Alkukesän luonto oli puhkeamassa täyteen juhla-asuunsa, kun Porvoossa vietettiin kevätseuroja ja kevätjuhlia Kaatuneiden muistopäivänä.
Porvoon Rauhanyhdistyksen järjestämät kevätseurat alkoivat kirkkopyhällä Askolan kirkossa. Messussa muistettiin sodassa kaatuneita lippukulkueella, puheilla, musiikilla sekä lopuksi seppeltenlaskulla Askolan kirkkomaalla.
Juhlamessussa Askolan kirkossa Veli-Pekka Ottman saarnasi Johanneksen evankeliumin pohjalta (Joh.16) siitä, miten Jeesus valmisti opetuslapsiaan tulevaan poismenoonsa.
Ottman muisteli myös, miten erään tuntemattoman sotilaan haudalla oli puhuttelevat sanat: "Tuntematon sotilas, mutta Jumalan tuntema". Jumala tietää ja tuntee kaiken. Jumalan valtakuntaan pääsee se, joka tekee taivaallisen Isän tahdon. Jeesus Kristus on täyttänyt Jumalan tahdon täydellisesti, pienintäkin piirtoa myöten. Me emme syntisinä ihmisinä siihen pysty, mutta "Kristuksen tähden, siellä missä julistetaan Pyhän Hengen voimasta synnit anteeksi, voimme täyttää Jumalan tahdon".
Kevätjuhlan aluksi ensimmäistä kertaa Porvoon Rauhanyhdistyksen vieraana ollut Helsingin piispa Teemu Laajasalo piti pienen tervehdyspuheen. Hän kiitteli siitä, miten tämän liikkeen väki on tukenut häntä viranhoidossa, sekä iloissa että suruissa.
Hän nosti tarkasteltavaksi myös pienen lapsen ainutlaatuisuuden ja merkityksen uskon esikuvana ja huomion keskipisteenä. Laajasalo kertoi aluksi lauletun virren 490 "Mä silmät luon ylös taivaaseen" olevan hänelle erityisen rakas. Virren neljännessä säkeistössä on puhutteleva sanoma: "Mä taimi olen sun tarhassas/ ja varten taivasta luotu,/ sun armollisehen huomahas/ jo syntymästäni suotu".
Ottmanin seurapuheessa kuulimme, miten Henki vei Jeesuksen autiomaahan paholaisen kiusattavaksi ennen Jeesuksen julkisen toiminnan alkamista (Matt. 4:1–11). Jeesus kesti kiusaukset ja paholainen jätti hänet rauhaan. Jeesus oli kaikessa kiusattu, mutta ilman syntiä.
Aatami ja Eeva eivät Paratiisissa kestäneet kiusausta, vaan lankesivat syntiin. He halusivat olla enemmän kuin ihmisiä, he halusivat olla kuin Jumala.
Ottman otti myös esille sen, miten Jeesus asetti uskon esikuvaksi lapsen. Missä tahansa lapsi syntyy, hän syntyy Jumalan valtakuntaan. Ihminen ei pysy Jumalan yhteydessä, jos ei ole seurakuntaa, jossa häntä hoidetaan sanalla ja sakramenteilla. Jos me ihmiset emme saa ravintoa, emme elä pitkään. Myös uskon kannalta, jos emme saa Hengen ravintoa, usko kuolee pois.
Kevätseurojen yhteydessä vietettiin myös pienimuotoista kevätjuhlaa, jossa ensi syksynä koulunsa aloittavat lapset saivat omat virsikirjansa. Näiden nykyisten eskarilaisten seuraan seurasalin etuosaan liittyivät vielä muut pyhäkoululaiset ja he lauloivat yhdessä Siionin laulun 162 ”Isä taivaan rukoilen, varjelethan lasta”.
Porvoon Rauhanyhdistyksen seuroissa on tapana yhdessä laulaa vastasyntyneelle lapselle ja hänen perheelleen silloin, kun vauva on ensimmäistä kertaa seuroissa. Näissä kevätseuroissa seuraväki lauloi pienelle tyttövauvalle ja hänen perheelleen Siionin laulun 140 ”Syliisi hellään sulje”.
Kahvitauon jälkeen seurapuheet pitivät vielä Mikko Kamula ja Matti Tölli. Kamula puhui Kolossalaiskirjeen pohjalta (Kol. 3) niistä avuista, joita Jumalan lapsella on. Olemme Jumalan valittuja, pyhiä ja rakkaita. Joudumme kuitenkin tunnustamaan sen, että Jumalan lain edessä olemme mahdottomia Jumalan armoon. Jumala rakasti meitä niin paljon, että Hän antoi Poikansa sovittamaan meidän syntimme.
Töllin puheessa kuulimme, miten Jeesus antoi Pietarille taivaan valtakunnan avaimet (Matt. 16). Ne avaimet eivät ole rauhanyhdistyksen tai kirkon avaimia, vaan kaikilla uskovaisilla on oikeus saarnata synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Kevätseurojen kahvitauolla piispa Laajasalo kertoili kahvipöydässä omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan tästä vierailusta sekä rauhanyhdistysten kanssa tehdystä yhteistyöstä. Hän kuvasi, kuinka joka kerta on ollut ilo nähdä, että sali on täynnä iloista, kaikenikäistä väkeä, joka laulaa kovaa ja sydämensä kyllyydestä.
Laajasalo kertoi pitävänsä näitä vierailuja tärkeinä, koska viime kädessä kirkon merkittävin työ tehdään hänen mukaan paikallisella tasolla messujen, seurojen ja erilaisten tapahtumien merkeissä.
Laajasalo toivoi, että rauhanyhdistysten väki olisi myös jatkossa rakentamassa, rikastamassa ja kantamassa huolta kirkon toiminnassa. Toiveena oli myös, että rukoilisimme toistemme puolesta ja myös henkilökohtaisella tasolla muistaisimme toisiamme rukouksissa.
Helsingin hiippakunta täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Laajasalo toivotti kaikki tervetulleiksi juhlamessuun Senaatintorille helatorstaina klo 12.
Teksti: Raija Vesterinen
Kuvat: Raija Vesterinen ja Henri Syri
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.