Juhlaan on syynsä, sillä viime syksynä aloitettu Tornion rauhanyhdistyksen toimitalon mittava remontti alkaa olla loppusuoralla.
Heinäkuisena perjantai-iltana toimitalolla on vilkasta, kun monenikäistä väkeä on tullut talkoisiin. Talon sisällä laitellaan kuntoon erilaisia yksityiskohtia. Kun äänentoistojärjestelmä saadaan toimimaan, voi talkooväki jatkaa uurastustaan Kesäseuraradiota kuunnellen.
Oliver ja Osgar Kangastie aitoja purkamassa.
Ulkona talkoolaiset lajitteleva remontista jääneitä tavaroita, ja traktori kuljettaa lautoja pihan perälle jatkokäsittelyyn. Remontin aikaiset suoja-aidat ovat jo tehneet tehtävänsä ja joutavat pois. Asfalttipiha viimeistellään vielä vesipesulla, ja pihanurmi siistitään.
Remontissa on uusittu 1970-luvun lopulla rakennettu alkuperäinen toimitila lähes kokonaan lukuun ottamatta keittiön tiloja. 1990-luvulla tehty laajennus säilyi sen sijaan lähes ennallaan.
Talkoolaisista pidetään hyvää huolta, muonituksena on kesäiseen tapaan jäätelöä ja grillimakkaroita. Makkaroiden paistosta huolehtivan Tornion Rauhanyhdistyksen puheenjohtajan Ismo Kangastien mukaan lähes kokonaan talkoilla tehty remontti on edistynyt hyvin.
– Talkootyössä kaikki ovat näkemykseni mukaan kantaneet kortensa kekoon käytössään olevilla resursseilla. Kaikki talkootyö on ollut arvokasta. Olemme kiitollisia siitä, mitä kukin on osaltaan tehnyt tämän projektin eteen, Kangastie toteaa.
Remontin vuoksi rauhanyhdistyksen toimintaa on järjestetty alkuvuoden väistötiloissa, ja osaa toiminnoista on supistettu remontin ajaksi.
– Väistötiloissa oleva toiminta on saanut monenlaista palautetta. Joillekin seuroihin tulon kynnys on ollut matalampi, kun niitä on aktiivisesti järjestetty seurakunnan tiloissa. Tämä aika on ollut omalta osaltaan lähetystyötä.
– Joillekin seurapaikan jatkuva vaihtuminen taas on aiheuttanut ongelmia, eivätkä kaikki halukkaat ole aina löytäneet seurapaikalle, Kangastie kertoo.
Syksylle on suunnitteilla juhlaseurat omalla toimitalolla.
– Todella iloinen ja kiitollinen mieli Taivaan Isälle koko siionin puolesta, kun pääsemme kokoontumaan ja pitämään seuroja ns. kotiin. Ainakin minulla on ollut jo kova ikävä, Kangastie myöntää.
Teksti: Marja-Liisa Hentilä
Kuvat: Meeri Hentilä
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys