JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Romanttinen korpivaellus

28.1.2021 7.00

Juttua muokattu:

25.1. 10:56
2021012510560920210128070000

Kor­pi­va­el­lus tuo en­sim­mäi­se­nä mie­leen Is­ra­e­lin kan­san 40 vuo­den mat­kan Egyp­tis­tä ny­kyi­sen Is­ra­e­lin alu­eel­le. Pääl­lim­mäi­se­nä on mie­li­ku­va työ­lääs­tä ja vaa­ral­li­ses­ta mat­kas­ta hal­ki kui­van ja kuu­man erä­maan. Ker­to­muk­seen si­säl­tyy pal­jon ku­vauk­sia rii­dois­ta, va­lit­ta­mi­ses­ta, ka­pi­noin­nis­ta ja epä­toi­vos­ta. Oli siel­lä mat­kal­la kui­ten­kin myös va­loi­sia het­kiä. Hy­vät tai­te­li­jat osaa­vat ku­va­ta mat­kaa jopa ro­mant­ti­se­na ret­ke­nä.

Kris­ti­tyn mat­kaa ver­ra­taan usein Is­ra­e­lin kan­san kor­pi­mat­kaan. On­ko tuol­la lä­hes 4000 vuot­ta sit­ten ta­pah­tu­neel­la va­el­luk­sel­la yh­ty­mä­koh­tia ai­kaam­me? Min­kä ver­ran ja mis­sä koh­din mei­dän mat­kaam­me voi ver­ra­ta hei­dän mat­kaan­sa? Ky­sei­ses­tä mat­kas­ta löy­de­tään pal­jon hen­gel­li­siä ku­via. Se oli kui­ten­kin myös his­to­ri­al­lis­ta to­del­li­suut­ta. Ku­vauk­set nä­läs­tä, ja­nos­ta ja toi­vot­to­muu­des­ta ovat mat­kan to­del­lis­ta ar­kea.

Mil­lai­nen on 40 vuo­den mat­ka? Sen voi kä­sit­tää hel­poim­min sil­loin kun voi muis­tel­la sa­man mit­tais­ta ajan­jak­soa omas­sa elä­mäs­sään. Nyt kun van­him­mat lap­se­ni ovat saa­vut­ta­neet ky­sei­sen iän, on so­pi­vaa muis­tel­la, mitä noi­na ja edel­li­si­nä vuo­si­kym­me­ni­nä ta­pah­tui.

Muis­tan hy­vin esi­koi­sem­me syn­ty­män kyl­mä­nä tam­mi­kui­se­na aa­mu­na. Toi­nen lap­sis­tam­me puo­les­taan syn­tyi hel­tei­se­nä elo­kuun päi­vä­nä ja nuo­rin äi­tin­sä syn­ty­mä­päi­vä­nä run­sas 20 vuot­ta sit­ten. Muis­tan kaik­kien yh­den­tois­ta lap­se­ni syn­ty­mäs­tä jo­tain, ai­na­kin sen mil­lai­nen sää ky­sei­se­nä päi­vä­nä oli.

Muis­te­len vä­hän kau­em­mak­si. Olem­me kaik­ki näh­neet ku­via, piir­rok­sia ja ku­vauk­sia maa­seu­dul­ta so­dan jäl­kei­sis­tä vuo­si­kym­me­nis­tä. Usein ku­vat ovat hy­vin ro­mant­ti­sia. Pie­ni, har­maa tai pu­nai­sek­si maa­lat­tu talo ja vih­re­ät, hy­vin hoi­de­tut, run­sas­ta vil­jaa kas­va­vat pel­lot sen ym­pä­ril­lä. Tai puh­taan val­koi­set han­get, savu nou­see suo­ra­na si­ni­sel­le pak­kas­tai­vaal­le, iloi­sia lap­sia pos­ket pu­noit­ta­en pi­hal­la ja siis­ti pol­ku pie­neen na­vet­taan. Pi­me­äl­lä ik­ku­nas­ta nä­kyy him­meä valo.

Ro­mant­ti­nen kuva on va­li­koi­van muis­tin tuo­te. Sa­no­taan, et­tä hyvä kuva ker­too enem­män kuin tu­hat sa­naa. Se voi myös ”va­leh­del­la” enem­män kuin tu­hat sa­naa. Ku­van ta­ka­na on usein toi­sen­lai­nen, ka­rum­pi to­del­li­suus.

