Koonnut: Sirkka Lehto
Kun Reisjärven pelloilla paikan päällä pidettävät SRK:n Suviseurat peruuntuivat, alkoi moni perhe, suku ja ystäväpiiri suunnitella seurojen viettoa pienemmällä väkimäärällä.
Karjalaisen, Hautamäen, Ojajärven ja Halosen perheiden suunnitelmat ovat erilaiset, mutta yhteistä niille kaikille on se, että niissä halutaan pysähtyä Jumalan Sanan äärelle – Kesäseuraradion kautta kuuluvat ihan oikeat Suviseurat.
Jumalan Sana on tärkein
Karjalaisen perhe Uuraisilta on tähän mennessä päässyt joka vuosi kesän tärkeimpään juhlaan. Kun perinteisiä Suviseuroja ei pystytty tänä vuonna järjestää, ehdotti perheen Timo-isä, että voisihan sitä järjestää seurat omalle pihalle. Keskuskenttä on jo valmiina (kuva yllä).
– Meillä on pihapiirissä pallokenttä, johon saa mukavasti vaunut sijoitettua.
Timo Karjalainen ehti jo aloitella käytännön järjestelyjä: hän maalasi tynnyreistä pikakahvipisteet (kuva alla). Puhetta on ollut myös soppatykistä.
– Muita suunnitelmia ei vielä paljon ole, kertoo 15 lapsen äiti Tiina Karjalainen (kuva kannessa).
– Tärkeintä olisi, että saisimme kaikki virvoittua Jumalan sanan ääressä – ulkoisista puitteista ja poikkeusolosuhteista huolimatta.
Lapset pitivät Teams-suunnittelupalavereja
Hautamäen perheen ensi kesän ”Tuohitien Suviseurat” pidetään mummulassa Ylivieskassa. Hautamäen viisi lasta ja 14 lastenlasta ovat kaikki tulossa mukaan. Seuraväen määrä pysyy hyvin alle 50 henkilössä.
Helena Hautamäki kertoo, että kenttätyöt ovat kesken, mutta kaiken pitäisi olla valmiina juhannukseen mennessä. Tuomo-puolison vastuulla ovat kenttätyöt, miniä on pääemäntä ja vastaa ruokahankinnoista, aikuiset naiset muun muassa salaattibaarista, kahvista, tarjoilusta ja ensiavusta. Miehillä on muun muassa pizza- ja grillivastuu.
– Kaikille aikuisille on vähän vastuuta, ja niin toimimalla kaikilla on vain vähän töitä. Minä taidan olla sihteeri, tiedottaja ja siivooja, kertoo Helena Hautamäki.
Tontille mahtuvat asuntovaunut. Kaikki nukkuvat joko teltoissa tai vaunuissa. Suihkut ja vessat ovat sisällä. Grilli ja kioski ovat liitereissä, jäätelökioski ja myymälä autotallissa.
– Herkut maksaa, oikeat ruoat maksavat vanhemmat. Vapaasummainen kenttämaksu tilitetään SRK:lle, kertoo Helena Hautamäki.
Lapset ovat muodostaneet työryhmiä ja vastaavat eri töistä. Kioskivastaavina ovat 10-vuotiaat tytöt ja juomavastaavina yksi 12-vuotias ja kaksi 8-vuotiasta poikaa. Vähän vanhemmat lapset ovat joko ravintola-, kahvi- tai grillipuolella töissä.
– Lasten kanssa on pidetty Teams-kokouksia, kun osa lapsista asuu Janakkalassa ja Limingassa.
Serkukset pitivät myös keskenään palavereja ja yhdessä päättivät muun muassa karkkilaadut ja hinnat (kuva oikealla).
Ravintolassa on oikeat suvisruuat: kalakeittoa, lihakeittoa, riistakeittoa ja riisipuuroa. Mansikkasoppaa keitetään itse. Yksi pitää salaattibaaria, ja tarjolla on myös hampurilaisia ja makkaraa grillistä.
– Sämpylöitä ja pikkupizzoja pitää alkaa kohta leipomaan pakasteeseen. Osa lastenlapsista esitti toiveen, että he tulisivat jo keskiviikkona, Helena Hautamäki nauraa.
Mummolan toive on, että kaikki kuuntelevat joka päivä vähintään yhden puheen istuen paikoillaan.
– Seurat kuuluu vaunujen radioista, ettei naapurit häiriinny, kertoo Helena Hautamäki.
Väliajalla voi käydä paljussa uimassa tai trampoliinilla pomppimassa.
Seurat ovat Jumalan varassa
Alajärvellä asuvan Ojajärven perheen suunnitelmat riippuvat siitä, ketä pääsee paikalle ja millaiset ilmat on. Suviseurarakennelmat on tarkoitus pitää pihapiirissä koko keskikesän, koska kaikki lapset ja lasten perheet eivät välttämättä pääse yhtäaikaa paikalle.
