Lasse Kokko
Lasse Kokko
Teri Hiltunen
Usko syntyy anteeksiantamuksen saarnan kuulemisesta. Evankeliumin kautta Jumala antaa uskovalle voimaa kuuliaisuuteen.
Syksyllä vietettävä elonkorjuujuhla eli lehtimajanjuhla lähestyi. Jeesuksen veljet houkuttelivat Jeesusta mukaan Jerusalemiin. He olisivat halunneet Jeesuksen näyttävän, minkälaisia tekoja hän pystyy tekemään. ”Eihän kukaan salaile tekojaan, jos haluaa julkisuutta.” Jeesus totesi heille: ”Nyt ei ole vielä minun aikani.” (Joh. 7:4–6.)
Jeesus tiesi, että juutalaiset etsivät häntä ottaakseen hänet kiinni. Toisaalta Jeesus ei ollut hakemassa ihmiskunniaa. Hänen tehtävänään oli pelastaa ihmiset Jumalan kunniaksi.
Kahdeksan päivää kestävän juhlan puolessa välissä Jeesus tuli yllättäen Jerusalemiin. Hän meni temppeliin opettamaan. Johannes ei kerro tarkemmin, mitä Jeesus opetti, mutta opetus sai kuulijat ihmettelemään: ”Kuinka tuo oppimaton mies voi tuntea kirjoitukset?” Jeesus vastasi heille: ”Se mitä minä opetan, ei ole minun oppiani, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.” (Joh. 7:15–16.)
Jeesus käänsi kuulijoiden huomion puhujasta sanomaan. Jeesuksen opetus ei perustunut ihmisviisauteen, eikä hän itse sitä ollut keksinyt, vaan hän ilmoitti lähettäjänsä, taivaallisen Isänsä oppia.
Mikä on Jumalan tahto?
Jumala avaa uskon kautta ymmärryksen oikeasta opista. Jeesus sanoo: ”Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani” (Joh. 7:17).
Kerran Jeesukselta kysyttiin: ”Mitä meidän tulee tehdä, että tekomme olisivat Jumalan tekoja?” Tähän Jeesus vastasi: ”Uskokaa häneen, jonka Jumala on lähettänyt. Se on Jumalan teko.” (Joh. 6:28–29.) Jeesus lisäsi vielä: ”Minun Isäni tahto on, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on ikuinen elämä” (Joh. 6:40).
Raamatullisen opin lähtökohtana on Pyhän Hengen synnyttämä usko Jeesukseen. Ylösnoussut Jeesus julisti opetuslapsille: ”Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut.” (Joh. 20:22–23.)
Syntien anteeksiantamuksen saarnassa on koko Jeesuksen sovitustyön siunaus. Usko syntyy tämän elävän sanan kuulemisesta.
Usko on Jumalan lahja. Se ei ole ihmisen ansio tai teko, jonka perusteella hänet julistetaan vanhurskaaksi, vaan uskon kautta ihminen omistaa Kristuksen vanhurskauden.
Uskon tunnustaminen
Roomalaiskirjeessä sanotaan: ”Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen” (Room. 10:10). Kukaan ei voi olla salaa uskomassa, vaan usko näkyy myös haluna paljastaa se.
Uskon voi tunnustaa sekä sanoillaan että elämällään. Tunnustaminen ei tee kristitystä parempaa, mutta vapauttaa ja tukee uskon kilvoituksessa.
Pietari kirjoittaa: ”Pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu. Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti ja säilyttäkää omatuntonne puhtaana.” (1. Piet. 3:15–16.)
Rakkaus ja kuuliaisuus uskon hedelminä
Usko näkyy elämässä hengen hedelminä. Ensimmäinen ja tärkein niistä on rakkaus, jonka synnyttää Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan. Ihmisten välillä rakkaus ilmenee keskinäisenä huolenpitona.
Usko saa ihmisessä aikaan myös kuuliaisuuden Jumalan tahdolle. Uskon kuuliaisuus on siis kuuliaisuutta Jumalan sanalle. Aina Raamatusta ei löydy suoraa vastausta, mutta silloinkin Pyhän Henki opettaa oikein Jumalan seurakunnassa.
Paavalin mukaan evankeliumi on Jumalan voima jokaiselle uskovalle pelastukseksi. Evankeliumi opettaa ja antaa voiman kuuliaisuuteen. Jumala on luvannut siunata kuuliaiset lapsensa.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys