Eduskuntavaalien lähestyessä perheiden asiat nousevat yhä useammin otsikoihin. Eri puolueet katsovat suomalaisen perheen asemaa erilaisista näkökulmista, mutta yleisesti on jaettu muun muassa huoli lapsiperheiden köyhtymisestä ja eriarvoistumisesta.
Politiikan puolella asioita lähestytään usein huolten ja puutteiden näkökulmasta. Tämä on luonnollista, sillä päättäjien tehtävänä on rakentaa kotimaata entistä toimivammaksi paikaksi elää. Jotta näin voisi tehdä, täytyy tuntea ja pitää esillä asioita, jotka eivät vielä ole kunnossa.
Lapsiperheiden elämänlaadun parantamiseksi on esitetty monia keinoja. Yksi niistä on lisätä joustoa työn ja perheen yhteensovittamiseksi, jotta perheillä olisi entistä paremmat mahdollisuudet valita, miten perhevapaat jaetaan vai hoitaako toinen vanhemmista lapsia kotona.
Lisäksi ilmaan on heitetty ehdotuksia muun muassa esiopetuksen laajentamisesta, ryhmäkokojen pienentämisestä, vauvarahasta sekä lapsiperheiden verohelpotuksista. Yleisesti on puhuttu myös lapsimyönteisemmän asenneilmaston tarpeellisuudesta.
Vaalien jälkeen nähdään, mitä perheiden elämää koskettavia päätöksiä saadaan aikaan ja miten ne vaikuttavat suomalaisten haluun perustaa perhe. Myös päätösten vaikutusta syntyvyyteen seurataan tarkasti.
Yhteiskunnan rakenteita on helpompi kohentaa kuin sen jäsenten tulevaisuudenuskoa. Suomi on monilla mittareilla jo nyt maailman paras maa odottaa, synnyttää ja kasvattaa lapsia, mutta moni epäröi silti perheen perustamista.
Esillä olevat huolenaiheet ja yksilöllisyyttä korostavat arvot voivat vaikuttaa myös kristityn ajatuksiin perheen perustamisesta. Raamatun toiveikas viesti ei kuitenkaan ole muuttunut. Jumala lupaa olla omiensa kanssa kaikkina päivinä.
Profeetta Jeremian elämänmyönteiset terveiset kuuluvat: ”Rakentakaa taloja ja asettukaa niihin asumaan! Istuttakaa puutarhoja ja nauttikaa niiden hedelmistä! Ottakaa itsellenne vaimot, syntyköön teille poikia ja tyttäriä!” (Jer. 29:5–6.)
Kuvituskuva: Pixabay
Julkaistu Päivämiehessä 16.1.2019
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys