JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

An­teek­si an­ta­mi­nen on ar­mah­ta­mis­ta

Päivämies
Sana sunnuntaiksi
28.10.2018 6.25

Juttua muokattu:

31.12. 09:28
2019123109282720181028062500

Päi­vän evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä Jee­sus opet­taa Ju­ma­lan eh­dot­to­mas­ta an­teek­si­an­ta­muk­ses­ta.

An­teek­si an­ta­mi­nen on toi­sen ar­mah­ta­mis­ta – sen si­jaan, et­tä mak­sai­sim­me toi­sel­le sa­mal­la mi­tal­la. An­teek­si an­ta­mi­nen voi ol­la vaa­ti­vaa in­hi­mil­li­sel­le kun­ni­an­tun­nol­le, jos ko­em­me jou­tu­neem­me kär­si­mään vää­ryyt­tä.

Toi­si­naan it­se­käs luon­tom­me vaa­ti­si näh­dä toi­sel­ta tar­peek­si sy­vää ka­tu­mis­ta, en­nen kuin hy­vi­tyk­sen saa­nei­na oli­sim­me val­mii­ta an­ta­maan an­teek­si. Täl­lais­ta ko­vaa miel­tä on syy­tä vält­tää, sil­lä se kum­pu­aa rak­kau­det­to­muu­des­ta ja on lä­him­mäis­suh­teil­le va­hin­gol­li­nen. Sil­loin ih­mi­nen ko­rot­taa it­sen­sä unoh­ta­en oman vi­al­li­suu­ten­sa.

Toi­saal­ta vää­ryyk­sien unoh­ta­mi­nen voi ol­la vai­ke­aa, toi­sen vi­ois­ta voi tul­la kiu­saus muis­tut­taa. Kui­ten­kin on hyvä muis­taa Raa­ma­tun sana: ”Joka vaa­lii ys­tä­vyyt­tä, unoh­taa louk­kauk­sen, joka men­nei­tä kai­ve­lee, me­net­tää ys­tä­vän­sä” (Sa­nanl. 17:9).

Ai­to an­teek­si­an­ta­mus edel­lyt­tää lä­him­mäi­sen­rak­kaut­ta. Sy­dä­mes­tä as­ti nou­se­va an­teek­si­an­ta­mus var­je­lee us­ko­vais­ten kes­ki­näis­tä rak­kaut­ta ja muis­tut­taa rak­kau­des­ta, jol­la Tai­vaan Isä ra­kas­taa lap­si­aan. ”Rak­kaus peit­tää pal­jot­kin syn­nit” (1. Piet. 4:8).

Ope­tus ar­mah­ta­vas­ta mie­len­laa­dus­ta

Ver­tauk­ses­sa ar­mot­to­mas­ta pal­ve­li­jas­ta Jee­sus opet­taa ar­mah­ta­vas­ta mie­len­laa­dus­ta (Matt. 18:21–35). Ku­nin­kaan eteen tuo­tiin pal­ve­li­ja, joka oli täl­le vel­kaa kym­me­nen­tu­hat­ta ta­lent­tia, use­an työ­mie­hen elä­män­työn. Ar­moa ker­jää­vä pal­ve­li­ja sai koko vel­kan­sa an­teek­si ja ar­mah­det­tiin ran­gais­tuk­ses­ta.

Men­ty­ään ulos pal­ve­li­ja koh­ta­si toi­sen pal­ve­li­jan, joka oli hä­nel­le vel­kaa sata de­naa­ria. Ar­mah­det­tu pal­ve­li­ja kävi ve­las­sa ole­vaan pal­ve­li­jaan kä­sik­si ja vaa­ti saa­ta­vi­aan. Pal­ve­li­ja pyy­si ar­mah­dus­ta sa­moil­la sa­noil­la, joil­la juu­ri oli an­net­tu an­teek­si kym­me­nen­tu­han­nen ta­len­tin vel­ka.

Tämä ei ar­mot­to­mal­le pal­ve­li­jal­le riit­tä­nyt, vaan hän toi­mit­ti kans­sa­pal­ve­li­jan vel­ka­van­keu­teen. Kun ku­nin­gas kuu­li asi­as­ta, hän kut­sut­ti ar­mot­to­man pal­ve­li­jan ta­kai­sin eteen­sä ja nuh­te­li tätä: ”Ei­kö si­nun­kin oli­si pi­tä­nyt ar­mah­taa työ­to­ve­ri­a­si, niin kuin minä ar­mah­din si­nua?” Ar­mot­to­man pal­ve­li­jan oma ar­mah­dus pe­ruu­tet­tiin.

An­teek­si­an­ta­muk­sen esi­ku­va

”Niin kuin isä ar­mah­taa lap­si­aan, niin ar­mah­taa Her­ra nii­tä, jot­ka pel­kää­vät ja ra­kas­ta­vat hän­tä” (Ps. 103:13). Jee­sus on lu­nas­ta­nut mei­dät syn­nin, kuo­le­man ja pa­han val­las­ta. Tämä on an­teek­si­an­ta­muk­sem­me pe­rus­ta.

Ju­ma­la tun­tee luo­maan­sa ih­mis­tä koh­taan sel­lais­ta rak­kaut­ta, jota syn­ti­nen ih­mi­nen ei voi mil­lään an­sai­ta. Ju­ma­lal­la on halu ar­mah­taa mei­tä, ja hän an­taa meil­le Poi­kan­sa Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä kaik­ki syn­tim­me an­teek­si. Ju­ma­lan an­teek­si­an­ta­mus on lah­ja vi­al­li­sil­le ih­mi­sil­le, ja sitä ju­lis­te­taan il­mai­sek­si Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta.

Ar­mah­ta­va mie­li oh­jaa suh­tau­tu­mis­tam­me kaik­kia ih­mi­siä, myös us­kos­ta osat­to­mia koh­taan. Täs­sä tar­vit­sem­me toi­si­naan kär­si­väl­li­syyt­tä. Us­ko­vai­sen osoit­ta­ma ar­mol­li­suus voi pu­hu­tel­la us­kos­ta osa­ton­ta ja joh­dat­taa hän­tä pa­ran­nuk­sen as­ke­lil­le.

Us­ko­vai­sen elä­mää oh­jaa an­teek­si­an­ta­mus, jota vä­li­täm­me myös ym­pä­ril­lem­me. Kun syn­nit ja viat on us­kot­tu an­teek­si, pa­lau­tuu myös vel­jel­li­nen rak­kaus us­ko­vais­ten kes­ken per­hees­sä, työ­e­lä­mäs­sä ja saat­to­mies­jou­kos­sa. Oma­koh­tai­nen an­teek­si­an­ta­mus syn­nyt­tää kii­tol­li­sen mie­len ja ha­lun kor­ja­ta asi­at lä­him­mäis­ten kans­sa.

Har­ri Hau­ta­la

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 24.10.2018

Ku­vi­tus­ku­va: A.-L.S.

Evan­ke­liu­mi: Matt. 6:14–15

Raa­mat­tu 1992: Jos te an­nat­te toi­sil­le ih­mi­sil­le an­teek­si hei­dän rik­ko­muk­sen­sa, an­taa myös tai­vaal­li­nen Isän­ne teil­le an­teek­si. Mut­ta jos te et­te an­na an­teek­si toi­sil­le, ei Isän­ne­kään an­na an­teek­si tei­dän rik­ko­muk­si­an­ne.

Bib­lia: Sil­lä jos te an­teek­si an­nat­te ih­mi­sil­le hei­dän ri­kok­sen­sa, niin myös tei­dän tai­vaal­li­nen Isän­ne an­taa teil­le an­teek­si. Vaan jol­let­te an­teek­si an­na ih­mi­sil­le hei­dän ri­kok­si­an­sa, niin ei myös tei­dän Isän­ne an­teek­si an­na tei­dän ri­kok­si­an­ne.

5.8.2020

Ju­ma­lan sana on te­rä­väm­pi kuin mi­kään kak­si­te­räi­nen miek­ka, se is­kee sy­vään ja viil­tää hal­ki sie­lun ja hen­gen, ni­ve­let ja lui­den yti­met, se pal­jas­taa si­sim­mät ai­keem­me ja aja­tuk­sem­me. Hepr. 4:12

Viikon kysymys