Sain etuo­i­keu­den ol­la oh­jaa­mas­sa SRK:n en­sim­mäis­tä kum­meil­le ja kum­mi­lap­sil­le suun­nat­tua lei­riä Mai­toi­sis­sa. Mo­nil­le kos­ket­ta­vin het­ki lei­ril­lä oli Jo­han­na Lu­mi­jär­ven kas­teen sak­ra­men­tis­ta pi­tä­mä us­kon­to­tuo­kio. Kum­mi­lap­set sai­vat tai­teil­la eri­lai­sis­ta ko­ris­te­hel­mis­tä, nau­hois­ta ja pie­ne­si­neis­tä etu­ni­men­sä al­ku­kir­jai­men kan­gas­pa­lan pääl­le – ja lii­nal­ta tien kas­te­mal­jaa koh­ti. Kum­mit aut­toi­vat.

Sil­mät kiin­ni kuun­nel­tiin ve­den so­li­naa ja tun­net­tiin, mi­ten opet­ta­ja ri­pot­te­li ve­si­pi­sa­roi­ta lei­ri­läis­ten kä­sil­le. Jo­kai­nen kum­mi­lap­si sai vuo­rol­laan kuul­la hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, et­tä oma nimi on kir­joi­tet­tu­na elä­män­kir­jas­sa tai­vaas­sa.

Lei­ril­le on mu­ka­va tul­la

Kum­mi­lei­rin oh­jel­ma koos­tui pe­rin­tei­ses­tä lei­ri­oh­jel­mas­ta: har­taus­het­kis­tä, ul­koi­lus­ta, ruo­kai­lus­ta, le­vos­ta, sau­no­mi­ses­ta ja ui­mi­ses­ta.

– Täl­lä kum­mi ja kum­mi­lap­set -lei­ril­lä on ol­lut ki­vaa esi­mer­kik­si sen ta­kia, kos­ka tääl­lä on otet­tu toi­veet hy­vin huo­mi­oon. Olem­me leik­ki­neet pal­jon yh­des­sä, si­säl­lä ja ul­ko­na, eräät kum­mi­lap­set kom­men­toi­vat.

Pää­a­si­as­sa kum­mi­lap­set oli­vat iäl­tään 8­­–12-vuo­ti­ai­ta kou­lu­lai­sia, ja oli­pa lei­ril­le us­kal­tau­tu­nut yk­si 3- ja yk­si 4-vuo­ti­as kum­mi­tyt­tö­kin. Kum­mien su­ku­puo­li oli ko­vin nais­pai­not­tei­nen: lei­ri­läis­ten jou­kos­sa oli vain yk­si kum­mi­se­tä.

Yh­des­sä kum­min kans­sa

Lei­ri vah­vis­ti kum­mien suh­det­ta kum­mi­lap­siin­sa. Oli ai­kaa teh­dä mu­ka­via asi­oi­ta ja ol­la yh­des­sä ko­ko­nai­sen vii­kon­lo­pun ver­ran. Ul­koi­lu­säät oli­vat mitä par­haim­mat. Yh­des­sä yri­tet­tiin tun­nis­taa eläin­ten jäl­kiä ja Raa­ma­tun ai­kai­sia pui­ta, kuun­nel­tiin luon­non ää­niä ja koh­dat­tiin ora­vak­si, ke­tuk­si, kar­huk­si ja am­pi­ai­sek­si pu­keu­tu­neet iso­set.

Li­pun­ryös­tös­sä kum­mi­las­ten tak­tiik­ka oli kum­mien tak­tiik­kaa sel­väs­ti jär­ke­väm­pi. Yk­si toi­sen­sa jäl­keen kum­mit jou­tui­vat van­ki­laan, ja kum­mi­las­ten oli help­po ryös­tää lip­pu omal­le puo­lel­leen. Edes uu­sin­ta­ot­te­lu ei aut­ta­nut, vaan sama tois­tui: kum­mi­lap­set voit­ti­vat jäl­leen pe­lin.

Ju­ma­lan lä­hel­lä

Lei­rin ai­ka­na jo­kai­nen lei­ri­läi­nen sai jät­tää oman kä­si­työ­näyt­teen­sä lei­ri­kau­la­lii­naan. Lop­pu­tu­los ker­toi lei­ri­läis­ten kä­si­työ­in­nos­ta ja neu­lo­mis­tai­dois­ta.

Vii­kon­lo­pun ai­ka­na kau­la­lii­nal­le saa­tiin mu­ka­vas­ti pi­tuut­ta, ja neu­lok­ses­sa eri­lai­set vä­rit ja ku­vi­ot lei­kit­te­li­vät tois­ten­sa kans­sa. Joku kum­meis­ta ker­toi opet­ta­neen­sa kum­mi­lap­sen­sa neu­lo­maan lei­ri­kau­la­lii­nan avul­la. Sun­nun­tai­na lei­rin pää­tös­ti­lai­suu­des­sa lei­ri­kau­la­lii­nal­le ar­vot­tiin on­nel­li­nen omis­ta­ja lei­ri­läis­ten jou­kos­ta.

Lei­ri­lau­lu Tai­vaas­sa mi­nul­la on si­nut kai­kui use­as­ti vii­kon­lop­pun ai­ka­na. Ru­nol­li­set, psal­min teks­tiin poh­jau­tu­vat lau­lun sa­nat sel­key­tyi­vät, kun yk­si kum­meis­ta kum­mi­lap­sen­sa kans­sa oli miet­ti­nyt etu­kä­teen lau­lun sa­no­maa ja ava­si teks­tiä il­ta­har­tau­den yh­tey­des­sä muil­le. On on­nel­lis­ta ol­la Ju­ma­laa lä­hel­lä.

Teks­ti: Heli Var­ti­ai­nen

Ku­vat: Jo­han­na Lu­mi­jär­vi

Lue li­sää lei­ri­läis­ten ko­ke­muk­sis­ta 12.4. il­mes­ty­nees­tä Päi­vä­mie­hes­tä.