­mat­to­mat su­ku­pol­vet en­nen hei­tä ja mei­tä, ”kun minä olin nuo­ri.” Kuu­luu­ko­han hei­dän­kin pu­hees­saan pie­ni muis­tu­tus seu­raa­val­le su­ku­pol­vel­le: ”Ei mei­dän nuo­ruu­des­sa noin teh­ty…”

JouniLesonen
Olen Savossa syntynyt, mutta tunnen nykyisin itseni kainuulaiseksi jylhien järvien ja korpien mieheksi. Olen ollut reilu 42 vuotta ambulanssissa töissä ensihoitajana. Meillä on luonto lähellä ja minä lähellä luontoa. On huiman upeaa nousta kesäisenä yönä samaan aikaan auringon kanssa ja mennä järvelle. Voisin kertoa suurista kaloista, joita olen Oulujärveltä saanut. Myös Raamatusta löytyy elämänmakuisia tekstejä, joita voin siteerata aivan arkisiinkin kertomuksiin.
JouniLesonen

Kolmekymmentäkuusi pylvästä takana

1.12.2023 6.00
JouniLesonen

"Tehkää kehtoja"

2.11.2023 6.00
JouniLesonen

"Salassa pidettävä"

10.10.2023 8.00
JouniLesonen

Hyvä todistus

2.9.2023 6.15
JouniLesonen

Sinulle saa huutaa

2.8.2023 14.15
JouniLesonen

Kiven aika

2.7.2023 6.00
JouniLesonen

Neljäs pyyntö

1.6.2023 6.00
JouniLesonen

Jalon kirjoittajan kynä

1.5.2023 6.00
JouniLesonen

Tässäkö se oli?

8.4.2023 6.00
JouniLesonen

"Jerusalem, jos sinut unohdan"

5.3.2023 6.00
JouniLesonen

Onko paha paikka?

6.2.2023 6.00
JouniLesonen

Mihin olet matkalla?

7.1.2023 7.00
JouniLesonen

Yhteinen kieli

1.12.2022 6.00
JouniLesonen

Koulutiellä

3.11.2022 13.19
JouniLesonen

Tie

5.10.2022 6.15
JouniLesonen

Kuuskymmentä hummaa nokalla

2.9.2022 6.00
JouniLesonen

Hehkuva kukka ja koukkusormi

1.8.2022 7.00
JouniLesonen

Joka uniinsa uskoo

12.6.2022 6.15
JouniLesonen

Säästetään aikaa

6.5.2022 6.00
JouniLesonen

Täydellistä

16.4.2022 6.00
JouniLesonen

”Tähän päättyi kesä”

11.3.2022 6.00
JouniLesonen

Matkan kauneus

10.2.2022 6.00
JouniLesonen

Pitkä on matka

2.1.2022 7.30
JouniLesonen

Pois juoksee aika

4.12.2021 6.00
JouniLesonen

Elämänlanka ja karpalonkukka

23.10.2021 6.15
JouniLesonen

Mitähän tällä tehdään?

29.9.2021 8.00
JouniLesonen

Älä vastaa outoon numeroon

24.8.2021 7.00
JouniLesonen

Viaton kiisken poikanen

3.8.2021 7.00
JouniLesonen

Elämää pitempi tarina

2.7.2021 7.05
JouniLesonen

Varjoja ja valoa auringon alla

3.6.2021 7.00
JouniLesonen

Särkyvää

3.5.2021 7.05
JouniLesonen

Ja tintti lauloi

1.4.2021 7.05
JouniLesonen

Voimaannuttavia muistoja

4.3.2021 7.05
JouniLesonen

Romanttinen korpivaellus

28.1.2021 7.00
JouniLesonen

Varpuluuta

2.1.2021 6.05
12.10.2024

Jumala on katsova vanhurskaiksi meidätkin, kun uskomme häneen, joka on herättänyt kuolleista Herramme Jeesuksen. Room. 4:24

Viikon kysymys