JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Kurkien siivittämänä syksyyn

18.9.2020 6.15

Juttua muokattu:

17.9. 16:03
2020091716030220200918061500

Olet­ko jo näh­nyt kur­ki­au­ro­jen len­tä­vän ete­lää koh­ti? Minä näin vii­me vii­kol­la 208 kur­kea val­mii­na läh­töön. Aa­mul­la me­nin koi­ran ja ka­me­ran kans­sa pel­lon­reu­naan kos­ka siel­tä kuu­lui kur­kien huu­to­ja. Näky oli mah­ta­va kun sän­ki­pel­lol­la te­pas­te­li niin mon­ta kur­kea ja li­säk­si 90 ka­na­dan­han­hea. Sii­nä ai­ka­ni kat­se­lin ja kuun­te­lin, kun ne len­näh­te­li­vät muu­ta­man met­rin loik­kia ja vä­hi­tel­len ke­rään­tyi­vät ryh­miin ja jo­noi­hin no­kat yh­teen suun­taan ja lo­pul­ta läh­ti­vät kaar­te­le­maan pel­lon yl­le ja sii­tä lou­nas­ta koh­ti mo­ne­na pie­nem­pä­nä au­ra­na.

Il­ma tun­tui läm­pi­mäl­tä ja au­rin­ko pais­toi. Sil­ti tuok­sui syk­sy ja kur­kien läh­tö sai mie­len kai­hoi­sak­si. Edes­sä ole­vat syk­sy ja tal­vi tun­tu­vat niin pit­kil­tä, vaik­ka to­del­li­suu­des­sa en­si ke­vät on taas ihan pian.

Vaik­ka aja­tus ke­sän lop­pu­mi­ses­ta tun­tuu ah­dis­ta­val­ta, tyk­kään sil­ti pi­me­äs­tä ja läm­pi­mäs­tä syk­sys­tä. Myös syk­syn tuu­les­ta pi­dän, ja vä­reis­tä, niis­tä mar­ras­kuun­kin vä­reis­tä, jot­ka ovat enää har­maan ja rus­ke­an eri sä­vy­jä. Yri­tän ai­na syk­syl­lä ym­mär­tää, et­tä joku tar­koi­tus Ju­ma­lal­la on ol­lut, kun on luo­nut kaik­ki nel­jä vuo­de­nai­kaa. Eh­kä oma mie­li tar­vit­see jon­kin­lais­ta tal­vi­le­poa niin kuin luon­to­kin. Pi­täi­si vain op­pia naut­ti­maan niis­tä syk­syn ja tal­ven­kin pie­nis­tä ilon­het­kis­tä.

Kur­kien läh­tö on ai­na jo­ten­kin ke­sän ja syk­syn raja. Tu­lee mie­tit­tyä, et­tä mi­ten kesä on men­nyt, mitä on saa­nut ai­kai­sek­si. Ja joka syk­sy on to­det­ta­va, et­tä oli­si ol­lut hyvä le­vä­tä enem­män ja naut­tia jo­kai­ses­ta ke­sän het­kes­tä. On mie­les­sä ru­kous, et­tä jos­pa en­si ke­sä­nä sai­si ai­kaa it­sel­le, et­tä sai­si rau­has­sa he­rä­tä ke­sä­aa­muun ja läh­teä ka­me­ran kans­sa liik­keel­le. Et­tei taas oli­si nii­tä mo­nia pro­jek­te­ja, jot­ka vie­vät kai­ken ajan aa­mus­ta il­taan ja jot­ka on pak­ko saa­da val­miik­si, et­tä sit­ten sen jäl­keen oli­si olo on­nel­li­sem­pi ja oli­si mu­ka­vam­pi ol­la ja le­vä­tä.

