Ju­ma­lan ter­ve, tääl­lä kir­joit­taa Em­ma 5 vuot­ta. Minä odo­tan, et­tä pää­sen tänä vuon­na su­vi­seu­roi­hin. Meil­le on os­tet­tu asun­to­vau­nu ja saam­me nuk­kua siel­lä su­vi­seu­ro­jen ai­ka­na. Se on mu­ka­va, et­tä ei tar­vit­se enää nuk­kua tel­tas­sa kun se on niin kyl­mää.

Äi­ti on sa­no­nut, et­tä minä saan men­nä iso­jen sis­ko­jen kans­sa myy­mään jää­te­löä. Mi­nus­ta se on niin ki­vaa. Sun­nun­tai­na minä me­nen isoon telt­taan mi­nun kum­min kans­sa. Su­vi­seu­rois­sa on mu­ka­va kun voi näh­dä serk­ku­ja ja ka­ve­rei­ta. Minä tyk­kään lau­la­mi­ses­ta isos­sa tel­tas­sa. Mi­nun lem­pi­lau­lu on on­pa tai­vaas­sa tar­jo­na lap­sil­le­kin. Ju­ma­lan rau­haan.

Näin kir­joit­ti eräs su­vi­seu­ro­ja in­nok­kas­ti odot­ta­nut tyt­tö 80-lu­vul­la. Tä­nä­kin vuon­na Su­vi­seu­ro­ja on odo­tet­tu har­taas­ti, mut­ta pan­de­mi­an vuok­si ta­va­no­mai­nen su­vi­seu­ra­mat­ka jää jo toi­sen ker­ran to­teu­tu­mat­ta.

Mi­nun nuo­ruu­des­sa­ni saat­toi ol­la niin, et­tä koko per­heel­lä ei pääs­ty läh­te­mään su­vi­seu­ra­mat­kal­le, vaan osa per­heen­jä­se­nis­tä jäi ko­tiin maa­ta­lous­töi­den tai mui­den syi­den vuok­si. Jos su­vi­seu­rat oli­vat koh­tuul­li­sen lä­hel­lä, nii­hin teh­tiin mat­ka päi­vä­sel­tään. Esi­mer­kik­si Ala­jär­ven su­vi­seu­roi­hin vuon­na 1970 teim­me päi­vä­mat­ko­ja, jol­loin isän ja äi­din mu­kaan pää­sim­me vuo­ro­tel­len eri päi­vi­nä.

Vii­me ja tänä ke­sä­nä olen eri­tyi­ses­ti muis­tel­lut en­sim­mäis­tä su­vi­seu­ra­maat­ka­ni Reis­jär­vel­le vuon­na 1968. Mat­kus­tim­me sil­loin iso­sis­ko­ni kans­sa lau­an­tai­päi­väk­si seu­roi­hin lin­ja-au­tos­sa paik­ka­kun­nal­lam­me ol­leen Kert­tu-opet­ta­jan seu­ras­sa.

Saa­vut­tu­am­me seu­ra­pai­kal­le rank­ka sa­de­kuu­ro kas­te­li mei­dät en­sim­mäi­sek­si, mut­ta vä­hi­tel­len sää vä­hän pa­ra­ni. Mie­les­sä­ni on muis­ti­ku­va sa­tei­ses­ta seu­ra­päi­väs­tä. Kul­jim­me mä­räl­lä seu­ra­ken­täl­lä ve­si­lä­tä­köi­tä kier­rel­len. Toi­nen mie­lee­ni jää­nyt muis­to on seu­ra­vä­en pal­jou­des­ta ja jo­nois­ta ruo­ka­pai­koil­la. Seu­ra­tel­tas­ta ja -ken­täl­tä muis­tan kai­ut­ti­mis­ta kuu­lu­nut­ta voi­mal­lis­ta lau­lua.

Nyt pi­det­tä­viin Reis­jär­ven Su­vi­seu­roi­hin voim­me osal­lis­tua ne­tin vä­li­tyk­sel­lä. Eri­lai­nen seu­ra­jär­jes­te­ly on vaa­ti­nut so­peu­tu­mis­ta uu­teen ti­lan­tee­seen ja tyy­ty­mis­tä Tai­vaan Isän tah­toon. Hän on vii­saak­si näh­nyt an­taa meil­le mah­dol­li­suu­den ra­joi­tuk­sis­ta huo­li­mat­ta py­säh­tyä ar­jen­kin kes­kel­lä kuun­te­le­maan sitä sa­maa sa­no­maa, mitä olem­me kuul­leet ai­em­pi­na­kin vuo­si­na Su­vi­seu­rois­sa pai­kan pääl­lä.

Eh­kä mo­nel­le Su­vi­seu­rat omas­sa ko­dis­sa lä­heis­ten kes­kel­lä ai­heut­ta­vat vä­hem­män huol­ta ja stres­siä kuin seu­ra­pai­kal­le mat­kus­ta­mi­nen. Sää­o­lo- ja ma­joit­tu­mis­mur­heet ei­vät ko­et­te­le tä­män ke­sän seu­ro­ja ei­kä asun­to­vau­nu­paik­ka­kaan ole kau­im­mai­sel­la pel­lol­la, ku­ten se ta­val­li­ses­ti tun­tuu ole­van!

Myös tä­män ke­sän Su­vi­seu­roil­ta saam­me odot­taa sitä lä­hel­le tu­le­vaa ar­mon sa­no­maa, joka an­taa voi­maa us­ko­mi­seen. Voim­me ru­koil­la Tai­vaan Isän siu­naus­ta Su­vi­seu­roil­le ja sii­hen, et­tä osai­sim­me hil­jen­tyä seu­ra­ra­di­on ää­rel­le kuun­te­le­maan pu­hei­ta ja lau­lu­ja.

***

Kuu­len

kym­me­net tu­han­net lau­lut

mat­kal­la aa­muun

mi­nä­kin yh­dyn

lau­lu­jen par­veen

kes­ki­ke­sän vä­rei­le­vä tuu­li

hiuk­sil­la­ni.

Lau­lu tart­tuu sy­dän­ten ää­niin.

Si­ni­nen tai­vas pil­kot­taa.

Us­kon ja toi­von sä­teet

va­lon tiel­lä.

Vau­la Es­ke­li