Janne Paaso
Tyrnävä
Tyrnävän kirkon peruskorjaus elvyttää toistasataavuotiaan rakennuksen taas käyttökuntoon.
Tyrnävän puukirkko on rakennettu vuonna 1873 vanhan sanonnan mukaisesti ”kirkoksi keskelle kylää”. Viime vuosina kirkkorakennuksen peruskorjauksen tarve on kuitenkin tullut yhä ilmeisemmäksi: alapohjan rakenteissa ja kantavissa rakenteissa on vaurioita, yläpohjan tuuletus ei toimi kunnolla, ulkoseinien maali rapistuu ja ikkunat kaipaavat kunnostusta.
Mielenkiintoinen urakka
– Vanhan suojellun rakennuksen peruskorjaus ei ole aivan yksinkertaista, kertovat Janne Marjanen, Teemu Isokääntä ja Tauno Lepistö kirkon remonttityömaalla. Isokääntä aloitti Tyrnävän kirkkoherrana vuonna 2017. Marjanen puolestaan valittiin kirkkovaltuustoon vuonna 2018, ja hän on kirkon peruskorjaustyöryhmän jäsen. Lepistö toimii peruskorjauksen tässä vaiheessa vastaavana työnjohtajana.
– On ollut mielenkiintoista olla mukana luottamushenkilönä kirkon korjausprojektissa, Marjanen kertoo.
– Luottamustehtävä tuo mukanaan positiivisia kokemuksia, kun pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin, joiden kanssa on mukava tehdä yhteistyötä.
Miehet kertovat korjausprojektin eri vaiheista, joihin ovat kuuluneet muun muassa rakennushistoriaselvitys, laajat kuntotutkimukset ja näiden perusteella laadittu peruskorjausohjelma. Remontin eri vaiheet dokumentoidaan tarkasti, ja museovirasto seuraa työn etenemistä.
Peruskorjaus päästiin aloittamaan viime vuonna kirkkohallituksen suuren avustuspäätöksen myötä. Kirkko on edelleen käytössä, mutta se sulkee ovensa remontin mittavimman vaiheen ajaksi pääsiäisestä adventtiin saakka.
Varat eivät riitä kaikkeen
Restaurointimestarit tekevät parhaillaan alapelkkahirsien vauriokorjausta kantavuuden varmistamiseksi, ja aiemmassa remontissa asennetut vanhat ratapölkyt korvataan uusilla hirsillä. Museoviraston vaatimus on, että kirkkoon ei voida asentaa uusia tehdasvalmisteisia ikkunoita, vaan ne tulee korjata puusepäntyönä.
Vastaavanlaisia remontteja koko työuransa tehnyt vastaava työnjohtaja Tauno Lepistö kertoo suorittaneensa restaurointimestarin erikoisammattitutkinnon.
– Se antaa asiantuntemusta vanhojen rakennusten rakenteista ja korjaamisesta.
Yksi kirkon ikkunoista on jo koemielessä kunnostettu, ja korjaus on onnistunut. Teemu Isokääntä kuitenkin harmittelee, että seurakunnan rahat eivät riittäneet kaikkiin peruskorjausohjelman mukaisiin korjauksiin avustuksista huolimatta.
Isokääntä ja Marjanen ovat yhtä mieltä siitä, että remontin tavoitteena on saada rakennus säilymään vuosikymmeniksi eteenpäin, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat kokoontua kirkkoon kuuntelemaan evankeliumia.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys