JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Van­hus­ten yk­si­näi­syys on on­gel­ma

12.2.2016 6.30

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420160212063000

Ny­ky­ään pu­hu­taan pal­jon van­hus­ten yk­si­näi­syy­des­tä. Se on nous­sut on­gel­mak­si, jol­le ei näy­te­tä voi­van mi­tään.

Useim­mat van­huk­set var­maan ha­lu­a­vat asua omas­sa ko­dis­saan elä­män­sä lop­puun as­ti. Ison­kin per­heen koti tyh­je­nee vä­hi­tel­len, kun lap­set läh­te­vät ku­kin vuo­rol­laan ko­et­te­le­maan omia sii­pi­ään. Löy­tyy kou­lu­paik­ka tai työ, jon­ka mu­ka­na jou­tuu siir­ty­mään kau­as­kin ko­toa. Tämä on luon­nol­li­nen elä­män­kul­ku.

Vä­hi­tel­len ai­kui­set lap­set vie­raan­tu­vat lap­suu­den­ko­dis­ta. Avi­o­lii­ton sol­mies­saan nuo­ret pe­rus­ta­vat oman per­heen ja si­tou­tu­vat toi­siin­sa. Ja kas – sii­nä mum­mu ja vaa­ri, ja lo­pul­ta vain toi­nen heis­tä sei­soo yk­sin au­ti­ol­la pi­ha­maal­la tai kat­se­lee ik­ku­nas­ta, mi­ten tuu­li vie leh­det­kin puis­ta.

Mikä neu­vok­si? Tar­vi­taan har­ras­tuk­sia. Nii­tä kan­nat­taa et­siä jo ai­kai­sem­mas­sa vai­hees­sa, tar­jon­taa on run­saas­ti. Osal­lis­tu­mal­la eri yh­tei­sö­jen ja yh­dis­tys­ten toi­min­taan voi ol­la myös hyö­dyk­si yh­tei­sil­le asi­oil­le. Sa­mal­la säi­lyy oma vir­keys ja toi­min­ta­ky­ky.

Myös hy­vät ys­tä­vät ovat tar­peen. Olen it­se ko­ke­nut hy­vin an­toi­sak­si osal­lis­tua joka toi­nen viik­ko ko­koon­tu­vaan rau­ha­nyh­dis­tyk­sen vart­tu­nei­den ker­hoon. Us­kon, et­tä sin­ne on mah­dol­lis­ta pääs­tä hie­man huo­nom­mas­sa­kin kun­nos­sa. Jol­la on fyy­si­nen toi­min­ta­ky­ky säi­ly­nyt, voi käyt­tää hy­väk­si myös mo­nia kan­sa­lai­so­pis­ton ja kan­sa­no­pis­ton jä­jes­tä­miä ker­ho­ja ja kurs­se­ja. Kun joku vaan hok­sai­si ny­käis­tä mu­kaan­sa.

It­se olen saa­nut kas­vaa ko­dis­sa, jos­sa asui kol­me su­ku­pol­vea. Elä­mä maa­lais­ko­dis­sa oli var­sin vi­rik­keel­lis­tä. Lap­set sai­vat ol­la mu­ka­na kai­kes­sa työn­te­os­sa ja työ­ym­pä­ris­tö oli pala kau­nis­ta luon­toa.

Siel­lä kuu­li lin­nun li­ver­ryk­set ja ojat ja tien­var­ret pur­su­si­vat kuk­kia. Vaa­rin kans­sa ka­las­tet­tiin ja mum­mu per­ka­si saa­liin. Mis­tä nyt oli­kaan tar­koi­tus kir­joit­taa? Van­hus­ten yk­si­näi­syy­des­tä. Sii­tä ei sil­loin tie­det­ty mi­tään.

SirkkaJunttila
Olen syntynyt Haapavedellä. Elämäntyöni tein farmaseuttina Nivalan apteekissa. Puolison kuolemasta on jo yli kaksikymmentä vuotta. Olimme suunnitelleet yhteistä vanhuutta nauttiaksemme pitkän ja rasittavankin työuran jälkeen toistemme seurasta – mutta toisin kävi. Matkan oli jatkuttava ilman rakkaan puolison tukea. Taivaan Isä on kuitenkin johtanut hyvin elämääni. Ympärilläni on rakastavia, huolehtivia lasten perheitä ja ystäviä lähellä ja kaukana. sirkka.junttila@kotinet.com
17.1.2022

Kiit­tä­kää Her­raa, huu­ta­kaa avuk­si hä­nen ni­me­ään, ker­to­kaa kan­soil­le hä­nen suu­ris­ta te­ois­taan! Ps. 105:1

Viikon kysymys