Syk­syn raja on al­ka­nut ol­la yhä enem­män pa­luu­ta aja­tuk­sis­sa kau­em­mak­si taak­se­päin, kau­an sit­ten men­nei­siin ke­siin. Mi­ten se tun­tuu­kaan sil­tä, et­tä ne ke­sät oli­vat pit­kiä! Eh­ti pol­kea ui­ma­ran­nal­le har­va se päi­vä ja vä­lil­lä kyk­kiä mus­tik­ka­met­säs­sä tai men­nä kym­men­tä tik­kua lau­dal­la il­lat pit­kät naa­pu­rien kans­sa. Ny­ky­ään syk­sy tu­lee no­pe­as­ti, ai­na vaan no­pe­am­min. On­nek­si myös ke­vät tu­lee ai­na vaan no­pe­am­min ja syk­syn sa­teen läpi voi jo tä­hyil­lä tu­le­vaan ke­sään!

LiisaLilvanen-Pelkonen
Asun Akaassa puolisoni ja eläinteni kanssa omakotitalossa keskellä metsää. Työkseni opetan musiikkiopistossa kanteleensoittoa ja musiikin perusteita, ja siitä todella pidän. Sivutyökseni kuljeskelen ihmisten pihoja kaunistamassa ja suunnittelemassa. Harrastan luontoa eli lasken lintuja ja perhosia ja valokuvaan ja kasvatan kaikenlaista. Minulla on aina ollut myös lemmikkieläimiä. Innostun kaikesta ja haluan oppia uutta. Minulle voi kirjoittaa osoitteeseen liisa.lilvanen@gmail.com
LiisaLilvanen-Pelkonen

Nämä viikot olen elänyt muistoissa

29.11.2022 6.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Näkökulmia

30.10.2022 6.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Yllätin itseni!

11.9.2022 6.30
LiisaLilvanen-Pelkonen

Kiitoslauluja ja ilonkyyneleitä

11.7.2022 7.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Varjoja keväässä

3.6.2022 6.15
LiisaLilvanen-Pelkonen

Uskollinen ystävä

27.4.2022 6.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Tallin haju

21.3.2022 6.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

“Liikuttelin lieden puita, ajattelin armastani”

16.12.2021 6.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Lomailua

8.11.2021 6.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Kuinka paljon pitää jaksaa?

19.9.2021 7.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Siniritareita

14.8.2021 7.05
LiisaLilvanen-Pelkonen

Hautausmaan rauhaa

18.7.2021 7.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Lilvasjärven onnea

9.6.2021 7.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Suviseurasukkia odotellessa

27.4.2021 7.05
LiisaLilvanen-Pelkonen

Itkemisen lahja

24.3.2021 8.51
LiisaLilvanen-Pelkonen

Kuusivanhusten kaatuessa

17.2.2021 7.05
LiisaLilvanen-Pelkonen

Kalailo

24.1.2021 6.15
LiisaLilvanen-Pelkonen

Saamattomuutta

29.12.2020 6.10
LiisaLilvanen-Pelkonen

Muistelen isää

15.11.2020 7.30
LiisaLilvanen-Pelkonen

"Riemuitse, tytär Siionin!"

10.10.2020 7.30
LiisaLilvanen-Pelkonen

Opettajan huolet

19.8.2020 6.15
LiisaLilvanen-Pelkonen

Siipien kauneutta

16.7.2020 6.05
LiisaLilvanen-Pelkonen

Äitiä ikävä

21.6.2020 6.15
LiisaLilvanen-Pelkonen

Tuoksuu keväälle

18.5.2020 6.25
LiisaLilvanen-Pelkonen

Kaakaota vuohenmaidon kera

20.4.2020 6.30
LiisaLilvanen-Pelkonen

Metsätöissä on mukavaa

20.3.2020 6.25
LiisaLilvanen-Pelkonen

Mökistä kodiksi

11.2.2020 6.05
LiisaLilvanen-Pelkonen

Mielessä jo kylvölaatikot ja taimet

22.1.2020 6.30
3.12.2022

Hän hankkii sorretuille oikeuden, hän opettaa köyhille tiensä. Ps. 25:9

Viikon kysymys