– Meillä asuu talon toisessa päässä minun vanhempani, 83-vuotias äiti ja 85-vuotias isä. Ajattelin, että tämä voisi olla heillekin sellainen piristys, kun eivät ole vuosiin enää päässeet fyysisesti lähtemään Suviseuroihin. Ja nyt on ollut tämä karanteeniaika, kertoo perheen isä Jarmo Ojajärvi.
– Kun tiedän sen, miten me aikuiset ja aivan erityisesti meidän pienet lastenlapset odottavat Suviseuroja, ajatus ”Mummolan Suviseuroista” vain vahvistui.
Ojajärvi toteaa, että Suviseuroissa tärkeintä on Sanan kuuleminen.
– Se on kuitenkin meille monille myös se kesän kohokohta, missä tavataan tuttuja ja lapset saavat vähän hövelimmin herkkuja.
Eräänä päivänä Ojajärvelle sitten tuli tunne, että nyt ruutupaperia ja kynä esille ja suunnitelmaa paperille. Ja niin syntyi kenttäsuunnitelma ”Mummolan Suviseuroista” (kuva kannessa).
”Mummolan Suviseurojen” keskipiste on isoteltta, jonka virkaa hoitaa iso paviljonkiteltta.
– Sisälle olen ajatellut laittaa pari pikkutelttaa, joissa lapset saavat leikkiä ja touhuta. Telttaan tulee kahvittelua ynnä muuta varten pöytä ja tuoleja, ja sitten oli ajatus hankkia lankkua ja tehdä oikein pari seurapenkkiä, niin kuin oikeassa suviseurateltassa konsanaan, kertoo Ojajärvi.
– Etuosaan telttaa tulee jonkunlainen ”puhujakoroke”, ja sinne sijoitan kaiuttimen, mikä toistaa verkon ja radion kautta tulevia nettiseuroja.
– Ja tottakai isonteltan somistaminen kuuluu asiaan: maitotonkka sinne ”puhujakorokkeen” lähelle ja vaikka koivunoksia siihen tai muuta sellaista.
Jos joku haluaa nukkua pikkuteltoissa, se käy. Suurin osa nukkuu varmaan sisällä talossa, mutta osa voi nukkua myös asuntovaunussa, joka tulee ”asuntovaunualueelle”.
Ruoka tarjotaan sisällä keittiössä, ja syödä voi vaikka ulkona terasseilla.
– Lapsille on ajatus tehdä jonkulainen kioskin tapainen, josta voi ostaa karkkia, sipsejä ja limsaa. Ja jäätelön laukkumyyntiäkin suunnittelin, kertoo Jarmo Ojajärvi.
– Suunnitelmat ovat aina kuitenkin vain suunnitelmia. Sillä ajatuksella nämäkin, että jos Jumala suo.
Juhlaportti rakentuu urkupilleistä
Vaasan Vähässäkyrössä, Halosen mummulassa (kuva kannessa), jossa asuu vielä kuusi lasta, on suunnitteilla kotisuviseurat. Perheen äiti ja mummu, Satu Halonen, on työssään päivittäin tekemisissä korona-testattavien kanssa, mutta hänen lomansa alkaa kesäkuun alusta ja hän uskoo, että on kotisuviseurat on mahdollista järjestää.
Satu Halonen kertoo, että nyt he haluavat kokoontua perheen ja ystävien kesken Jumalan sanan ääreen. Suunnitelmat muotoutuvat vähitellen.
– Naapurit ovat sen verran etäällä, ettei haitanne, vaikka olis kaiuttimet pihallakin, kertoo Satu Halonen.
– Meillä on iso talo ja tontti. Sateella mahdumme hyvin myös sisälle, kun talon eteläpäädyssä on iso tupa. Huomasin, että radion kaiuttimet ovat sopivasti ikkunoiden vieressä, ja niissä myös pitkät johdot. Ne voi hyvin nostaa ulkopuolelle ja saada ääni kuulumaan sinne.
Jorma-puoliso tilasi pihaan läheiseltä sahalta terassilautaa: talon länsiseinälle on tarkoitus rakentaa talon mittainen terassi. Siinä olisi hyvä kuunnella seuroja auringosta nauttien.
– Lapsille laitan alapihalle uima-altaan. Trampoliini siellä jo on, kertoo Satu Halonen.
Lasten tekemä maja siirretään metsän reunasta kioskiksi lähemmäs seurakenttää (kuva yllä). Alapihalla on hyvin tilaa asuntovaunuille ja teltoille. Nuotiopaikka on myös.
– Apelta saaduista urkupilleistä teemme juhlaportin puiden väliin, iloitsee Halonen (kuva yllä).
Kun karanteenin aikana ei luvattu kavereita sisälle, Halosen pojat tekivät vanhan peräkärryn päälle traktorilla vedettävän mökin. Sisällä on laminaattilattia, paneloidut seinät ja katto, pöytä ja penkit. Siitä tulee Turvatoimisto (kuva alla).
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.