JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Lupauksen sanat täyttyvät

Sana sunnuntaiksi
28.11.2021 6.00

Juttua muokattu:

23.11. 08:14
2021112308144220211128060000

L.S

L.S

Esa Torn­berg

Jee­suk­sen vas­taa­not­ta­jat tie­si­vät Je­sa­jan en­nus­tuk­set ja rie­muit­si­vat Va­pah­ta­jas­taan.

Jee­sus, ad­ven­tin ku­nin­gas, saa­puu vii­meis­tä ker­taa Je­ru­sa­le­miin ope­tus­las­ten kans­sa rat­sas­ta­en aa­sil­la. Hei­tä seu­raa suu­ri kan­san­jouk­ko, jot­ka le­vit­tä­vät vaat­tei­taan ja ok­sia tiel­le lau­la­en Hoo­si­an­naa Daa­vi­din po­jal­le.

Ad­vent­ti on odo­tuk­sen ai­kaa. Van­han tes­ta­men­tin Ju­ma­lan lap­set odot­ti­vat lu­pauk­sen sa­nan täyt­ty­mis­tä, Mes­si­aan tu­le­mis­ta ja ad­ven­tin Her­ran syn­ty­mis­tä maa­il­maan. Täs­tä ad­ven­tin evan­ke­liu­mi­teks­tin ta­pah­tu­mas­ta pro­fee­tat oli­vat en­nus­ta­neet. He nä­ki­vät us­kon sil­min Va­pah­ta­jan­sa. Jee­sus oli hei­dän sy­dä­men­sä asuk­kaa­na. Pro­feet­ta ei tur­haan ke­hot­ta­nut: ”Iloit­se, ty­tär Sii­on! Rie­muit­se, ty­tär Je­ru­sa­lem! Kat­so, ku­nin­kaa­si tu­lee.” (Sak. 9:9.)

Us­ko tuo ilon

Jee­sus, Ju­ma­lan val­ta­kun­nan ku­nin­gas ei saa­pu­nut ajal­li­ses­ti hoh­dok­kaas­ti ul­jaan rat­sun se­läs­sä Je­ru­sa­le­miin vaan nöy­rä­nä aa­sil­la rat­sas­ta­en. Aa­si oli hä­nen ku­nin­kaal­li­nen rat­sun­sa (Sak. 9:9). Ju­ma­lan sa­nan lu­pauk­set to­teu­tui­vat. Jee­sus ha­lu­si nöy­räs­ti to­teut­taa Ju­ma­lan tah­don; so­vit­taa ris­tin­kuo­le­mal­laan koko maa­il­man ih­mis­ten syn­nit.

Ne ih­mi­set, jot­ka us­koi­vat hä­neen, sai­vat sy­dä­meen­sä rau­han ja ilon. Jee­sus ha­lu­si ja ha­lu­aa myös täs­sä ajas­sa tuo­da rau­haa le­vot­to­miin ja epä­us­koi­siin ih­mis­sy­dä­miin. Tä­män rau­han saa jo­kai­nen, joka us­koo Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta saar­na­tun syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­min omal­le koh­dal­leen.

Rie­mu oli suu­ri, kun Jee­sus saa­pui ope­tus­las­ten kans­sa Je­ru­sa­le­miin. Mis­tä ih­mi­set rie­muit­si­vat? He ylis­ti­vät Ju­ma­laa niis­tä voi­ma­te­ois­ta, joi­ta he oli­vat näh­neet (Luuk. 19:37). He oli­vat näh­neet Jee­suk­sen pa­ran­ta­van sai­rai­ta ja kuul­leet Jee­suk­sen täy­del­lis­tä ope­tus­ta Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta. ”Hän oli täyn­nä ar­moa ja to­tuut­ta” (Joh. 1:14). Jee­sus oli an­ta­nut mo­nil­le epä­us­kon ja kaik­ki syn­nit an­teek­si.

Sy­dä­mes­tä nou­see rie­mu

Ih­mi­set, jot­ka us­koi­vat Jee­suk­sen hei­dän syn­tien­sä so­vit­ta­jak­si, rie­muit­si­vat Va­pah­ta­jas­taan. Rie­mu nou­si us­ko­vai­ses­ta sy­dä­mes­tä. He tun­si­vat Ju­ma­lan val­ta­kun­nan sa­lai­suu­den, joka oli il­moi­tet­tu pie­nil­le ja yk­sin­ker­tai­sil­le. Mo­net, jot­ka tun­si­vat pro­feet­ta Je­sa­jan kir­joi­tuk­set, nä­ki­vät kir­joi­tus­ten nyt to­teu­tu­van. ”Kat­so, si­nun pe­las­ta­ja­si saa­puu, hän kul­jet­taa mu­ka­naan työn­sä palk­kaa, joh­dat­taa nii­tä, jot­ka on omak­seen hank­ki­nut” (Jes. 62:11).

Ju­ma­lan lap­sel­la on lupa myös tänä ad­vent­ti­na rie­mui­ta ja lau­laa Hoo­si­an­na-virt­tä. Sii­o­nin lau­lus­sa 251 roh­kais­taan: ”Rie­muit­se, ty­tär Sii­o­nin, vaik­ka ai­na ei ko­tia näy! Kat­so, so­dan voit­ta­nut San­ka­ri, vie­lä lau­man­sa kes­kel­lä käy.” Jee­sus elää Hen­ken­sä kaut­ta Ju­ma­lan val­ta­kun­nan kes­kel­lä ja on jo­kai­sen Ju­ma­lan lap­sen sy­dä­men asu­kas. Kun on syn­nit an­teek­si ja rau­ha Ju­ma­lan kans­sa, sii­tä saa oi­ke­an ilon ja rie­mun sy­dä­meen.

Tämä maa­il­man ai­ka ja syn­ti vie usein us­ko­mi­sen ilon sy­dä­mel­tä. Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa on lää­ke syn­tiä ja tä­män maa­il­man hou­ku­tuk­sia vas­taan. Kun saa us­koa evan­ke­liu­min omal­le koh­dal­leen, ilo pa­lau­tuu ai­na uu­des­taan. Evan­ke­liu­mi on Ju­ma­lan voi­ma jo­kai­sel­le sen us­ko­val­le au­tuu­dek­si (Room. 1:16).

En­nus­tuk­set to­teu­tu­vat

On hyvä ru­koil­la tänä ad­vent­ti­na, uu­den kirk­ko­vuo­den al­ka­es­sa, et­tä Ju­ma­la oli­si pois­ta­mas­sa us­ko­mi­sen es­teet us­ko­vai­sen sy­dä­mel­tä. Us­ko­vai­sen ru­kous on myös, et­tä Ju­ma­la oli­si kut­su­mas­sa evan­ke­liu­min saar­nan kaut­ta epä­us­kois­ta Ju­ma­lan val­ta­kun­taan.

”Mut­ta meil­lä on hä­nen lu­pauk­sen­sa, ja sii­hen luot­ta­en me odo­tam­me uu­sia tai­vai­ta ja uut­ta maa­ta, jos­sa van­hurs­kaus val­lit­see ”(2. Piet. 3:13). Ju­ma­lan sa­nan lu­pauk­set to­teu­tu­vat var­mas­ti. Ju­ma­lan lap­si voi tur­val­li­sel­la mie­lel­lä odot­taa Jee­suk­sen tois­ta tu­le­mis­ta tän­ne maa­il­maan. Hän tu­lee ker­ran ha­ke­maan jo­kai­sen Ju­ma­lan lap­sen tai­vaan ko­tiin, ian­kaik­ki­seen ilo­juh­laan. Siel­lä jo­kai­nen, joka on evan­ke­liu­min voi­min säi­lyt­tä­nyt hei­kon us­kon elä­män­sä lop­puun as­ti, saa lau­laa ylis­tys­tä pal­mu­nok­sat kä­des­sä Ju­ma­lal­le ja Ka­rit­sal­le (Ilm. 7:9): ”Hoo­si­an­na kor­keuk­sis­sa!”

