JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

”Elä­mä on kään­ty­nyt ko­tiin”

Puhutaan maasta ja taivaasta
6.4.2020 6.05

Juttua muokattu:

27.3. 15:25
2020032715253420200406060500
Anja Haataja sanoo, että diakonian keskiössä on aina toivo.

Anja Haataja sanoo, että diakonian keskiössä on aina toivo.

Kuva haastateltavalta

Anja Haataja sanoo, että diakonian keskiössä on aina toivo.

Anja Haataja sanoo, että diakonian keskiössä on aina toivo.

Kuva haastateltavalta

An­ne Rau­la­mo

Anja Haa­ta­ja toi­mi Hä­meen­lin­nan Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen per­he- ja di­a­ko­ni­a­toi­mi­kun­nan jä­se­ne­nä 24 vuot­ta, niis­tä 18 pu­heen­joh­ta­ja­na. Tänä ke­vää­nä hän jät­ti teh­tä­vän.

Ny­kyi­nen ti­lan­ne mie­ti­tyt­tää pit­kän lin­jan di­a­ko­ni­a­työn te­ki­jää.

– Tämä myl­ler­rys tuo mu­ka­naan var­mas­ti mo­nen­lais­ta, jota em­me vie­lä osaa edes aa­vis­taa, ja vai­ku­tuk­set ovat pit­kään jat­ku­via, jopa py­sy­viä.

Haa­ta­ja to­te­aa­kin, et­tä tar­ve tois­ten tu­ke­mi­seen niin hen­gel­li­sen, hen­ki­sen kuin ta­lou­del­li­sen tuen muo­dos­sa tu­lee jat­ku­maan poik­keu­so­lo­jen pää­tyt­tyä.

– Tämä ra­vis­te­lee mei­tä tar­kas­te­le­maan, mit­kä ovat meil­le tär­kei­tä asi­oi­ta. Ar­jen tu­tut ru­tii­nit tun­tu­ne­vat tä­män jäl­keen luk­suk­sel­ta, myös se, kun pää­sem­me yh­del­le kool­le.

– Toi­saal­ta poik­keu­so­lot pa­kot­ta­vat miet­ti­mään uu­sia ta­po­ja toi­mia. Var­maan näis­tä jää elä­mään uut­ta, esi­mer­kik­si di­gi­maa­il­man kaut­ta ta­pah­tu­vaan toi­min­taan.

Moni asia on nyt kään­ty­nyt pää­la­el­leen. On tul­lut täys­py­säh­dys mo­nes­ti var­sin oh­jel­moi­tuun viik­koon, ja elä­mä on kään­ty­nyt ko­tiin.

– Tämä tuo uu­den­lai­sia haas­tei­ta: mi­ten jär­jes­tel­lä elä­mää – oli sit­ten työs­sä ko­din ul­ko­puo­lel­la tai ko­to­na tai oli per­het­tä tai ei. Voi­ma­va­ro­ja ko­e­tel­laan eri ta­val­la kuin ta­va­no­mai­ses­sa ar­jes­sa.

– Em­me tie­dä, mi­ten pit­kään tätä jat­kuu, kes­ke­ne­räi­syy­den sie­to­am­me ko­e­tel­laan.

Eläk­keel­lä ole­va Haa­ta­ja oli työ­e­lä­mäs­sään vai­ke­as­ti ke­hi­tys­vam­mais­ten las­ten pe­rus­kou­lun eri­tyis­luo­ka­no­pet­ta­ja ja reh­to­ri 27 vuot­ta. Haa­ta­ja luon­neh­tii työ­u­raan­sa las­ten kans­sa ”yh­des­sä te­ke­mi­sek­si”. Työ näyt­ti par­haat puo­len­sa, kun sitä jak­soi teh­dä sy­dä­mel­lä ja muis­ti kat­soa maa­il­maa op­pi­laan nä­kö­kul­mas­ta.

– Työ ja teh­tä­vät ovat ol­leet mat­kan te­koa ih­mis­ten rin­nal­la kul­kien.

Hän ker­toi pe­ri­neen­sä ko­to­aan aja­tuk­sen, et­tä hei­koim­mis­ta pi­de­tään ai­na huol­ta. Tätä ko­din pe­rin­töä Haa­ta­ja on ha­lun­nut kan­taa muis­to­lau­see­na elä­mäs­sään.

Per­he- ja di­a­ko­ni­a­toi­mi­kun­nan teh­tä­vä­nä Haa­ta­ja nä­kee nor­maa­li­ti­lan­tees­sa en­nen kaik­kea koor­di­noi­da ja to­teut­taa yh­teis­tä toi­min­taa tu­ke­mal­la hen­gel­li­ses­ti, pu­hu­taan ”sa­nan di­a­ko­ni­as­ta”. En­nal­ta­eh­käi­se­väl­lä työl­lä on suu­ri mer­ki­tys.

– Kes­ki­ös­sä on ai­na toi­von nä­kö­a­la. Toi­min­nan aja­tus ki­tey­tyy hy­vin SRK:n per­he- ja di­a­ko­ni­a­toi­mi­kun­nan toi­min­ta­suun­ni­tel­man aja­tuk­ses­sa, jon­ka mu­kaan mei­dän teh­tä­väm­me on aut­taa us­ko­maan, toi­vo­maan ja ra­kas­ta­maan.

Nyt poik­keus­ti­lan­tees­sa apu on konk­reet­ti­sem­paa­kin: Hä­meen­lin­nas­sa per­he- ja di­a­ko­ni­a­toi­mi­kun­ta on kar­toit­ta­nut ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vien ti­lan­tei­ta ja tar­jon­nut apu­aan.

Di­a­ko­ni­a­toi­mi­kun­ta ei ole ai­noa paik­ka, jos­sa au­te­taan kans­saih­mi­siä. Haa­ta­jan mu­kaan us­ko­vais­ten jou­kos­sa on ai­na teh­ty pal­jon niin sa­not­tua hil­jais­ta di­a­ko­ni­aa, eli au­tet­tu ja tu­et­tu kuun­te­le­mal­la ja käy­tän­nön avul­la, ajat­te­le­mat­ta edes te­ke­vän­sä di­a­ko­ni­aa.

– Raa­ma­tus­sa Mat­teuk­sen evan­ke­liu­mis­sa (Matt. 25:31–40) ker­ro­taan, kuin­ka Jee­sus vas­taa ky­se­li­jöil­le, jot­ka ei­vät tien­neet aut­ta­neen­sa Jee­sus­ta: ”To­ti­ses­ti: kai­ken, min­kä olet­te teh­neet yh­del­le näis­tä vä­häi­sim­mis­tä vel­jis­tä­ni, sen te olet­te teh­neet mi­nul­le.”

Poik­keus­ti­lan­ne on he­rät­tä­nyt myös yleis­tä aut­ta­mis­ha­lua. Naa­pu­rit, ys­tä­vät ja tu­tut, myös tun­te­mat­to­mat, kan­ta­vat huol­ta toi­sis­taan. Tar­jo­taan asi­oin­ti­a­pua, ky­sy­tään voin­tia, len­kil­lä vas­taan tul­les­sa muo­dos­te­taan tur­va­vä­li, vä­lil­lä pie­ni pil­ke sil­mä­kul­mas­sa.

– Ha­lu­taan toi­mia oh­jei­den mu­kaan, vaik­ka mei­tä jäyk­kiä suo­ma­lai­sia pi­tää sii­hen vä­hän tiu­kas­ti­kin pa­tis­tel­la. Nyt on tär­ke­ä­tä huo­mi­oi­da oh­jeis­tuk­set ja ra­joi­tuk­set toi­mis­sam­me ja nou­dat­taa nii­tä.

Haa­ta­ja to­te­aa, et­tä on ar­vo­kas asia aut­taa lä­him­mäis­tä.

– Kii­rei­nen ai­kam­me on hei­jas­tu­nut myös tä­hän työ­hön. Aja­tuk­set, mis­tä löy­dän ai­kaa aut­ta­mi­seen ja mik­si aut­tai­sin, ovat ol­leet hel­pos­ti läs­na. Sil­loin mei­dän oli­si hyvä muis­taa Jee­suk­sen sana: ”Kaik­ki, min­kä tah­dot­te ih­mis­ten te­ke­vän teil­le, teh­kää te heil­le.”

Haa­ta­ja to­te­aa myös, et­tä ai­na ei ole help­poa ol­la avun koh­tee­na. Pär­jää­mi­sen kult­tuu­ri on voi­ma­kas; suos­tun­ko au­tet­ta­vak­si ja mik­si en it­se pär­jäi­si.

– Mei­dän on myös hyvä muis­taa, et­tä tä­nään olen aut­ta­ja, huo­men­na eh­kä avun koh­de. Tee vain roh­ke­as­ti työ­tä omil­la lah­joil­la­si.

– Tai­vaan Isä an­ta­koon meil­le kai­kil­le voi­mia osoit­ta­maan toi­sil­lem­me vel­jes­rak­kaut­ta ja aut­ta­maan lä­him­mäis­täm­me iloi­sel­la mie­lel­lä.

3.7.2020

Minä tun­nus­tin si­nul­le syn­ti­ni, en sa­lan­nut pa­ho­ja te­ko­ja­ni. Minä sa­noin: "Tun­nus­tan syn­ti­ni Her­ral­le." Sinä an­noit an­teek­si pa­hat te­ko­ni, otit pois syn­tie­ni taa­kan. Ps. 32:5

Viikon kysymys