Olen syn­ty­nyt edel­lä ku­vat­tuun idyl­liin Sa­von kor­pi­mail­la. Vä­häi­set pel­to­til­kut an­toi­vat an­ka­ran työn jäl­keen pie­nen sa­don, ai­na ei si­tä­kään. Jos­kus jo elo­kuus­sa tuli poh­ja­tuu­li, joka tyyn­tyi yök­si. Aa­mu­yöl­lä tuli hal­la, joka pa­lel­lut­ti kyp­sy­mis­vai­hees­sa ole­vat mai­to­jy­vät. Au­rin­koi­se­na aa­mu­na täh­kä­päis­sä kiil­te­li pak­ka­syön jäl­jil­tä kuu­ra. Vil­ja ei kel­van­nut edes eläin­ten re­huk­si, vaan se kyn­net­tiin suo­raan pel­toon. Ole­tan, et­tä sel­lai­se­na aa­mu­na van­hem­pa­ni nä­ki­vät kul­ta­reu­nai­ses­ta pil­ves­tä ai­no­as­taan sy­si­mus­tan sy­dä­men.

Pie­net, har­maat ta­lot oli­vat tal­vi­aa­mui­na kyl­miä. Sisä - ja na­vet­ta­työt teh­tiin öl­jy­lamp­pu­jen va­los­sa. Na­vet­ta oli pie­ni, vii­leä ja kos­tea. Muu­ta­man leh­män lyp­sy kä­sin, pie­nel­lä ja keik­ku­val­la jak­ka­ral­la häi­ly­väs­sä, pal­jon var­jo­ja luo­vas­sa va­los­sa ei tuo mie­lee­ni mi­tään ro­mant­tis­ta, vaan an­ka­ran ja ras­kaan työn. Ha­ta­ria ta­lo­ja piti läm­mit­tää usein. Savu to­del­la­kin nou­si tyy­nel­lä pak­kas­sääl­lä suo­raan.

Olen miet­ti­nyt sen ai­kais­ta kor­pi­mat­kaa. Köy­hyy­des­tä ja niu­kas­ta toi­meen­tu­los­ta huo­li­mat­ta ruo­kaa oli riit­tä­väs­ti. Ei se ol­lut niin mo­ni­puo­lis­ta kuin ny­kyi­sin, mut­ta nä­läs­tä em­me tien­neet mi­tään. Köy­hyys pi­det­tiin meil­tä pie­nil­tä hy­vin sa­las­sa. Vas­ta vuo­si­kym­me­niä myö­hem­min olen ym­mär­tä­nyt, et­tä van­hem­mil­la­ni saat­toi usein­kin ol­la sa­man­lai­nen huo­li kuin Kos­ke­las­sa, jos­sa to­det­tiin: ”Nyt on sit­ten elä­mä kuit­ti.” (Tääl­lä Poh­jan­täh­den al­la, osa 1.)

Elin­ta­so nou­si jo sel­väs­ti mei­dän su­ku­pol­viem­me ai­ka­na. Yh­tei­sen mat­kan puo­li­so­ni kans­sa aloi­tim­me vuon­na 1978. Lap­suu­des­ta­ni tuo­hon ai­kaan ta­pah­tui no­pea muu­tos sekä maa­seu­dul­la et­tä kau­pun­geis­sa.

Nyt, vuo­si­kym­me­niä myö­hem­min, avi­oi­tu­vat nuo­ret aloit­ta­vat elä­män­sä pää­o­sin vie­lä­kin run­saam­pien pöy­tien ää­res­tä kuin me ja mei­tä en­nen elä­neet su­ku­pol­vet. Ajal­li­ses­ta köy­hyy­des­tä ja an­ka­ras­ta työs­tä ker­to­vaa kor­pi­va­el­lus­ta ei enää ole. Kor­pien asuk­kais­ta mo­net ovat kuol­leet tai van­hen­nut­tu­aan siir­ty­neet kau­pun­kien ja kir­kon­ky­lien kes­kus­toi­hin. Meis­tä pi­de­tään hy­vää huol­ta. Eläm­me hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sa.

Muis­tat­ko, mi­ten päät­tyy ker­to­mus is­ra­e­li­lais­ten kor­pi­va­el­luk­ses­ta? Kau­niis­ti, ei­kö niin? ”Her­ra, tei­dän Ju­ma­lan­ne, kan­toi tei­tä kuin isä las­taan koko sen mat­kan, jon­ka te kul­jit­te, ai­na tän­ne saak­ka. Mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta te et­te luot­ta­neet Her­raan, Ju­ma­laan­ne, joka oli kul­ke­nut koko mat­kan tei­dän edel­län­ne, et­si­nyt teil­le lei­riy­ty­mis­pai­kat sekä öi­sin tu­li­pat­saa­na ja päi­vi­sin pil­vi­pat­saa­na osoit­ta­nut tien, jota tei­dän tuli kul­kea.” (5. Moos. 1:31–33.)

JouniLesonen
Olen Savossa syntynyt, mutta tunnen nykyisin itseni kainuulaiseksi jylhien järvien ja korpien mieheksi. Olen ollut reilu 42 vuotta ambulanssissa töissä ensihoitajana. Meillä on luonto lähellä ja minä lähellä luontoa. On huiman upeaa nousta kesäisenä yönä samaan aikaan auringon kanssa ja mennä järvelle. Voisin kertoa suurista kaloista, joita olen Oulujärveltä saanut. Myös Raamatusta löytyy elämänmakuisia tekstejä, joita voin siteerata aivan arkisiinkin kertomuksiin.
JouniLesonen

Kolmekymmentäkuusi pylvästä takana

1.12.2023 6.00
JouniLesonen

"Tehkää kehtoja"

2.11.2023 6.00
JouniLesonen

"Salassa pidettävä"

10.10.2023 8.00
JouniLesonen

Hyvä todistus

2.9.2023 6.15
JouniLesonen

Sinulle saa huutaa

2.8.2023 14.15
JouniLesonen

Kiven aika

2.7.2023 6.00
JouniLesonen

Neljäs pyyntö

1.6.2023 6.00
JouniLesonen

Jalon kirjoittajan kynä

1.5.2023 6.00
JouniLesonen

Tässäkö se oli?

8.4.2023 6.00
JouniLesonen

"Jerusalem, jos sinut unohdan"

5.3.2023 6.00
JouniLesonen

Onko paha paikka?

6.2.2023 6.00
JouniLesonen

Mihin olet matkalla?

7.1.2023 7.00
JouniLesonen

Yhteinen kieli

1.12.2022 6.00
JouniLesonen

Koulutiellä

3.11.2022 13.19
JouniLesonen

Tie

5.10.2022 6.15
JouniLesonen

Kuuskymmentä hummaa nokalla

2.9.2022 6.00
JouniLesonen

Hehkuva kukka ja koukkusormi

1.8.2022 7.00
JouniLesonen

Kun minä olin nuori

9.7.2022 6.00
JouniLesonen

Joka uniinsa uskoo

12.6.2022 6.15
JouniLesonen

Säästetään aikaa

6.5.2022 6.00
JouniLesonen

Täydellistä

16.4.2022 6.00
JouniLesonen

”Tähän päättyi kesä”

11.3.2022 6.00
JouniLesonen

Matkan kauneus

10.2.2022 6.00
JouniLesonen

Pitkä on matka

2.1.2022 7.30
JouniLesonen

Pois juoksee aika

4.12.2021 6.00
JouniLesonen

Elämänlanka ja karpalonkukka

23.10.2021 6.15
JouniLesonen

Mitähän tällä tehdään?

29.9.2021 8.00
JouniLesonen

Älä vastaa outoon numeroon

24.8.2021 7.00
JouniLesonen

Viaton kiisken poikanen

3.8.2021 7.00
JouniLesonen

Elämää pitempi tarina

2.7.2021 7.05
JouniLesonen

Varjoja ja valoa auringon alla

3.6.2021 7.00
JouniLesonen

Särkyvää

3.5.2021 7.05
JouniLesonen

Ja tintti lauloi

1.4.2021 7.05
JouniLesonen

Voimaannuttavia muistoja

4.3.2021 7.05
JouniLesonen

Varpuluuta

2.1.2021 6.05
28.3.2024

Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Luuk. 22:19

Viikon kysymys