Jee­sus opet­ti ih­mi­siä ra­kas­ta­maan pait­si lä­him­mäis­tä myös vi­ha­mies­tä ja vai­noo­jaa.

Lä­him­mäi­sen sun­nun­tain teks­ti on Jee­suk­sen vuo­ri­saar­nas­ta. Ope­tuk­ses­saan Jee­sus ve­to­si ai­na Ju­ma­lan sa­naan, jon­ka juu­ta­lai­set oli­vat saa­neet Moo­sek­sen ja pro­feet­to­jen kaut­ta. Hän osoit­ti, et­tä fa­ri­seus­ten tul­kin­ta kir­joi­tuk­sis­ta oli har­hau­tu­nut kau­as Ju­ma­lan tah­dos­ta. Jee­sus tois­ti saar­nas­saan mon­ta ker­taa: ”Teil­le on ope­tet­tu – –, mut­ta minä sa­non teil­le – –.”

Jee­sus sa­noi: ”Teil­le on ope­tet­tu: ’Ra­kas­ta lä­him­mäis­tä­si ja vi­haa vi­ha­mies­tä­si.’ Mut­ta minä sa­non teil­le: ra­kas­ta­kaa vi­ha­mie­hi­än­ne ja ru­koil­kaa vai­noo­jien­ne puo­les­ta.” (Matt. 5:43–44.) Fa­ri­seuk­set opet­ti­vat, et­tä juu­ta­lais­ten lä­him­mäi­siä oli­vat vain oman kan­san jä­se­net. He ei­vät sal­li­neet kans­sa­käy­mis­tä muu­ka­lais­ten kans­sa. Hei­dän ope­tuk­sen­sa oli sen ajan ra­sis­tis­ta vi­ha­pu­het­ta. Nyt Jee­sus ro­mut­ti täy­sin hei­dän kä­si­tyk­sen­sä lä­him­mäi­ses­tä.

Erääl­le lai­no­pet­ta­jal­le Jee­sus piti op­pi­tun­nin lä­him­mäi­sen­rak­kau­des­ta. Lai­no­pet­ta­ja ky­syi, mitä hä­nen pi­tää teh­dä saa­dak­seen ian­kaik­ki­sen elä­män. Jee­sus vas­ta­si ky­sy­myk­seen ker­to­muk­sel­la lau­pi­aas­ta sa­ma­ri­a­lai­ses­ta (Luuk. 10:30–37).

Ker­to­muk­ses­sa muu­ka­lai­nen, sa­ma­ri­a­lai­sen se­ka­kan­san jä­sen, aut­taa hen­ki­hie­ve­riin pies­tyä kul­ki­jaa, jon­ka hurs­kaat juu­ta­lai­set – pap­pi ja lee­vi­läi­nen – ovat ohit­ta­neet sää­li­mät­tä. Oma­van­hurs­kail­le hurs­kau­den har­joi­tus oli niin tär­ke­ää, et­tä lä­him­mäi­sen hätä ei hei­tä py­säyt­tä­nyt. Ker­to­mus on hy­vin pu­hut­te­le­va. Jee­sus nos­ti lä­him­mäi­sen ra­kas­ta­mi­sen yh­tä tär­ke­äk­si kuin Ju­ma­lan ra­kas­ta­mi­sen. Elä­väs­tä us­kos­ta seu­raa Hen­gen he­del­mä­nä rak­kaus lä­him­mäis­tä koh­taan (Gal. 5:22).

Rak­kau­den voi­ma

Kir­ja­nop­pi­neet ei­vät voi­neet kä­sit­tää, et­tä pi­täi­si ra­kas­taa vi­hol­li­si­a­kin. Tätä rak­kau­den la­kia Jee­sus kui­ten­kin it­se to­teut­ti. Ris­til­lä kär­sies­sään hän ru­koi­li Isää: ”An­na heil­le an­teek­si, sil­lä he ei­vät tie­dä, mitä he te­ke­vät” (Luuk. 23:34).

Ju­ma­lan rak­kau­den voi­mal­la myös mart­tyy­ri Ste­fa­nus ru­koi­li ki­vi­sa­tees­sa: ”Her­ra, älä lue heil­le tätä syn­tiä” (Ap. t. 7:60). Ju­ma­la kuu­li tuon ru­kouk­sen ai­na­kin pai­kal­la ol­leen nuo­ru­kai­sen, Sau­lus Tar­so­lai­sen koh­dal­la. Hän sai myö­hem­min pa­ran­nuk­sen ar­mon. Ana­ni­as saar­na­si hä­nel­le kaik­kien syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen ilo­sa­no­man, ja hä­nes­tä tuli Ju­ma­lan val­ta­kun­nan ah­ke­ra työ­mies, apos­to­li Paa­va­li.

No­pe­as­ti kan­sain­vä­lis­ty­väs­sä maa­il­mas­sa saam­me ru­koil­la Ru­ne­ber­gin vir­ren sa­noin: ”Oi Her­ra, kaik­ki pääl­lä maan loit lä­him­mäi­sik­sem­me, myös kie­lel­tään ja us­kol­taan niin vie­raat toi­sil­lem­me. Kun si­nul­ta saa hoi­van­sa myös kau­kai­nen maa, kan­sa sen, niin ke­tään tor­ju em­me.” (Vk. 431:2.)

Ju­ma­la ja­kaa rak­kau­des­saan au­rin­gon­pais­tet­ta ja vir­voit­ta­vaa sa­det­ta niin hy­vil­le kuin pa­hoil­le­kin (Matt. 5:45). Kaik­ki ih­mi­set syn­ty­vät tä­hän maa­il­maan Ju­ma­lan lap­si­na, Kris­tuk­sen, Ju­ma­lan po­jan so­vin­to­ve­rel­lä lu­nas­tet­tui­na.

Ju­ma­la joh­dat­taa elä­määm­me mo­nen­lai­sia lä­him­mäi­siä. Niis­sä koh­taa­mi­sis­sa Ju­ma­la vä­lit­tää rak­kaut­taan us­ko­vais­ten ih­mis­ten kaut­ta. Jee­sus an­toi hy­vän neu­von: ”Min­kä tah­dot­te ih­mis­ten te­ke­vän teil­le, teh­kää te heil­le” (Matt. 7:12).

Evan­ke­liu­mi on suu­rin­ta rak­kaut­ta

”Ol­kaa siis täy­del­li­siä, niin kuin tei­dän tai­vaal­li­nen Isän­ne on täy­del­li­nen” (Matt. 5:48). Mei­dän täy­del­li­syy­tem­me on Kris­tuk­sen täy­del­li­syy­des­sä. Hän täyt­ti puo­les­tam­me koko lain ja jät­ti meil­le uu­den käs­kyn: ”Minä an­nan teil­le uu­den käs­kyn: ra­kas­ta­kaa toi­si­an­ne! Niin kuin minä olen ra­kas­ta­nut tei­tä, ra­kas­ta­kaa te­kin toi­si­an­ne.” (Joh. 13:34.)

Jee­sus ke­hot­taa en­nen kaik­kea vel­jel­li­seen rak­kau­teen Ju­ma­lan las­ten kes­ken. Hän kui­ten­kin laa­jen­taa rak­kau­den ja lä­him­mäi­syy­den pii­rin kos­ket­ta­maan kaik­kia ih­mi­siä.

Jee­sus va­roit­taa te­ke­mäs­tä hy­vää sik­si, et­tä sai­si kii­tos­ta ja ar­vos­tus­ta ih­mi­sil­tä: ”Kun an­nat al­mun äl­köön va­sen kä­te­si tie­tä­kö mitä oi­kea te­kee” (Matt. 6:3). Köy­hä les­ki an­toi temp­pe­lin uh­ri­ark­kuun ai­no­an ro­pon­sa. Jee­suk­sen mu­kaan hän an­toi kai­ken, mitä hä­nel­lä oli. Rik­kaat an­toi­vat lii­as­tan­sa osoit­taak­seen an­te­li­ai­suut­ta ja saa­dak­seen kii­tos­ta ih­mi­sil­tä (Mark. 12:41–44).

Kun saam­me ar­mos­ta us­koa syn­ti­syy­tem­me ja pa­huu­tem­me an­teek­si­an­ne­tuik­si, voim­me us­kon sil­min kat­sel­la lä­him­mäi­si­äm­me. Saam­me voi­maa ra­kas­taa hei­tä ja ru­koil­la, et­tä Isä avai­si oven Ju­ma­lan val­ta­kun­taan vie­lä ul­ko­na ole­vil­le.

Suu­rin­ta rak­kaut­ta lä­him­mäis­tä koh­taan on evan­ke­liu­min tar­jo­a­mi­nen. Siel­lä, mis­sä Ju­ma­lan lap­si koh­taa epä­us­koi­sen lä­him­mäi­sen, on Ju­ma­lan val­ta­kun­nan ovi vie­lä tä­nään avoin­na.

Ka­le­vi Nie­mi­kor­pi

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 6.9.2017

Ku­vi­tus­ku­va: Rami Lie­hu

Evan­ke­liu­mi­teks­ti Matt. 5:43–48

Bib­lia

Te kuu­lit­te sa­no­tuk­si: ra­kas­ta lä­him­mäis­täs, ja vi­haa vi­hol­lis­tas; mut­ta minä sa­non teil­le: ra­kas­ta­kaat vi­hol­li­si­an­ne; siu­nat­kaat nii­tä, jot­ka tei­tä sa­dat­ta­vat; teh­käät niil­le hy­vin, jot­ka tei­tä vi­haa­vat, ja ru­koil­kaat nii­den edes­tä, jot­ka tei­tä vai­noo­vat ja va­hin­goit­ta­vat, et­tä te oli­sit­te tei­dän Isän­ne po­jat, joka on tai­vais­sa; sil­lä hän sal­lii au­rin­kon­sa koit­taa niin pa­hain ylit­se kuin hy­väin­kin, ja an­taa sa­taa niin vää­ril­le kuin van­hurs­kail­le­kin. Sil­lä jos te ra­kas­tat­te nii­tä, jot­ka tei­tä­kin ra­kas­ta­vat, mitä tei­dän sii­tä palk­kaa on? ei­kö Pub­li­ka­nit myös niin tee? Ja jos te ai­no­as­taan vel­jein­ne kans­sa so­ve­li­aat olet­te, mitä te sen kans­sa eri­no­mais­ta teet­te? ei­kö Pub­li­ka­nit myös niin tee? Ol­kaat siis te täy­del­li­set, niin­kuin tei­dän tai­vaal­li­nen Isän­ne täy­del­li­nen on.

Raa­mat­tu 2017

Jee­sus sa­noi:

”Teil­le on ope­tet­tu: ’Ra­kas­ta lä­him­mäis­tä­si ja vi­haa vi­ha­mies­tä­si.’ Mut­ta minä sa­non teil­le: ra­kas­ta­kaa vi­ha­mie­hi­än­ne ja ru­koil­kaa vai­noo­jien­ne puo­les­ta, jot­ta oli­sit­te tai­vaal­li­sen Isän­ne lap­sia. Hän an­taa au­rin­kon­sa nous­ta niin hy­vil­le kuin pa­hoil­le ja lä­het­tää sa­teen niin hurs­kail­le kuin ju­ma­lat­to­mil­le. Jos te ra­kas­tat­te nii­tä, jot­ka ra­kas­ta­vat tei­tä, min­kä pal­kan te sii­tä an­sait­set­te? Ei­vät­kö pub­li­kaa­nit­kin tee niin? Jos te ter­veh­dit­te vain ys­tä­vi­än­ne, mitä eri­no­mais­ta sii­nä on? Ei­vät­kö pa­ka­nat­kin tee niin? Ol­kaa siis täy­del­li­siä, niin kuin tei­dän tai­vaal­li­nen Isän­ne on täy­del­li­nen.”