Teri Hil­tu­nen

Us­ko syn­tyy an­teek­si­an­ta­muk­sen saar­nan kuu­le­mi­ses­ta. Evan­ke­liu­min kaut­ta Ju­ma­la an­taa us­ko­val­le voi­maa kuu­li­ai­suu­teen.

Syk­syl­lä vie­tet­tä­vä elon­kor­juu­juh­la eli leh­ti­ma­jan­juh­la lä­hes­tyi. Jee­suk­sen vel­jet hou­kut­te­li­vat Jee­sus­ta mu­kaan Je­ru­sa­le­miin. He oli­si­vat ha­lun­neet Jee­suk­sen näyt­tä­vän, min­kä­lai­sia te­ko­ja hän pys­tyy te­ke­mään. ”Ei­hän ku­kaan sa­lai­le te­ko­jaan, jos ha­lu­aa jul­ki­suut­ta.” Jee­sus to­te­si heil­le: ”Nyt ei ole vie­lä mi­nun ai­ka­ni.” (Joh. 7:4–6.)

Jee­sus tie­si, et­tä juu­ta­lai­set et­si­vät hän­tä ot­taak­seen hä­net kiin­ni. Toi­saal­ta Jee­sus ei ol­lut ha­ke­mas­sa ih­mis­kun­ni­aa. Hä­nen teh­tä­vä­nään oli pe­las­taa ih­mi­set Ju­ma­lan kun­ni­ak­si.

Kah­dek­san päi­vää kes­tä­vän juh­lan puo­les­sa vä­lis­sä Jee­sus tuli yl­lät­tä­en Je­ru­sa­le­miin. Hän meni temp­pe­liin opet­ta­maan. Jo­han­nes ei ker­ro tar­kem­min, mitä Jee­sus opet­ti, mut­ta ope­tus sai kuu­li­jat ih­met­te­le­mään: ”Kuin­ka tuo op­pi­ma­ton mies voi tun­tea kir­joi­tuk­set?” Jee­sus vas­ta­si heil­le: ”Se mitä minä ope­tan, ei ole mi­nun op­pi­a­ni, vaan hä­nen, joka on mi­nut lä­het­tä­nyt.” (Joh. 7:15–16.)

Jee­sus kään­si kuu­li­joi­den huo­mi­on pu­hu­jas­ta sa­no­maan. Jee­suk­sen ope­tus ei pe­rus­tu­nut ih­mis­vii­sau­teen, ei­kä hän it­se sitä ol­lut kek­si­nyt, vaan hän il­moit­ti lä­het­tä­jän­sä, tai­vaal­li­sen Isän­sä op­pia.

Mikä on Ju­ma­lan tah­to?

Ju­ma­la avaa us­kon kaut­ta ym­mär­ryk­sen oi­ke­as­ta opis­ta. Jee­sus sa­noo: ”Joka tah­too nou­dat­taa hä­nen tah­to­aan, pää­see kyl­lä sel­vil­le sii­tä, on­ko ope­tuk­se­ni läh­töi­sin Ju­ma­las­ta vai pu­hun­ko omi­a­ni” (Joh. 7:17).

Ker­ran Jee­suk­sel­ta ky­syt­tiin: ”Mitä mei­dän tu­lee teh­dä, et­tä te­kom­me oli­si­vat Ju­ma­lan te­ko­ja?” Tä­hän Jee­sus vas­ta­si: ”Us­ko­kaa hä­neen, jon­ka Ju­ma­la on lä­het­tä­nyt. Se on Ju­ma­lan teko.” (Joh. 6:28–29.) Jee­sus li­sä­si vie­lä: ”Mi­nun Isä­ni tah­to on, et­tä jo­kai­sel­la, joka nä­kee Po­jan ja us­koo hä­neen, on ikui­nen elä­mä” (Joh. 6:40).

Raa­ma­tul­li­sen opin läh­tö­koh­ta­na on Py­hän Hen­gen syn­nyt­tä­mä us­ko Jee­suk­seen. Ylös­nous­sut Jee­sus ju­lis­ti ope­tus­lap­sil­le: ”Ot­ta­kaa Pyhä Hen­ki. Jol­le te an­nat­te syn­nit an­teek­si, hä­nel­le ne ovat an­teek­si an­ne­tut.” (Joh. 20:22–23.)

Syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen saar­nas­sa on koko Jee­suk­sen so­vi­tus­työn siu­naus. Us­ko syn­tyy tä­män elä­vän sa­nan kuu­le­mi­ses­ta.

Us­ko on Ju­ma­lan lah­ja. Se ei ole ih­mi­sen an­sio tai teko, jon­ka pe­rus­teel­la hä­net ju­lis­te­taan van­hurs­kaak­si, vaan us­kon kaut­ta ih­mi­nen omis­taa Kris­tuk­sen van­hurs­kau­den.

Us­kon tun­nus­ta­mi­nen

Roo­ma­lais­kir­jees­sä sa­no­taan: ”Sy­dä­men us­ko tuo van­hurs­kau­den, suun tun­nus­tus pe­las­tuk­sen” (Room. 10:10). Ku­kaan ei voi ol­la sa­laa us­ko­mas­sa, vaan us­ko nä­kyy myös ha­lu­na pal­jas­taa se.

Us­kon voi tun­nus­taa sekä sa­noil­laan et­tä elä­mäl­lään. Tun­nus­ta­mi­nen ei tee kris­ti­tys­tä pa­rem­paa, mut­ta va­paut­taa ja tu­kee us­kon kil­voi­tuk­ses­sa.

Pie­ta­ri kir­joit­taa: ”Py­hit­tä­kää Her­ra Kris­tus sy­dä­mes­sän­ne ja ol­kaa ai­na val­miit an­ta­maan vas­taus jo­kai­sel­le, joka ky­syy, mi­hin tei­dän toi­von­ne pe­rus­tuu. Mut­ta vas­tat­kaa sä­vyi­säs­ti ja kun­ni­oit­ta­vas­ti ja säi­lyt­tä­kää oma­tun­ton­ne puh­taa­na.” (1. Piet. 3:15–16.)

Rak­kaus ja kuu­li­ai­suus us­kon he­del­mi­nä

Us­ko nä­kyy elä­mäs­sä hen­gen he­del­mi­nä. En­sim­mäi­nen ja tär­kein niis­tä on rak­kaus, jon­ka syn­nyt­tää Ju­ma­lan rak­kaus ih­mis­tä koh­taan. Ih­mis­ten vä­lil­lä rak­kaus il­me­nee kes­ki­näi­se­nä huo­len­pi­to­na.

Us­ko saa ih­mi­ses­sä ai­kaan myös kuu­li­ai­suu­den Ju­ma­lan tah­dol­le. Us­kon kuu­li­ai­suus on siis kuu­li­ai­suut­ta Ju­ma­lan sa­nal­le. Ai­na Raa­ma­tus­ta ei löy­dy suo­raa vas­taus­ta, mut­ta sil­loin­kin Py­hän Hen­ki opet­taa oi­kein Ju­ma­lan seu­ra­kun­nas­sa.

Paa­va­lin mu­kaan evan­ke­liu­mi on Ju­ma­lan voi­ma jo­kai­sel­le us­ko­val­le pe­las­tuk­sek­si. Evan­ke­liu­mi opet­taa ja an­taa voi­man kuu­li­ai­suu­teen. Ju­ma­la on lu­van­nut siu­na­ta kuu­li­ai­set lap­sen­sa.