Luonnosta kiinnostuneiden kirjoittajien ja valokuvaajien ryhmä päätti pari vuotta sitten tutkia Lars Levi Laestadiuksen luontosuhdetta ja sen vaikutusta hänen saarnoihinsa. Nyt lähti suurempi joukko katsomaan, millaisena nuori Laestadius näki Lapin luonnon.
Lähdimme kohti Pohjois-Ruotsia Oulusta perjantaiaamuna 7. heinäkuuta. Retkiryhmän muodostivat osa Oulun yliopistossa biologiaa 1960- ja 1970-luvuilla opiskelleista. Muitakin luonnonharrastajia ja -ystäviä oli mukana: yhteensä 30 aikuista ja kaksi lasta.
Perämerenkaaren rantatiellä ajaessa tunnelma oli odottava – matalalta ja tasaiselta ponnistettiin kohti korkeutta. Välillä merimaisema pilkahti virkistävänä vaihteluna näkökentässä. Haaparannan kautta siirryimme Ruotsiin ja nousu tunturipaljakoille alkoi jokivarsia seuraten. Asutus ja liikenne vähenivät, ja taivaankannen laajentuessa Skandien vuoriston lumipeitteiset huiput nousivat horisonttiin. Saavuimme määränpäähän, Kvikkjokkin pieneen tunturikylään.
Laestadiuksen jalanjäljillä
Matkan yhtenä aiheena oli uunituoreen Laestadiuksen jalanjäljillä -kirjan julkistaminen. Teoksen ovat toimittaneet Erkki ja Esko Alasaarela. Esittelyforumina oli Ruotsissa toimivan Laestadius-museon ystävät -yhdistyksen järjestämä seminaari, johon osallistuimme kirjaesittelyn ajaksi.
Kirjoittajaryhmästä matkalla mukana olivat toimittajien lisäksi Ari Niskala, Antti Saari ja Veli Saari. Seppo Lohi oli laatinut kirjaan Laestadiuksen elämäkerran. Runsaasta kuvituksesta vastasivat valokuvaajat Kari Vengasaho, Matti Närhi sekä Erkki, Esko ja Pauli Alasaarela ja kuvataiteilija Sinella Saari. Kuvamateriaalia kerättiin nytkin, kasvistollisesti kaikkein rehevimpänä vuodenaikana.
Tunturivaellus Kvikkjokkissa
Toisena päivänä nousimme Papinpolkua pitkin läheisen Prinskulle-tunturin huipulle. Laestadius asui Kvikkjokkissa vuosina 1808–1816, eli hänen jälkensä olivat noin 200 vuotta vanhat.
Laestadiuksen vanhempi veli Karl Erik oli Kvikkjokkissa seurakunnan apupappina ja nuoremmat veljekset Lars Levi ja Petrus asuivat kahdeksan vuoden ajan hänen pappilassaan jylisevän Kamajokk-kosken partaalla.
Karl Erik oli ensimmäisenä perehdyttämässä nuorempia veljiään kasvien tutkimiseen. Kasvien keräilystä oli perheelle myös lisätoimeentuloa. Heille tulivat tutuiksi ympäröivän jylhän seudun tunturit, metsät ja vesiväylät. Myöhempien tutkimustensa myötä Laestadiuksesta kehittyi oman aikansa Lapin kasviston paras asiantuntija.
Perusta Lars Levin myöhemmille vaiheille luonnontutkijana ja sananjulistajana luotiin juuri Kvikkjokkissa, mutta vielä silloin hän ei omakohtaisesti tuntenut Luojaansa ja Vapahtajaansa.
Siinä patikoidessamme olimme saaneet kulkea Lars Levi Laestadiuksen jalanjäljissä. Vaelluksen päätteeksi pääsimme veneajelulle. Paikallisen oppaan kanssa tutustuimme alueelle kehittyneeseen laajaan jokisuistomuodostumaan.
Iltaisin ohjelmassa oli vapaata keskustelua. Käytännössä se tarkoitti asettumista rinkiin ja vilkasta jutustelua Jumalan luomisen ihmeistä omassa ja perheittemme elämässä. Alustuksina toimivat retken vaikuttavat luontokokemukset ja tietämys Laestadiuksen elämänvaiheista.
Luojan kutsu
Kasvimaailma Kvikkjokkissa oli rehevimmillään: kasvit kukkivat ja väriloisto oli valtava. Laestadiuksen havainnon mukaan pohjoisen kasvit poikkeavat eteläisistä, alempana kasvavista rinnakkaismuodoistaan olemalla tanakampia, karvaisempia ja isokukkaisempia sekä väritykseltään voimallisempia.
Tunturien huipulla olosuhteet ovat ankarat ja kasvit muovautuvat niiden mukaan. Oli helppo ajatella, että jos tuo maata vasten kasvava pieni tunturikoivu tuossa selviää, niin kyllä mekin selviämme omalla kasvupaikallamme – jos Luojamme sen suo.
Uskon näköala luomiseen avautui tällä retkellä maiseman ja luonnon tutkimisen ja Laestadiuksen ajatusten kautta. Jumala luo sanallaan kaiken ja voi herättää ihmisessä Isän kaipuun, sydämen kivun ja levottomuuden siitä, että elää irrallisena ja erossa Luojastaan.
Ajatusta voimistaa se, että Lapin kesä on lyhyt, aikaa on vähän – kämmenen leveys on Raamatun mukaan koko elämäkin. Luonto kutsuu parannukseen, mutta ei vanhurskauta ihmistä.
Laestadiuksen uusi tie
Omassa hengellisessä elämässään Laestadius oli kauan etsivällä mielellä. Entiset tiet olivat tukossa ja kuolemanpelko jäyti sisintä. Lapintyttö Marian saarnaaman vapauttavan evankeliumin kautta hän löysi tien, joka vie elämään.
Laestadius koki uudestisyntymän uudenvuoden päivänä 1844. Hän alkoi seurata Vapahtajan askeleita ja johdatti sille tielle monia muitakin. Alkanut herätys eteni kevättulvan voimalla kahtena aaltona painottuen Suomen suuntaan.
Luonto puhutteli retkeläisiä
Kotimatkalla vierailimme Laestadiuksen viimeisessä virkapaikassa Pajalassa. Pajalan aikanakin, vuosina 1849–1861, rovasti harrasti kasvitutkimusta. Siitä kertoivat muun muassa hänen huoneensa väri- ja paperivarastot. Värejä tarvittiin kasvipiirrosten värittämiseen.
Pajalan vanhan pappilan kamarissa Laestadius sai laskea matkasauvansa. Tiettävästi sairauden runtelema rovasti poimi viimeisenä kesänään pihaltaan ”iankaikkisuuden kukkia”, norjanjäkkäröitä, kokoelmaansa. Hänen haudallaan lauloimme säkeistöjä Suvivirrestä, ja Erkki Alasaarela luki muutamia Laestadiuksen ajatuksia.
Koko viikonlopun ajan saimme nauttia tyynestä poutasäästä. Kaikki näytti olevan ennallaan Lapin luonnossa. Luonnonrauha puhutteli ja saimme evankeliumin vapaudessa, sielun rauhaa tuntien lähestyä Luojaamme kuin rakasta Isää – yksin armosta, Kristuksen ansion tähden.
”Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut, niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen.” (Ps. 8:4–5.)
Pentti Kinnunen
Kuvat: Erkki ja Esko Alasaarela
Julkaistu Päivämiehessä 9.8.2017
Kirjallisuutta: Alasaarela Erkki ja Alasaarela Esko (toim.): Laestadiuksen jalanjäljillä 2017. Pohjolan Painotuote Oy.
Artikkelia täydennetty 10.8.2017
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.