Opistojen työyhteisökurssin järjestelyvuorossa oli Jämsän opisto. Kurssi järjestettiin Maitoisten opistokampuksella.
Jouni Korkiakoski
Opistojen työyhteisökurssin järjestelyvuorossa oli Jämsän opisto. Kurssi järjestettiin Maitoisten opistokampuksella.
Jouni Korkiakoski
Matti Erkkilä
Hausjärvi
Opistojen musiikki- ja liikuntakasvatuksessa näkyvät yhteisöllisyys ja keskustelukulttuuri.
Opistojen jo perinteeksi muodostunut työyhteisökurssi järjestettiin 12.–14. elokuuta Maitoisten opistokampuksella. Yhtenä keskustelunaiheena oli yhteinen näkemys musiikki- ja urheilukasvatuksesta.
Keskustelun sytykkeenä olivat opistojen yhteiset pedagogiset ja kasvatukselliset linjaukset, jotka opistoilla työskentelevistä kasvatusalan ammattilaisista koostunut työryhmä oli laatinut edellisen lukuvuoden aikana.
– Uskovaisten keskuudessa on ollut huolenaiheena, että esimerkiksi juuri musiikkiin ja urheiluun liittyvissä kysymyksissä ajaudutaan pikku hiljaa lähemmäs maailmaa, toteaa työryhmän suunnittelussa mukana ollut Eero Kukko, joka toimii tänä vuonna Maitoisten opistokampuksen pedagogisena rehtorina.
– Myös SRK on toivonut, että aiheesta käytäisiin yhteistä keskustelua erityisesti opistoissa, joissa opiskelee joka vuosi satoja uskovaisia nuoria. Olemme tässä vuoropuhelussa ihan keskeisellä paikalla, Kukko sanoo.
Kaikkien lahjat ovat tärkeitä
Linjausten mukaan opistojen musiikkikasvatuksen päätehtävänä on “antaa uskovaisen ihmisen arvomaailman mukaista, tietoja ja musiikillisia valmiuksia lisäävää opetusta ja kasvatusta”. Käytännössä tämä näkyy muun muassa siinä, että kaikki saavat osallistua yhdessä musisointiin.
Opistoissa halutaan myös valmentaa palvelemaan taustayhteisön musiikkitoiminnan parissa, kuten säestäjinä tai esilaulajina, ja antaa musiikin harrastamiseen ammatillisiakin valmiuksia. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi opistoissa pidetään yllä säännöllistä keskustelukulttuuria, ohjataan välttämään uskovaisille sopimatonta musiikkia ja järjestetään avoimia musiikkitilaisuuksia.
Opistoissa on runsaasti mahdollisuuksia osallistua yhteiseen musisointiin, ja Kukon mukaan esimerkiksi kuorossa laulaminen onkin yleistynyt uskovaisten keskuudessa.
– Tälle ajalle on tyypillistä, että haetaan elämyksiä konserttimaailmasta. Onkin hyvä miettiä, millaista signaalia annamme konsertoinnista, hän pohtii.
Keskusteluissa pohdittin muun muassa, että keskustelun sopivasta musiikista ei pidä muuttua musiikkimakukeskusteluksi. Tärkeää on, että musiikki tukee uskonelämää, eikä vie kohti maailmaa, erilleen Jumalasta.
Tavoitteellisuus ei ole kilpailua
Yhdessä toimiminen ja terveyden, hyvinvoinnin ja liikkumisen ilon ylläpitäminen sekä tavoitteiden eteen ponnistelu ovat keskeisiä liikuntakasvatusta ohjaavia näkökulmia. Tavoitteellisuus ei kuitenkaan tarkoita kilpaurheilua – ajatuksena on välttää kilpailullisuutta, kunnian tavoittelua ja kilpaurheiluun liittyviä lieveilmiöitä, kuten kannatuskulttuuria.
Myös liikuntakasvatuksessa halutaan pitää yllä säännöllistä keskustelua.
– Opistossa liikunnan opetuksessa on tärkeää, että ilon, yrittämisen, yhdessä tekemisen ja onnistumisten kautta nuori löytäisi ilon ja oman tavan liikkua. Kilpailullisuus vetoaa moniin liikkujiin, mutta ei kaikkiin, tuumaa Reisjärven opistossa jo lähes kaksikymmentä vuotta liikuntaa opettanut Helinä Kinnunen.
Usko pysyy samana
Työyhteisökurssin keskusteluissa yhteiset linjaukset nähtiin kannatettavina ja raittiina. Keskustelussa nousi esiin monia piirteitä musiikin ja liikunnan maailmasta, jossa uskovaiset lapset, nuoret ja aikuiset elävät.
Linjausta laatinut työryhmä totesi iloinneensa siitä, että kaikissa opistoissa on ollut samanlaiset ajatukset. Vaikka kulttuuri ja aika muuttuvat, Jumalan sana ei muutu. Raamatussa neuvotaan: “Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se, mikä on hyvää” (1. Tess. 5:21).
– Sukupolvet vaihtuvat, mutta muutummeko me tai muuttuuko uskonkäsityksemme? Uskovaisten pitää koko ajan keskustella siitä, mihin haluamme kannustaa ja mitä asioita haluamme välttää, Kukko toteaa.
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Ajankohtaiskirja 2025 ottaa Jumalan sanan pohjalta kantaa moniin aikamme keskusteluissa esille tuleviin kysymyksiin.
Kertomuksia taitekohdista, joissa tehdään elämän suurimpia ratkaisuja: Mihin joukkoon haluan kuulua?