JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Ru­kous isän­maam­me puo­les­ta

Päivämies
Sana sunnuntaiksi
6.12.2017 6.14

Juttua muokattu:

1.1. 11:21
2020010111210720171206061400

It­se­näi­syys­päi­vä on kan­sal­li­nen juh­la­päi­vä. Kir­kois­sa on pi­det­ty tuol­loin ju­ma­lan­pal­ve­lus it­se­näi­syy­tem­me al­ku­a­jois­ta läh­tien.

Ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­sa kii­te­tään maam­me va­pau­des­ta ja it­se­näi­syy­des­tä sekä ru­koil­laan isän­maan ja kan­san puo­les­ta. Näin ta­pah­tuu myös tänä it­se­näi­sen Suo­men juh­la­vuo­te­na.

Pyy­däm­me, et­tä Ju­ma­la siu­nai­si edel­leen esi­val­taa ja kan­saam­me. Pyy­däm­me val­lan­käyt­tä­jil­le vas­tuun­tun­toa ja vii­saut­ta, jot­ta sai­sim­me rau­has­sa ra­ken­taa maa­tam­me ja myös ko­koon­tua Ju­ma­lan sa­nan kuu­loon.

Su­ku­pol­vien ket­ju

Kan­sam­me vai­heis­sa nä­kyy Ju­ma­lan vä­ke­vän kä­den siu­naus. Ajal­li­nen hy­vin­voin­ti ja maam­me tur­val­li­suus ovat Ju­ma­lan lah­jaa. Men­neet su­ku­pol­vet ovat ra­ken­ta­neet tätä isiem­me maa­ta, jos­sa me tä­män päi­vän suo­ma­lai­si­na saam­me asua.

Ti­las­to­kes­kuk­sen jul­kai­se­mas­sa tuo­rees­sa tut­ki­muk­ses­sa to­de­taan, mi­ten Suo­mes­sa asu­vat Eu­roo­pan Uni­o­nin on­nel­li­sim­mat ih­mi­set. Tut­ki­muk­ses­sa oli koot­tu tie­to­ja eri­lai­sis­ta elä­män osa-alu­eis­ta, muun mu­as­sa ter­vey­des­tä, tyy­ty­väi­syy­des­tä elä­mään sekä so­si­aa­li­sis­ta suh­teis­ta.

Saam­me ol­la yh­te­nä osa­na sii­nä su­ku­pol­vien ket­jus­sa, jos­ta kan­sal­lis­ru­noi­li­jam­me Jo­han Lud­vig Ru­ne­berg on vir­res­sä ru­noil­lut: ”On isät tääl­lä tais­tel­leet ja us­ko­neet ja toi­vo­neet. Me saim­me sa­man asun­non ja sa­mat vai­heet mei­dän on. Ja mei­dän pol­ku­am­me saa, taas lap­sem­me­kin tai­val­taa. He kyn­tää ker­ran pel­tom­me, ja us­koo kuin me us­kom­me.” (Vk. 577:3–4.)

Oi­kea isän­maa

Va­paa ja it­se­näi­nen isän­maa on suu­ri Ju­ma­lan lah­ja. Sa­moin on suu­ri Ju­ma­lan lah­ja kä­sit­tää Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta saar­nat­tu evan­ke­liu­mi, joka tuo ih­mi­sen sy­dä­meen si­säi­sen va­pau­den, ilon ja rau­han Py­häs­sä Hen­ges­sä. Se omis­te­taan Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta us­kon kaut­ta.

Jee­sus to­te­si omil­leen, mi­ten he elä­vät maa­il­mas­sa, mut­ta ei­vät ole täs­tä maa­il­mas­ta. Us­ko­vai­sen oi­kea isän­maa ja koti on tai­vaas­sa. Sitä koh­den saa tur­val­li­ses­ti kul­kea Ju­ma­lan ar­mon va­ras­sa ja esi­val­lan suo­jis­sa.

Jee­sus opet­taa esi­val­las­ta

It­se­näi­syys­päi­väl­le osoi­te­tus­sa Mat­teuk­sen evan­ke­liu­min koh­das­sa Jee­sus kut­suu ope­tus­lap­set luok­seen. Hän al­kaa opet­taa hei­tä.

Ope­tus­tuo­ki­on taus­tal­la oli Se­be­deuk­sen poi­kien äi­din esit­tä­mä pyyn­tö. Hän ha­lu­si poi­kien­sa is­tu­van Kris­tuk­sen vie­rel­lä hä­nen val­ta­kun­nas­saan. Pyyn­tö suu­tut­ti muut ope­tus­lap­set. Halu ol­la suu­rin tai en­sim­mäi­nen oli yh­tei­nen kai­kil­la ope­tus­lap­sil­la – näin usein myös tä­män ajan ih­mi­sil­lä.

Jee­sus aset­ti vas­tak­kain maal­li­sen esi­val­lan ja Ju­ma­lan val­ta­kun­nan toi­min­ta­mal­lin. Maal­li­ses­ta hal­lin­nos­ta hän to­te­si: ”Te tie­dät­te, et­tä hal­lit­si­jat ovat kan­so­jen her­ro­ja ja maan mah­ta­vat pi­tä­vät kan­so­ja val­tan­sa al­la” (Matt. 20:25).

Sa­moin Lut­her to­te­si, mi­ten Ju­ma­la pi­tää maa­il­mas­sa yl­lä jär­jes­tys­tä maal­li­sen val­lan, lain ja esi­val­lan avul­la. Paa­va­li ke­hot­taa ru­koi­le­maan val­lan­pi­tä­jien puo­les­ta, ”jot­ta sai­sim­me elää viet­tää tyyn­tä ja rau­hal­lis­ta elä­mää” (1.Tim. 2:2).

Pie­nin on suu­rin

Ju­ma­lan val­ta­kun­nan ”hal­lin­to” ja ar­mo­jär­jes­tys poik­ke­a­vat ajal­li­sen val­ta­kun­nan ar­vo­jär­jes­tyk­ses­tä. Ju­ma­lan val­ta­kun­ta on las­ten ja las­ten­mie­lis­ten val­ta­kun­ta. Siel­lä suu­rin on pie­nin ja pie­nin on suu­rin.

Jee­sus to­te­si, et­tä joka tei­dän jou­kos­san­ne tah­too tul­la suu­rek­si, se ol­koon tois­ten pal­ve­li­ja. Joka tah­too ol­la en­sim­mäi­nen, se ol­koon tois­ten or­ja.

Toi­saal­la ope­tus­lap­set ky­syi­vät, kuka on suu­rin tai­vas­ten val­ta­kun­nas­sa (Matt.18:1). Jee­sus ot­ti lap­sen, aset­ti hä­net hei­dän kes­kel­leen ja sa­noi: ”El­let­te kään­ny ja tule las­ten kal­tai­sek­si, te et­te pää­se tai­vas­ten val­ta­kun­taan. Se, joka nöyr­tyy tä­män lap­sen kal­tai­sek­si, on suu­rin tai­vas­ten val­ta­kun­nas­sa” (Matt.18:2–3.)

Il­ma­ri Kor­ho­nen

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 29.11.2017

Ku­vi­tus­ku­va: H.H.

12.7.2020

Jee­sus sa­noi Pie­ta­ril­le: "Sinä olet Pie­ta­ri, ja täl­le kal­li­ol­le minä ra­ken­nan kirk­ko­ni. Sitä ei­vät tuo­ne­lan por­tit voi­ta. Minä olen an­ta­va si­nul­le tai­vas­ten val­ta­kun­nan avai­met." Matt. 16:18-19

Viikon kysymys