Evan­ke­liu­mi­teks­ti Matt. 21:1–9

Raa­mat­tu 1992: Kun he lä­hes­tyi­vät Je­ru­sa­le­mia ja oli­vat tu­los­sa Bet­fa­geen Öl­jy­mä­el­le, Jee­sus lä­het­ti edel­tä kak­si ope­tus­las­taan ja sa­noi heil­le: ”Men­kää tuol­la nä­ky­vään ky­lään. Siel­lä on aa­sin­tam­ma kiin­ni si­dot­tu­na ja var­sa sen vie­rel­lä; löy­dät­te ne heti. Ot­ta­kaa ne sii­tä ja tuo­kaa mi­nul­le. Jos joku sa­noo teil­le jo­ta­kin, vas­tat­kaa, et­tä Her­ra tar­vit­see nii­tä mut­ta pa­laut­taa ne pian.” Näin ta­pah­tui, jot­ta kä­vi­si to­teen tämä pro­fee­tan sana: – – Sa­no­kaa ty­tär Sii­o­nil­le: Kat­so, ku­nin­kaa­si tu­lee! Hän tu­lee luok­se­si lem­pe­ä­nä, rat­sas­ta­en aa­sil­la, työ­juh­dan var­sal­la. Ope­tus­lap­set läh­ti­vät ja te­ki­vät niin kuin Jee­sus oli käs­ke­nyt. He toi­vat aa­sin ja var­san ja pa­ni­vat nii­den sel­kään vaat­tei­taan, ja Jee­sus is­tuu­tui aa­sin sel­kään. Ih­mi­siä oli hy­vin pal­jon, ja he le­vit­ti­vät vaat­tei­taan tiel­le, toi­set kat­koi­vat puis­ta ok­sia ja le­vit­ti­vät tiel­le nii­tä. Ja ih­mis­jouk­ko, joka kul­ki hä­nen edel­lään ja pe­räs­sään, huu­si: -- Hoo­si­an­na*, Daa­vi­din Poi­ka! Siu­nat­tu ol­koon hän, joka tu­lee Her­ran ni­mes­sä! Hoo­si­an­na kor­keuk­sis­sa! (* Hep­re­an sana mer­kit­see ’au­ta’. Sitä käy­tet­tiin siu­nauk­sen toi­vo­tuk­se­na ku­nin­gas­ta vas­taan otet­ta­es­sa.)

Bib­lia: Ja kuin he lä­hes­tyi­vät Je­ru­sa­le­mia ja tu­li­vat Betp­ha­geen öl­jy­mä­en tykö, lä­het­ti Je­sus kak­si ope­tus­las­ta, sa­no­en heil­le: men­käät ky­lään, joka on edes­sän­ne, ja te löy­dät­te koh­ta aa­sin­tam­man si­dot­tu­na, ja var­san hä­nen kans­san­sa: pääs­tä­käät ne ja tuo­kaat mi­nul­le. Ja jos joku teil­le jo­ta­kin sa­noo, niin sa­no­kaat: Her­ra nii­tä tar­vit­see, ja koh­ta hän las­kee hei­dät. Mut­ta tämä kaik­ki ta­pah­tui, et­tä täy­tet­täi­siin, mikä sa­not­tu oli prop­he­tan kaut­ta, joka sa­noo: Sa­no­kaat Zi­o­nin tyt­tä­rel­le: kat­so, si­nun Ku­nin­kaas tu­lee si­nul­le si­viä, is­tu­en aa­sin­tam­man pääl­lä ja ikeen alai­sen aa­sin var­san pääl­lä. Niin ope­tus­lap­set me­ni­vät ja te­ki­vät niin­kuin Je­sus heil­le käs­ke­nyt oli, ja ta­lut­ti­vat aa­sin­tam­man ja var­san, ja pa­ni­vat nii­den pääl­le vaat­teen­sa, ja is­tut­ti­vat hä­nen nii­den pääl­le. Niin enin osa kan­sas­ta ha­joit­ti vaat­teen­sa tiel­le, ja muut kar­si­vat ok­sia puis­ta ja ha­joit­ti­vat tiel­le. Mut­ta kan­sa, joka edel­lä kävi, ja jot­ka seu­ra­si­vat, huu­si­vat, sa­no­en: ho­si­an­na Da­vi­din Po­jal­le! kii­tet­ty ol­koon se, joka tu­lee Her­ran ni­meen! Ho­si­an­na kor­keu­des­sa!

13.8.2022

Jeesus sanoi: ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.” Matt. 7:21

Viikon kysymys