Lasten kaltaisten on taivasten valtakunta
Lasse Kokko
Lasse Kokko
Heikki Myllyniemi
Sydämen usko synnyttää halun seurata Jeesusta lapsenkaltaisena.
Mikkelinpäivä on omistettu paitsi enkeleille myös lapsille. Enkelit ovat taivaassa ja näkymättöminä lastensa keskellä. He auttavat, ohjaavat ja varjelevat.
Mikkelinpäivän evankeliumitekstissä opetuslapset esittivät kysymyksen taivasten valtakunnan suurimmasta. Kyse ei ollut ainoasta kerrasta, sillä sama aihe keskustelutti heitä useasti. Jeesus näki, millä mielellä opetuslapset esittivät kysymyksen.
Synti rikkoo rakkautta
Jeesuksen ajan juutalaiset toivat mielellään esiin omia hyveitään. Kreikkalainen maailma halveksi nöyryyttä. Opetuslapsetkin mittailivat useaan kertaan keskenään omia ansioitaan Jeesuksen seuraajina. He olivat mielestään onnistuneet niin hyvin, että heillä oli varaa jopa kiistellä omasta erinomaisuudestaan ja valtakunnan ensimmäisistä sijoista. He olivat unohtaneet sen, mikä uskomisessa on keskeistä. Synti oli rikkonut heidän rakkauttaan ja saanut heidän välilleen vääränlaista kilpailua.
Jeesus karsi pois opetuslasten mieliin hiipineen ylpeyden kehottamalla heitä kääntymään pois itseriittoisesta sydämen tilasta. Samoin Jeesus opetti toisaalla Raamatussa: ”Joka itsensä ylentää, alennetaan, ja se joka itsensä alentaa, ylennetään” (Matt. 23:12). ”Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, hänen on oltava viimeinen ja kaikkien palvelija” (Mark. 9: 35).
Lapsi on uskon esikuva
Jeesus kutsui luokseen pienen lapsen asettaen hänet joukon keskelle ja sanoi: ”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.” Jeesus otti pienen lapsen uskon esikuvaksi.
Evankelista Markus on tunnettu lasten evankeliumista (Mark. 10:13–16). Niin lasten evankeliumissa kuin sunnuntain evankeliumin rinnakkaistekstissäkin Jeesus kehottaa ottamaan luokseen hänen nimessään lapsen, joka oli opetuslasten keskellä. Joka näin tekee, ottaa samalla vastaan Jeesuksen ja hänet, joka lähetti Jeesuksen (Mark. 9:36–37).
Jeesus näki pienessä lapsessa vastakohdan opetuslapsilleen, jotka pitivät hyvin tärkeänä ulkonaista kunniaa ja valtaa. Sydämen usko synnyttää halun seurata Jeesusta lapsenkaltaisena. Lastenkaltainen usko kertoo sydämen luottamuksesta ja turvautumisesta Jumalan armoon ja anteeksiantoon.
Opetuslasten ei ollut helppoa tunnustaa, niin kuin ei tämänkään ajan Jumalan lapsen, omia virheitään ja nähdä pieni lapsi uskovaisten esikuvana. Jeesus opetti, että Jumalan lapsen ei tule pyrkiä olemaan suuri, vaan pieni: ”Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa.” Pienen lapsen nöyryydelle on ominaista, että hän ottaa vastaan vanhempien rakkauden ja lahjat ajattelematta, onko hän ansainnut niitä.
Jumalan lapsi kantaa sydämessään uskon lahjaa ja ottaa vastaan isän neuvot. Hän haluaa nöyrtyä parannukseen omista synneistä. Näin hän säilyy uskomassa Jumalan valtakunnassa armosta, Kristuksen tähden.
Isä katsoo sydämeen
Opetuslapset saivat elää maailman parhaimman opettajan läheisyydessä. Vapahtaja kulki heidän rinnallaan. Meistä saattaa tuntua, että helppohan heidän oli uskoa ja seurata Jeesusta. Opetuslapset olivat kuitenkin lankeilevia ja uskossaan heikkoja. Jeesuksen seuraajina myös he elivät viettelysten maailmassa.
Jeesus varoitti ankarasti opetuslapsia viettelemästä lastenkaltaisia. Jeesus myös varoitti opetuslapsia halveksimasta vähäisimpiä, pienimpiä. Sanojensa vakuudeksi Jeesus jatkoi: ”Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen isäni kasvoja.” Virheiden keskellä opetuslapsetkin tahtoivat kääntyä Jeesuksen puoleen ja uskoa syntinsä anteeksi.
Jumalan edessä kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Jumala ei katso ihmisen muotoa, hän katsoo sydämeen. Taivaallinen isä rakastaa kaikkia. Hänen armahtava katseensa tavoittelee sellaisia, jotka ovat valmiita kääntymään ja tulemaan lapsenkaltaisiksi.
Evankeliumi: Matt. 18:1–6 (7–9) 10
Raamattu 1992: Kohta sen jälkeen opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi: ”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. (”Voi tätä maailmaa ja sen viettelyksiä! Viettelysten täytyy kyllä tulla, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta ne tulevat! Jos kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan parempi, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat kädet ja jalat tallella heitetään ikuiseen tuleen. Ja jos silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä menemään. Onhan parempi, että silmäpuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvetin tuleen.) ”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.
Biblia: Sillä hetkellä tulivat opetuslapset Jeesuksen tykö, sanoen: kuka siis on suurin taivaan valtakunnassa? Ja Jeesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti sen heidän keskellensä, ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan. Sentähden joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa. Ja joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun. Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen. (Voi maailmaa pahennusten tähden, sillä pahennukset kumminkin tulevat! Voi kuitenkin sitä ihmistä, jonka kautta pahennus tulee! Mutta jos kätes taikka jalkas pahentaa sinun, niin leikkaa ne pois, ja heitä pois tyköäs. Parempi on sinun elämään sisälle mennä ontuvana taikka raajarikkona, kuin että sinulla olis kaksi kättä eli kaksi jalkaa, ja sinä heitettäisiin ijankaikkiseen tuleen. Ja jos silmäs pahentaa sinun, niin puhkaise se ulos, ja heitä pois tyköäs. Parempi on sinun silmäpuolena elämään sisälle mennä, kuin että sinulla olis kaksi silmää, ja sinä heitettäisiin helvetin tuleen.) Katsokaat, ettette katso ylön yhtäkään näistä pienimmistä; sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun isäni kasvot, joka on taivaissa.
Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä. Ps. 23:6
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
