JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Pieniä joulukuisia muistiinmerkintöjä

30.12.2021 6.00

Juttua muokattu:

29.12. 12:42
2021122912423020211230060000

Han­na-Ma­ria Jur­mu


1.12.

Pa­ras en­sim­mäi­nen päi­vä mi­tään kuu­ta. Pal­jon suun­ni­tel­mia, odo­tuk­sia, toi­vei­ta. Pal­jon te­ke­mis­tä. Säi­lyi­si­pä hyvä mie­li.


8. jou­lu­kuu­ta

Suo­ma­lai­sen mu­sii­kin päi­vä. Si­be­liuk­sen syn­ty­mä­päi­vä. Vi­ras­to­ta­lon pi­hal­la Suo­men li­put roik­kui­vat ala­ku­loi­si­na. Hyvä, kun ei ol­lut tuu­li­nen päi­vä. Pak­kas­päi­vän tuu­li on jul­ma.

Toi­vot­ta­vas­ti olem­me tä­nään muis­ta­neet myös nais­sä­vel­tä­jiä. Minä olen aja­tel­lut Hel­vi Lei­vis­kää. Mo­nia vuo­sia sit­ten olin erääs­sä di­va­ris­sa ja ton­gin siel­lä jo­tain laa­tik­koa. Löy­sin siel­tä pos­ti­kor­tin, joka oli lä­he­tet­ty sä­vel­tä­jä Hel­vi Lei­vis­käl­le. Os­tin kor­tin. Sain pa­lan it­sel­le­ni eri­tyis­tä ih­mis­tä.

Tä­nään löy­sin tie­don, et­tä Hel­vi Lei­vis­kä on teh­nyt kak­si jou­lu­lau­lua. Ne on jul­kais­tu vuon­na 1932. Et­sin kyl­lä ne kä­sii­ni, kun­han eh­din! Nyt en eh­di.

It­se­näi­syys­päi­vän jäl­ki­mai­nin­geis­sa on py­säyt­tä­vää huo­ma­ta, et­tä päi­vä on mi­nul­le usein it­ses­tään­sel­vyys­päi­vä. Asi­al­le on teh­tä­vä jo­tain. Kun las­ten­lap­se­ni jos­kus tu­le­vai­suu­des­sa lu­ke­vat Suo­men his­to­ri­aa ja huo­maa­vat, min­kä­lai­sen Suo­men hei­dän iso­van­hem­pan­sa ovat saa­neet edel­li­sil­tä su­ku­pol­vil­ta, heis­tä tun­tuu var­maan kä­sit­tä­mät­tö­mäl­tä, mitä me olem­me jät­tä­mäs­sä heil­le.


10.12.

YK:n ih­mi­soi­keuk­sien päi­vä. Ih­mi­soi­keus­kes­kus kir­joit­taa, et­tä päi­vän ta­voit­tee­na on juh­lis­taa oi­keuk­sia, jois­ta nau­tim­me joka päi­vä, mut­ta sa­mal­la päi­vä muis­tut­taa vel­vol­li­suuk­sis­ta, joi­ta päi­vä tuo mu­ka­naan.

Ih­mi­soi­keuk­sien yleis­maa­il­mal­li­nen ju­lis­tus koos­tuu 30 ar­tik­las­ta. En­sim­mäi­nen ar­tik­la kuu­luu näin: ”Kaik­ki ih­mi­set syn­ty­vät va­pai­na ja ta­sa­ver­tai­si­na ar­vol­taan ja oi­keuk­sil­taan. Heil­le on an­net­tu jär­ki ja oma­tun­to, ja hei­dän on toi­mit­ta­va toi­si­aan koh­taan vel­jey­den hen­ges­sä.” Ar­tik­las­sa 12 sa­no­taan muun mu­as­sa, et­tä ke­nen­kään kun­ni­aa ja mai­net­ta ei saa lou­ka­ta. Seu­raa­va ar­tik­la muis­tut­taa, et­tä jo­kai­sel­la on oi­keus läh­teä maas­ta, myös omas­taan, ja pa­la­ta maa­han­sa. 18. ar­tik­la to­te­aa, et­tä jo­kai­sel­la on aja­tuk­sen, oman­tun­non ja us­kon­non va­paus. Edel­leen ar­tik­lois­sa pu­hu­taan oi­keu­des­ta le­poon ja va­paa-ai­kaan, riit­tä­vään elin­ta­soon ja äi­tien ja lap­sien oi­keu­des­ta eri­tyi­seen huol­toon ja apuun.

Ar­tik­la 29 mai­nit­see: ”Jo­kai­sel­la ih­mi­sel­lä on vel­vol­li­suuk­sia yh­teis­kun­taa koh­taan, kos­ka vain sen puit­teis­sa hä­nen yk­si­löl­li­sen ole­muk­sen­sa va­paa ja täy­si ke­hi­tys on mah­dol­li­nen.” Kau­nis ju­lis­tus, joka on tar­koi­tet­tu ih­mis­tä ja elä­mää suo­je­le­maan, ei rik­ko­maan mi­tään.


21.12.

Kaa­mos ohi, sa­noi­sin. Päi­vä al­kaa pi­de­tä. Mei­dän kor­keuk­sil­la tal­ven pi­meys on maa­gis­ta. Sii­tä pi­tää re­piä ilo ir­ti. Tä­nään on Tuo­maan päi­vä. Täs­tä päi­väs­tä al­kaa vi­ral­li­ses­ti jou­lun ai­ka. Tun­tuu mu­ka­val­ta. En­sim­mäi­nen jou­lu­vie­raam­me saa­pui ko­tiin ei­len. Huo­men­na tu­lee li­sää ja tors­tai­na lo­put. 6-vuo­ti­as tyt­tä­ren­ty­tär huo­leh­tii he­li­se­väs­tä ja helk­ky­väs­tä ilon­tuot­ta­mi­ses­ta.

Tä­nään on pal­jon lei­po­mis­ta ja sii­vo­a­mis­ta. Pi­tää muka kä­vel­lä no­pe­as­ti huo­nees­ta toi­seen, et­tä eh­tii kai­ken. Tun­tuu, et­tä pi­täi­si teh­dä mon­ta asi­aa yh­tä ai­kaa. Suun­ni­tel­lut ai­ka­tau­lut ei­vät ole pi­tä­neet. Si­säl­lä ko­dis­sa on huis­ke ja kii­re.

Näyt­tää kuin ul­ko­na oli­si rau­ha. Siel­lä ku­kaan tai mi­kään ei kii­reh­di. Mi­nä­kin ha­lu­an rau­hoit­tua. Ha­lu­an ol­la osa tuo­ta rau­haan vai­pu­nut­ta luon­toa.

Bet­le­he­min tal­li hil­jai­se­na jou­lu­yö­nä. Ma­ria ja Joo­sef rau­haan las­keu­tu­nei­na Jee­sus-lap­sen sei­men ää­rel­lä. Ei kii­ret­tä, ei to­hi­naa. Nä­ky­mä, jon­ka luon­to tä­nään tar­jo­aa, so­pii pa­rem­min py­hän per­heen ku­vaan kuin mei­dän ih­mis­ten ra­ken­ta­ma kii­rei­nen jou­lu.

Nyt on kol­me yö­tä jou­luun. Rau­ha las­keu­tu­koon sy­dä­miin.


27.12.2021

Py­hät ovat ohi. Sir­kut­ta­ja­lir­kut­ta­ja läh­ti tä­nään äi­tin­sä ja isän­sä kans­sa Ou­luun tois­ten iso­van­hem­pien­sa, Ul­la-Mai­ja-mum­mun ja Pent­ti-pa­pan luok­se. Talo on hil­jen­ty­nyt. Läh­ties­sään lap­su­kai­nen to­te­si, et­tä ai­van kuin oli­si ol­tu vain mi­nuut­ti. Sil­tä tämä jou­lun ai­ka tun­tuu. Mi­nuu­til­ta.

