Edus­kun­nan pe­rus­tus­la­ki­va­li­o­kun­ta lin­ja­si vii­me vii­kol­la, et­tä su­vi­virt­tä voi­daan lau­laa maam­me kou­luis­sa va­paas­ti jat­kos­sa­kin. Kan­na­not­to liit­tyy apu­lai­soi­keus­kans­le­rin maa­lis­kui­seen rat­kai­suun, jos­sa hän näki jopa yk­sit­täi­sen vir­ren lau­la­mi­sen on­gel­mal­li­sek­si kan­sa­lais­ten yh­den­ver­tai­suu­den nä­kö­kul­mas­ta.

Pe­rus­tus­la­ki­va­li­o­kun­ta on us­kon­non­va­pau­teen ja lain tul­kin­taan liit­ty­vis­sä asi­ois­sa maam­me ylin päät­tä­jä. Se lin­ja­si jo vuon­na 2002, et­tei esi­mer­kik­si kou­lu­jen pe­rin­tei­siä juh­lia voi­da pi­tää us­kon­nol­li­si­na ti­lai­suuk­si­na nii­hin mah­dol­li­ses­ti si­säl­ty­vän yk­sit­täi­sen vir­ren joh­dos­ta.

Su­vi­vir­si on pait­si vuo­si­kym­me­nien pe­rin­ne maam­me kou­lu­jen ke­vät­juh­lis­sa myös va­pau­den ja Raa­ma­tus­ta nou­se­vien kris­til­lis­ten ar­vo­jen sym­bo­li. Pe­rus­tus­la­ki­va­li­o­kun­nan rat­kai­su on lin­jas­sa maam­me us­kon­non­va­paus­lain kans­sa, joka pai­not­taa myön­teis­tä us­kon­non­va­paut­ta eli va­paut­ta us­koon ja us­kon­non­har­joit­ta­mi­seen.

On tär­ke­ää, et­tä maas­sam­me su­vai­taan niin ke­vät­juh­lien su­vi­virt­tä kuin kou­lu­lais­ten osal­lis­tu­mis­ta ju­ma­lan­pal­ve­luk­siin ja us­kon­nol­li­siin päi­vä­na­vauk­siin. Va­li­o­kun­ta to­te­si mie­tin­nös­sään, et­tei­vät yk­sit­täi­sen vir­ren ohel­la on­gel­mal­li­sia ole myös­kään esi­mer­kik­si kou­lu­jen juh­la­py­hien viet­toon liit­ty­vät ju­ma­lan­pal­ve­luk­set, jois­ta tie­do­te­taan etu­kä­teen ja joi­hin osal­lis­tu­mi­nen on kai­kil­le va­paa­eh­tois­ta.

Raa­ma­tul­li­nen us­ko oh­jaa ai­na ih­mis­tä hy­vään ja oi­ke­aan. Op­pi­lai­den yh­den­ver­tai­suu­den kan­nal­ta on kui­ten­kin hyvä muis­taa pe­rus­tus­la­ki­va­li­o­kun­nan kan­ta, et­tä op­pi­laal­le tai hä­nen huol­ta­jal­leen on jää­tä­vä ai­to va­paus va­li­ta, osal­lis­tuu­ko op­pi­las us­kon­nol­lis­ta ai­nes­ta si­säl­tä­viin ti­lai­suuk­siin.

Maas­sam­me ja län­si­mais­sa laa­jem­min­kin on me­neil­lään mur­ros, jos­sa luo­vu­taan kris­til­li­sis­tä ar­vois­ta ja py­ri­tään nos­ta­maan ti­lal­le mui­ta ar­vo­ja. Muun mu­as­sa kes­kus­te­lus­sa su­vi­vir­res­tä ja kou­lu­jen us­kon­no­no­pe­tuk­ses­ta nä­kyy halu rii­sua yh­teis­kun­nas­ta kris­til­li­set ar­vot, joi­den va­raan maa­tam­me on vuo­si­sa­to­ja ra­ken­net­tu.

Vii­me sun­nun­tai­na vie­tet­ty kan­sal­li­nen ve­te­raa­ni­päi­vä muis­tut­taa ajas­ta, jol­loin Suo­men kan­sa tais­te­li mah­dol­li­suu­des­ta ra­ken­taa elä­mään­sä it­sel­leen py­hien ja tär­kei­den ar­vo­jen va­raan. Raa­ma­tun ar­vois­ta luo­pu­mi­nen mer­kit­see tap­pi­o­ta niin kan­sa­kun­nal­le kuin yk­sit­täi­sel­le ih­mi­sel­le. ”Van­hurs­kaus kan­san ko­rot­taa, mut­ta syn­ti on kan­sa­kun­tien hä­peä” (Sa­nanl. 14:34). Raa­mat­tu oh­jaa ra­kas­ta­maan Ju­ma­laa yli kai­ken sekä toi­mi­maan lä­him­mäis­ten ja koko yh­teis­kun­nan par­haak­si.

Kuva: Eli­sa Raap­pa­na