Kris­ti­tyn ih­mi­sen pää­mää­rä on ikui­nen koti Ju­ma­lan luo­na tai­vaas­sa. Ra­nu­an opis­to­seu­ro­jen tun­nus He kai­pa­si­vat isän­maa­ta (Hepr. 11:14) oli esil­lä useis­sa seu­ra­pu­heis­sa.

Ra­nu­an opis­to­seu­rat oli­vat mo­nel­la ta­paa juh­la­seu­rat. Seu­ra­tun­nuk­ses­sa ja -mer­kis­sä tuli esil­le isän­maa, niin ajal­li­ses­sa kuin hen­gel­li­ses­sä­kin mer­ki­tyk­ses­sä. Li­säk­si seu­ra­mer­kis­sä huo­mi­oi­tiin Ra­nu­an opis­to, joka viet­tää syys­kuus­sa 30-vuo­tis­juh­laan­sa.

Lau­an­tai-il­lan pu­heen­vuo­ron pi­tä­nyt opis­ton en­ti­nen reh­to­ri Ju­ha­ni Ala­ran­ta kes­kit­tyi pu­heen­vuo­ros­saan seu­ra­tun­nuk­sen tee­maan, isän­maa­han. Hän muis­tut­ti, et­tä on tär­ke­ää ru­koil­la ajal­li­sen isän­maan ja esi­val­lan puo­les­ta sekä toi­mia yh­teis­kun­nan par­haak­si.

Ala­ran­ta to­te­si, et­tä esi­val­ta on saa­nut val­tuu­ten­sa Ju­ma­lal­ta, ja esi­val­lan kun­ni­oit­ta­mi­nen on sik­si myös oman­tun­non asia (Room. 13:1–5).

Ala­ran­nan pu­heen­vuo­ron pää­pai­no oli ian­kaik­ki­ses­sa isän­maas­sa. Se on us­ko­vai­sen ih­mi­sen lo­pul­li­nen asuin­paik­ka, kun­ni­an tai­vas, tai­vaan koti. ”Us­ko on sen to­del­li­suut­ta, mitä toi­vo­taan, sen nä­ke­mis­tä, mitä ei näh­dä” (Hepr. 11:1).

Kuva: Ilkka Karttunen

Ke­sän vii­mei­set opis­to­seu­rat ko­ko­si­vat Ra­nu­al­le hie­man al­le 25 000 seu­ra­vie­ras­ta. Näin suur­ta seu­ra­vie­ras­jouk­koa ei ole Ra­nu­al­la ai­kai­sem­min ol­lut. Seu­ra­jär­jes­tä­jät ker­toi­vat, et­tä niin ruo­ka kuin ma­joi­tus­pai­kat­kin riit­ti­vät, mut­ta ai­ka lail­la kaik­ki mah­dol­li­set re­surs­sit oli­vat käy­tös­sä.

– Ju­ma­la siu­na­si niin, et­tä saim­me kaik­ki ruo­kit­tua. Työ­voi­maa oli riit­tä­väs­ti, lait­teet toi­mi­vat il­man isom­pia on­gel­mia ja täy­den­nys­ti­lauk­set liit­ty­en pit­saan, mak­ka­raan ja rans­ka­lai­siin on­nis­tui­vat, ker­too ra­vin­to­la­toi­mi­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja­na toi­mi­nut Jaak­ko Lou­hi­sal­mi.

Seu­ra­jär­jes­te­ly­jen ti­lan­ne on tul­lut tu­tuk­si myös opis­ton reh­to­ril­le Har­ri Iso­pah­ka­lal­le, joka aloit­ti vi­ras­saan vuo­si sit­ten.

– Seu­ra-alue ja esi­mer­kik­si ra­vin­to­la­ka­tos on ra­ken­net­tu sel­väs­ti pie­nem­mäl­le vä­ki­mää­räl­le. Tun­tuu hy­väl­tä, et­tä seu­ra­vie­rai­ta tu­lee nyt enem­män, mut­ta sa­mal­la se tar­koit­taa sitä, et­tä joi­ta­kin ra­ken­tei­ta on tu­le­vai­suu­des­sa laa­jen­net­ta­va, ar­vi­oi Iso­pah­ka­la.

Kas­va­nee­seen seu­ra­vie­ras­mää­rään on re­a­goi­tu jo opis­ton hal­lin­nos­sa. Seu­ro­jen ai­ka­na ko­koon­tu­nut joh­to­kun­ta päät­ti opis­ton vä­lit­tö­mäs­sä lä­hei­syy­des­sä si­jait­se­van 3,5 heh­taa­rin suu­rui­sen maa-alu­een os­ta­mi­ses­ta. Met­säi­nen alue kun­nos­te­taan tu­le­vai­suu­des­sa opis­to­seu­ro­jen ma­joi­tu­sa­lu­eek­si.

Ra­nu­an opis­to­seu­ro­jen oh­jel­ma nou­dat­te­li sa­maa jär­jes­tys­tä kuin Jäm­sän ja Reis­jär­ven opis­to­seu­rat­kin. Saar­no­jen ja vir­sien sekä lau­lu­tuo­ki­oi­den li­säk­si seu­rois­sa hil­jen­nyt­tiin viik­ko­mes­suun ja sa­na­ju­ma­lan­pal­ve­luk­seen. Lau­an­tai­na kuul­tiin myös opis­to­kuu­lu­mi­sia reh­to­rin ja muu­ta­mien vii­me tal­ven opis­ke­li­joi­den ker­to­ma­na.

Opis­to­seu­rat vie­tet­tiin pää­o­sin au­rin­koi­ses­sa ja läm­pi­mäs­sä sääs­sä. Lau­an­tai­na tuli muu­ta­ma sa­de­kuu­ro ja sää vii­le­ni. Pur­ku­työt teh­tiin sun­nun­tai­na lep­pe­äs­sä ke­sä­tuu­les­sa opis­ton au­rin­koi­sel­la pi­ha­maal­la.

Kuva: Katri Isopahkala

En­si vuon­na Ra­nu­an opis­to­seu­ro­jen jär­jes­te­ly­vas­tuus­sa ovat Hau­ki­pu­taan, Jo­ki­ky­län, Kel­lon, Kii­min­gin, Mur­ron, Tyr­nä­vän, Mu­hok­sen, Lai­ta­saa­ren ja Uta­jär­ven rau­ha­nyh­dis­tyk­set. Näi­den rau­ha­nyh­dis­tys­ten alu­eel­ta ole­va tal­koo­lais­ten jouk­ko osal­lis­tui tä­män­vuo­tis­ten seu­ro­jen pur­ku­työ­hön.

Teks­ti: Kat­ri Iso­pah­ka­la ja opis­to­seu­ra­tie­do­tus

Ku­vat: Opis­to­seu­ro­jen ku­va­pal­ve­lu