Jou­lu saa jat­kua sii­hen as­ti, kun ke­vät an­taa en­si merk­kin­sä. Oli­si­pa pit­kä tal­vi.

Hanna-MariaJurmu
Olen vuonna 1962 syntynyt tervolalainen Hamma. Arvostan kotiseutuani, tätä vehmasta Kemijoen vartta ja kaunista Meri-Lappia. Asun nykyisin kahdestaan mieheni kanssa. Lapsemme ovat aikuisia, ja he asuvat eri puolilla Suomea. Ajatukseni kulkevat heidän luonaan. Olen Kaarin sekä Sulon ja Alvan isoäiti. Musiikki tuo syvyyttä ja rikkautta elämääni. Se on sydämeni harrastus. Sydämeeni on hiipinyt myös Posio. Sähköpostiosoitteeni on hannamariajurmu@gmail.com
Hanna-MariaJurmu

Taivaassa ei enää kukaan tiuski

26.7.2022 10.15
Hanna-MariaJurmu

Ideointia ja harkittua hyötykäyttöä

23.6.2022 6.00
Hanna-MariaJurmu

Pala maisemaa

26.5.2022 6.00
Hanna-MariaJurmu

Perintö

21.4.2022 6.00
Hanna-MariaJurmu

”Koko maailma jakaa kyyneleenne”

20.3.2022 7.00
Hanna-MariaJurmu

Suuri helmikuu

17.2.2022 6.00
Hanna-MariaJurmu

Kirjalahjoja

29.1.2022 8.30
Hanna-MariaJurmu

Puu

26.11.2021 6.00
Hanna-MariaJurmu

Laulu, jossa on kaikki

1.11.2021 6.00
Hanna-MariaJurmu

Sävellytyttää

23.9.2021 7.00
Hanna-MariaJurmu

Joko menit pois, minun kesäni?

30.8.2021 7.00
Hanna-MariaJurmu

Kaksi tarinaa, yksi tarina

28.7.2021 8.00
Hanna-MariaJurmu

Koulunkäyntiä ja opiskelua

28.6.2021 7.05
Hanna-MariaJurmu

Arkea ja pyhää

30.5.2021 7.05
Hanna-MariaJurmu

Huhtikuussa ilon kautta

1.5.2021 7.00
Hanna-MariaJurmu

Murheen miekka

30.3.2021 7.15
Hanna-MariaJurmu

Peruskysymysten äärellä

19.2.2021 7.00
Hanna-MariaJurmu

Liian suuria sammakoita ja ihanan kauniita rinnesoita

1.2.2021 6.15
Hanna-MariaJurmu

Vuodet vaihtuvat

6.1.2021 7.20
Hanna-MariaJurmu

Puhdetöitä

29.11.2020 6.15
Hanna-MariaJurmu

Päiväkirjamerkintöjä

30.10.2020 6.00
Hanna-MariaJurmu

Marjastussähläystä

4.10.2020 6.00
Hanna-MariaJurmu

Lasten ystävä, kiitos lasten ystävistä

28.8.2020 6.00
Hanna-MariaJurmu

Psalmien kesä

1.8.2020 6.00
Hanna-MariaJurmu

Miksi puut elävät kauemmin kuin ihmiset?

28.6.2020 6.45
Hanna-MariaJurmu

Alttoelämää

30.5.2020 6.55
Hanna-MariaJurmu

Pieniä onnellisia hetkiä

29.4.2020 6.05
Hanna-MariaJurmu

Öljylehdon nyyhkytykset

10.4.2020 6.00
Hanna-MariaJurmu

Mitä olette, taivas ja avaruus?

23.2.2020 6.10
Hanna-MariaJurmu

Joulu hellii meitä

6.1.2020 6.05
14.8.2022

Isäntä sanoi hänelle: ’Hyvin tehty! Olet hyvä ja luotettava palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Tule herrasi ilojuhlaan!’ Matt. 25:23

Viikon kysymys