JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä puuttuu syrjintään

Uutiset
9.8.2022 6.00

Juttua muokattu:

8.8. 14:29
2022080814291020220809060000

Kan­sain­vä­li­se­nä al­ku­pe­räis­kan­so­jen päi­vä­nä, 9. elo­kuu­ta, muis­te­taan al­ku­pe­räis­kan­so­ja, hei­dän kult­tuu­rei­taan, an­si­oi­taan ja saa­vu­tuk­si­aan. Päi­vän tar­koi­tuk­se­na on myös muis­tut­taa, et­tä kaik­kien al­ku­pe­räis­kan­so­jen koh­te­lu ei ole tasa-ar­vois­ta ja ih­mi­soi­keuk­sia kun­ni­oit­ta­vaa.

Suo­men al­ku­pe­räis­kan­san muo­dos­ta­vat saa­me­lai­set. Saa­me­lai­sia asuu Nor­jas­sa, Ruot­sis­sa, Suo­mes­sa ja Ve­nä­jäl­lä yh­teen­sä yli 75 000 hen­keä. Suo­mes­sa saa­me­lai­sia asuu al­le 8 000 hen­keä, jois­ta al­le 4 000 asuu saa­me­lais­ten ko­ti­seu­tu­a­lu­eel­la. Noin kol­ma­so­sa saa­me­lai­sis­ta pu­huu saa­mea äi­din­kie­le­nään. Maa­il­mas­sa on ar­vi­oi­tu ole­van yli 370 mil­joo­naa al­ku­pe­räis­kan­so­jen edus­ta­jaa yli 70 eri maas­sa.

Al­ku­pe­räis­kan­san oi­keus alu­ee­seen, maa­han ja luon­non­va­roi­hin on usein kii­vai­den po­liit­tis­ten kiis­to­jen koh­tee­na ja kan­san pe­rin­tei­nen kult­tuu­ri ja elä­män­ta­pa on mo­nin pai­koin vaa­ras­sa. YK:n yleis­ko­kous hy­väk­syi 13.9.2007 ju­lis­tuk­sen, jos­sa lin­ja­taan maa­il­man al­ku­pe­räis­kan­so­jen edus­ta­jien oi­keuk­sia sekä to­de­taan syr­jin­tä lain­vas­tai­sek­si.

Saa­men kie­let Suo­mes­sa

– Saa­men kiel­ten ase­maa ja käyt­töä on py­rit­ty Suo­mes­sa tur­vaa­maan vuon­na 1992 voi­maan tul­leel­la kie­li­lail­la.

– Suo­mes­sa pu­hu­taan kol­mea saa­men kiel­tä: poh­jois­saa­mea, ina­rin­saa­mea ja kol­tan­saa­mea. Kaik­ki Suo­mes­sa pu­hu­tut saa­men kie­let ovat uha­na­lai­sia, mut­ta hä­vi­ä­mis­vaa­ras­sa ovat eri­tyi­ses­ti ina­rin­saa­me ja kol­tan­saa­me.

– Ina­rin­saa­mea on pe­rin­tei­ses­ti pu­hut­tu Ina­rin­jär­ven ym­pä­ris­tös­sä.

– Saa­me­lais­kä­rä­jien mu­kaan ina­rin­saa­men pu­hu­jia on noin 300–400. Kie­le­nel­vy­tyk­sen an­si­os­ta ina­rin­saa­me on saa­nut li­sää pu­hu­jia.

Läh­de: Sa­me­dig­gi.fi

Ina­rin­saa­me­lai­nen Sam­me­li Kuu­va on kas­va­nut so­peu­tu­maan

Rau­ni Kuk­ka­la, Ai­no Rii­hi­mä­ki

Iva­los­sa on Män­ni­kön pal­ve­lu­ko­ti ja siel­lä Kaar­nik­ka-osas­to. Käy­tä­vän pääs­sä on huo­ne, jos­sa asuu Sam­me­li Kuu­va. Hän is­tuu pyö­rä­tuo­lis­sa ja ket­te­räs­ti siir­tyy pai­kas­ta toi­seen vei­va­ten tuo­lin­sa rat­tai­ta. Sil­mät tuik­ki­vat iloi­ses­ti ja hymy on her­käs­sä. Ai­ka ajoin Kuu­va hy­räi­lee lau­lun sa­no­ja.

Sam­me­li Kuu­van koti on Ah­ven­jär­vel­lä, Nel­li­min ky­läs­tä noin seit­se­män ki­lo­met­riä erä­maa­han. Siel­lä hän on syn­ty­nyt ja elä­nyt elä­män­sä, kun­nes noin kym­me­nen vuot­ta sit­ten tuli ai­ka muut­taa Iva­loon: en­sin vuok­ral­le kun­nan ri­vi­ta­loon ja sii­tä sit­ten pal­ve­lu­ko­tiin. La­pin ih­mi­sen luon­tai­sel­la vaa­ti­mat­to­muu­del­la Kuu­va on so­peu­tu­nut pal­ve­lu­ko­din ryt­miin.

– Us­ko­nys­tä­vien vie­rai­lut ilah­dut­ta­vat, sa­moin pu­hu­ja­vel­jien vie­rai­lut lä­he­tys­mat­ko­jen yh­tey­des­sä, Kuu­va ker­too. Mo­net pik­ku­seu­rat on vie­tet­ty hä­nen huo­nees­saan.

Ju­han­nus­päi­vä oli Kuu­val­le mer­kit­tä­vä päi­vä, kun hän pää­si käy­mään rak­kaas­sa ko­dis­saan. Kuu­van si­sa­rus­ten syn­nyin- ja ko­ti­paik­ka si­jait­see erä­maan rau­has­sa. Se on sääs­ty­nyt La­pin so­dan tu­hoil­ta kau­kai­sen si­jain­tin­sa vuok­si. Ko­din pi­ha­pii­riin Sam­me­li Kuu­va on ra­ken­nut­ta­nut pie­nen pir­tin, jos­sa hän asui vuo­si­kym­me­niä.

Kuu­va koh­taa tai­ta­vas­ti eri­lai­sia ih­mi­siä. Hän ko­kee saa­neen­sa hy­vän esi­mer­kin omil­ta van­hem­mil­taan.

– Tuol­loin oli ta­va­no­mais­ta yö­pyä tois­ten pir­teis­sä, kun läh­det­tiin ky­läl­le toi­mit­ta­maan asi­oi­ta pit­kien­kin mat­ko­jen ta­kaa. Suo­ni­ky­län kolt­ta­saa­me­lai­set py­säh­tyi­vät kaup­pa­reis­suil­laan mei­dän pi­ha­pii­ris­sä, Kuu­va muis­te­lee.

La­pin­mies on op­pi­nut lap­suu­des­saan ar­vos­ta­maan jo­kai­sen lä­him­mäi­sen ih­mi­sar­voa ja kun­ni­oit­ta­maan eri­lai­suut­ta. Eri­mie­li­syyk­sien tul­les­sa hei­tä lap­si­na oh­jat­tiin neu­vot­te­le­maan ja so­pi­maan.

– Kun omat van­hem­mat siu­na­si­vat an­teek­si­an­ta­muk­sel­la toi­si­aan, se tun­tui tur­val­li­sel­ta, ku­vai­lee Kuu­va lap­suu­ten­sa ko­ke­muk­sia.

Yh­tei­söl­li­syys mer­kit­see Kuu­val­le yh­teis­ten ar­ki­a­si­oi­den ja­ka­mis­ta ja ko­ke­mis­ta, jos­kus so­peu­tu­mis­ta lä­him­mäis­ten eri­lai­siin tar­pei­siin. Erä­maan ih­mi­nen ko­kee kas­va­neen­sa so­peu­tu­maan ja vaa­lii tie­toa hil­jai­suu­del­la ja nöy­ryy­del­lä.

Kuu­van ko­to­na pu­hut­tiin ina­rin­saa­mea, joka on vä­hem­mis­tö­kie­li. Kau­pan­käyn­nin vuok­si ja vie­rai­den kul­kies­sa on ol­lut hyö­dyl­lis­tä op­pia myös poh­jois- ja kol­tan­saa­men kie­len tai­to. Kuu­va on teh­nyt elä­män­työn­sä pos­ti­työs­sä, jos­sa ne tai­dot ovat­kin tul­leet tar­pee­seen. Vies­tin­vie­jä kul­ki su­lan maan ai­ka­na ve­neel­lä ja tal­vi­sin hiih­tä­en Ina­ri­jär­vel­lä.

Vuon­na 2010 jou­lu­kir­kos­sa Nel­li­min tsa­sou­nas­sa Kuu­va kuu­li jou­lu­e­van­ke­liu­min lu­et­ta­van en­si ker­ran äi­din­kie­lel­lään. Ny­kyi­nen Ina­rin seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ra Tuo­mo Huus­ko luki sen sil­loin ina­rin­saa­mek­si. Tuos­sa het­kes­sä Kuu­van sil­mät kos­tui­vat kii­tol­li­suu­des­ta.

– Vie­lä minä eli­nai­ka­na­ni pää­sin kuu­le­maan jou­lu­e­van­ke­liu­min omal­la äi­din­kie­lel­lä­ni.

Kään­nös­työ ina­rin­saa­mek­si jat­kuu koko Raa­ma­tun kään­tä­mi­sen pa­ris­sa, osia Uu­des­ta tes­ta­men­tis­ta on kään­net­ty ai­em­min.

– Kuin Moo­sek­sen kor­pi­va­el­luk­sen ai­ka­na, ver­taa Kuu­va us­ko­vai­sen elä­mää ny­ky­a­jas­sa.

Hä­nen ar­kie­lä­män­sä kes­kel­lä on avoi­mia läh­tei­tä, toi­sia us­ko­vai­sia, joil­ta saa kuul­la oma­koh­tai­ses­ti syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­mia. Eri­tyi­sen vir­voit­ta­va­na Kuu­va on ko­ke­nut Ke­sä­seu­ra­ra­di­on, jos­ta hän on kuun­nel­lut seu­ra­pu­hei­ta. Toi­si­naan hän vii­väh­tää kris­til­li­syy­den kir­jal­li­suu­den ää­rel­lä.

Tänä päi­vä­nä Kuu­van mie­li kään­tyy ru­kouk­sin Ju­ma­lan puo­leen: on kai­puu ian­kaik­ki­ses­ta elä­mäs­tä Ju­ma­lan luo­na tai­vaas­sa.

Anarâš Sam­me­li Kuu­va lii šod­dâm vuáhá­duđ

Rau­ni Kuk­ka­la, Ai­no Rii­hi­mä­ki

Kään­nös: Jari Lin­ja­ma

Ave­list lii Män­nik­kö palvâ­lem­päik­ki já tob­been lii Kaar­nik­ka-uásádâh. Vázáttuv kee­jist lii vis­te, kost áásá Sam­me­li Kuu­va. Sam­me­li lii ilolâš ja moijáá en­nuv. Sam­me­li Kuu­va päik­ki lii vuáskjáv­rist, Nel­lim siidâ al­da. Sun ee­lij tob­been nuuvt kuh­háá, ete es­kin love ih­heed tas­saaš sun kaart­âi var­riđ Avelân: vis­tig lái­gu­viistán jeđe tast palvâ­lem­pää­ikán.

Kuu­va lii vuáhá­dum palvâ­lem­pää­i­hi ryyt­min py­e­reest. Os­kous­te­vij kol­liistâl­meh lii ilos­mit­tâm. Joon­sah­pei­vi lâi Kuu­van merhâ­šij­jee pei­vi, ko sun pees­âi eel­liđ rä­his pää­i­his­tis. Pää­i­hi šiil­jon Sam­me­li Kuu­va lii huk­siit­tâm uc­câ tuve, kost sun aas­âi ihe­lu­vij­dis.

Kuu­va teivât čep­piht jieš­ko­de-uvlágá­nijd ul­muid. Toos suu máttááttij suu vaan­hi­meh.

– Tooláá lâi táválâš ij­jâstâl­lâđ nu­bij viis­tijn. Suo­ni­ky­lä nuort­tâ­liih oros­tii mii šil­joost, Kuuvâ muštál.

Kuuvâ oop­âi meid­dei soop­pâđ rii­toid.

– Ko jiež­žân vaan­hi­meh sivn­áin nu­biij­dis, tot oroi tor­volâž­žân, muštâl Kuu­va.

Sam­me­li Kuu­va pää­i­hist sar­nuu anarâš­kielâ. Kavpâ­šem tiet lii la­maš ávhálâš opât­tâl­lâđ meid­dei paje- já nuort­tâlâš­kielâ-uv máátu. Kuu­va poorg­âi ee­lim­paar­gos pos­tal­maa­žin, já kielámá­á­tuh láá-uv la­maš tárbu­liih.

Ive 2010 juovlâ­kir­hoost Kuu­va kuul­âi vuos­sâ­muu tove juovl­âe­vaŋ­ge­lium jie­ijâs ee­ni­kiel­âi­nis, ko pap­pâ Tuo­mo Huus­ko luuv­âi tom anarâš­kielân. Ton puudâst Kuu­va čal­meh laavt­âi kijt­tolâs­vuođâst.

– Vala mun pees­sim eel­li­mää­i­gin kuul­lâđ juovl­âe­vaŋ­ge­lium jiež­žân ee­ni­kiel­áin.

Ko Moo­ses kär­ree­vajál­dem ää­i­gi, ver­did Kuu­va os­kováá eel­lim tááláá.

Suu arg­âeel­lim kooskâst láá käl­deeh ki­äst puáhtá kuul­lâđ su­doi ad­dágá­sa­de­lem evaŋ­ge­lium. Eromâsávd vir­kos­mit­tee Kuu­va mielâst lii ke­si­seu­ra­ra­dio, mast sun lii kuldâlâm seu­raid. Mo­to­min sun meid­dei lohá kristâlâs­vuođâ kiir­jijd. Taan pei­vi sust lii Vala rok­koos: ete puáhtá eel­liđ nuváhán­náá Im­meel ku­len al­meest.

4.10.2022

Herra, sinä valmistat meille rauhan. Myös se on sinun tekoasi, niin kuin kaikki mitä me olemme saaneet aikaan. Jes. 26:12

Viikon kysymys