JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Mie­les­sä jo kyl­vö­laa­ti­kot ja tai­met

22.1.2020 6.30

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420200122063000

Täs­tä tal­ves­ta en­nus­tet­tiin lau­haa, ja se so­pii mi­nul­le mai­ni­os­ti. Oli mu­ka­vaa, kun syys­tal­vel­la sain aa­mui­sin naut­tia koi­ran kans­sa met­sä­kä­ve­lyis­tä su­las­sa sam­ma­li­kos­sa. Sii­hen as­ti kun­nes lumi ja pak­ka­nen tu­li­vat. On­nek­si näin tam­mi­kuus­sa voi jo al­kaa odot­taa ke­vät­tä.

Mitä van­hem­mak­si tu­len, sitä vä­sy­neem­mäl­tä olo tun­tuu tal­vi­sin. Pi­meys ja los­ka ei­vät hait­taa, mut­ta kun vä­hän tu­lee pak­kas­ta, niin jo on nis­ka ju­mis­sa ja koko keho jäyk­kä­nä. Vaik­ka lait­taa vaa­tet­ta mon­ta ker­ros­ta, niin ai­na vain pa­le­lee. Si­säl­lä­kin, pait­si juu­ri sil­loin, kun on läm­mit­tä­nyt uu­nia. Täy­tyy tun­nus­taa, et­tä kyl­lä olen jo muu­ta­ma­na vuon­na ru­koil­lut, et­tä tai­vaan Isä an­tai­si voi­mia sel­vi­tä taas tal­ven yli ke­vää­seen ja an­tai­si leu­don tal­ven.

Kun sie­men­ku­vas­to­ja sit­ten al­kaa löy­tyä pos­ti­laa­ti­kos­ta, olo vir­kis­tyy. Al­ku­vuo­des­ta kai­van esiin kyl­vö­laa­ti­koi­ta ja pur­nu­koi­ta ja teen vih­koon kyl­vö­suun­ni­tel­mat: to­maa­tit ja chi­lit is­tu­tan hel­mi­kuun lop­pu­puo­lel­la ja kur­kut, par­sa­kaa­lit ja leh­ti­kaa­lit maa­lis­kuun lo­pul­la. Kou­li­mi­set on edes­sä sit­ten, kun tai­met al­ka­vat ol­la so­pi­van ko­ko­sia.

Teen ti­laa kuis­til­le iso­jen ik­ku­noi­den lä­hel­le ja mie­les­sä­ni näen jo kaik­ki tai­met hy­väs­sä kas­vus­sa. Mie­tin, et­tä pian ne kas­va­vat jo kas­vi­huo­nees­sa ja pel­lol­la, mu­he­vas­sa kom­pos­tin­se­kai­ses­sa maas­sa. Olen on­nel­li­nen, et­tä olen saa­nut niin hy­vän haa­vei­lu­mie­li­ku­vi­tuk­sen, et­tä sil­lä sel­vi­ää vaik­ka tal­ves­ta­kin.

Kun syk­syi­sin kai­van rik­ka­ruo­hoi­ses­ta ja lil­lu­vas­ta sa­vi­maas­ta si­pu­lei­ta, syys­hal­la löt­kis­tää kuk­ki­vat kur­pit­san­tai­met ja to­maa­tit ei­vät mei­naa pu­ner­taa vie­lä elo­kuul­la­kaan, pää­tän ai­na, et­tä kyl­vän en­si ke­vää­nä vain vä­hän.

Mut­ta ai­na kun sie­men­ku­vas­to il­mes­tyy, mie­les­sä­ni ei suin­kaan ole syk­sy vaan ke­vät ja pit­kä kesä. Ja lu­paan it­sel­le­ni, et­tä seu­raa­va­na ke­sä­nä tie­ten­kin muis­tan huo­leh­tia kas­te­lus­ta ja kit­ke­mi­ses­tä ja lan­noi­tuk­ses­ta ja sato on­nis­tuu hy­vin. Ai­kaa­kin on, kun nyt ei ole suun­ni­tel­mis­sa mi­tään eri­tyis­tä. Mitä nyt au­to­tal­lin ra­ken­ta­mi­nen ja sau­nan­lau­teit­ten uu­si­mi­nen. Niin, ja mö­kil­lä sau­na­re­mont­ti ja pi­han lait­toa. Mut­ta kyl­lä­hän ke­sän ai­ka­na eh­tii!

LiisaLilvanen-Pelkonen
Asun Akaassa puolisoni ja eläinteni kanssa omakotitalossa keskellä metsää.Työkseni opetan musiikkiopistossa kanteleensoittoa ja musiikin perusteita, ja siitä todella pidän. Sivutyökseni kuljeskelen ihmisten pihoja kaunistamassa ja suunnittelemassa. Harrastan luontoa eli lasken lintuja ja perhosia ja valokuvaan ja kasvatan kaikenlaista. Minulla on aina ollut myös lemmikkieläimiä. Innostun kaikesta ja haluan oppia uutta. Minulle voi kirjoittaa osoitteeseen liisa.lilvanen@gmail.com
20.6.2021

Jee­sus sa­noi: "Ei­vät ter­veet tar­vit­se pa­ran­ta­jaa, vaan sai­raat. Men­kää ja tut­ki­kaa, mitä tämä tar­koit­taa: 'Ar­mah­ta­vai­suut­ta minä tah­don, en uh­ri­me­no­ja." Matt. 9:12-13

Viikon kysymys

Ilmoitukset

Toi­sen­lai­ses­sa va­los­sa

Mi­ka­e­lan per­hees­sä ei pal­jon pu­hu­ta asi­ois­ta. Teh­dään töi­tä, käy­dään kou­lua. Mut­ta jos­sain pin­nan al­la on sa­lai­suus, joka saa äi­din hy­räi­le­mään su­ru­mie­li­ses­ti ja Mi­ka­e­lan sil­mäi­le­mään tar­kem­min muu­ta­mia nuo­ria kou­lun käy­tä­vil­lä ja ruo­ka­las­sa.

Se­läs­sä au­rin­gon kat­se

An­ni­ka Koi­vu­kan­kaan ru­nois­sa heit­täy­dy­tään nuo­ren elä­män aal­lok­koon, sen iloi­hin ja ki­pui­hin, ko­et­te­le­muk­siin ja ar­jen su­loi­seen tur­vaan – kun on us­ko, jo­hon no­ja­ta ja rin­nal­la saat­ta­jia. Sy­viä tun­to­ja ke­ven­tää rai­kas huu­mo­ri: ”Kun­pa voi­sin aset­tua het­kek­si koi­ran turk­kiin. / Tun­tea sen läm­mön / kar­ku­mat­ko­jen tuok­sun / ja myl­lä­tyn kuk­ka­pen­kin ilon. Pai­jaa­via sor­mia riit­täi­si.”

Ome­na­pos­ki ja Nal­le Kar­hu­nen

Kah­dek­san­vuo­ti­as Nal­le Kar­hu­nen on kuu­si­vuo­ti­aan Nu­pun eli Ome­na­pos­ken vii­sas, kilt­ti ja hel­lä iso­ve­li. Jos­kus Nal­le käyt­täy­tyy kuin tal­viu­nil­taan he­rä­tet­ty hur­ja ja äk­ki­pi­kai­nen kar­hu. Sil­loin Nu­pun on pa­ras­ta läh­teä ulos tai lait­taa oman huo­neen ovi vi­sus­ti kiin­ni.

Ta­kai­sin Isän ko­tiin

Kir­joit­ta­jat eri puo­lil­ta maa­il­maa ker­to­vat sii­tä, kuin­ka Ju­ma­la on joh­dat­ta­nut hei­dät val­ta­kun­taan­sa. Ker­to­muk­sia yh­dis­tää ko­ke­mus ko­tiin­pa­luus­ta, Raa­ma­tun mu­kai­sen us­kon löy­ty­mi­ses­tä ja us­ko­vais­ten vä­li­ses­tä rak­kau­des­ta.

Ke­tun­po­jat ja Ja­gu­ar-mies