JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Jumala ei tuomitse väärin

Matkaevääksi
31.5.2023 9.25

Juttua muokattu:

30.5. 12:23
2023053012234220230531092500

Las­se Hert­te­li

Kak­si ih­mis­tä kes­kus­te­li kes­ke­nään. En­sim­mäi­nen ky­syi kuu­lu­mi­sia ja sai vas­tauk­sen: ”Mi­nul­la ei ole mi­tään hä­tää, kaik­ki on ajal­li­ses­ti hy­vin, yk­si­tyi­ses­ti ja yh­teis­kun­nas­sa.” Ky­sy­jä jat­koi: ”Mi­ten on us­ko­mi­sen ja ian­kaik­ki­suu­sa­si­oi­den kans­sa?” Toi­nen vas­ta­si jäl­leen: ”Ei ole mi­tään hä­tää.”

Ju­ma­la oli ot­ta­nut syn­nin­tun­non pois, vas­taa­ja koki paa­tu­muk­sen rau­haa. Ju­ma­lan val­las­sa on he­rät­tää ih­mi­sen syn­nin­tun­to ja ot­taa se myös pois. Kir­jees­sä roo­ma­lai­sil­le sa­no­taan: ”Ei se ole sen val­las­sa joka tah­too, ei­kä sen joka juok­see, vaan yk­sin ar­mah­ta­jan” (Room. 9:15–16).

Puut­tuu­ko tä­män ajan ih­mi­sel­tä Ju­ma­lan pel­ko? On eh­kä help­poa sa­noa, et­tä ra­kas­tan Ju­ma­laa ja Jee­sus­ta, tai et­tä Ju­ma­la ja Jee­sus ra­kas­ta­vat mi­nua, kaik­ki on hy­vin.

Ih­mi­sel­lä tu­li­si ol­la oi­ke­an­lai­nen Ju­ma­lan pel­ko. Tämä ei tar­koi­ta, et­tä Ju­ma­laa tar­vit­si­si pe­lä­tä kii­vaa­na ja jul­ma­na. Ju­ma­lan pel­koa on se, et­tä tun­tee oman mah­dot­to­muu­ten­sa pe­las­tuk­seen. Myös au­tu­aak­si tai Ju­ma­lal­le kel­paa­vak­si tu­le­mi­seen tar­vi­taan Ju­ma­laa.

Toi­sin sa­no­en ih­mi­nen tun­tee Ju­ma­lan pel­koa, kun hän tun­tee it­sen­sä syn­ti­sek­si ja luot­taa Ju­ma­lan täy­del­li­seen ar­moon us­ko­en syn­nit an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä. Pyhä Hen­ki toi­mii Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa ja kir­kas­taa ih­mi­sil­le Ju­ma­lan ja hä­nen tah­ton­sa (Job. 37:21).

”Kos­ka va­lais­see koin­täh­tö­nen, mua köy­hää ker­jää­jää? Kos­ka päät­ty mat­ka yöl­li­nen? On yhä hä­mä­rää.” (VK 361:1.) Vir­ren se­pit­tä­jän sa­noin vä­lil­lä voi tun­tua sil­tä, et­tei elä­mäs­sä ole va­loa ei­kä toi­voa. Nä­kö­a­lat­to­muus voi val­la­ta mie­len ja tu­le­vai­suu­de­nus­ko jou­tua ko­e­tuk­sel­le.

Kun syn­ti tart­tuu, oma­tun­to on le­vo­ton, mie­li rau­ha­ton ja kes­kit­ty­mi­nen voi ol­la vai­ke­aa. Jo­bin kir­ja tuo sa­no­mal­laan loh­tua ih­mi­sen elä­mään: ”Poh­joi­ses­ta tu­lee kul­tai­nen hoh­de.” Sa­mal­la sa­no­ma on hy­vin voi­mak­kaas­ti pu­hut­te­le­va: ”Kos­kaan hän ei tuo­mit­se vää­rin.” (Job. 37:22–23.)

Ju­ma­lan sa­nan teh­tä­vä on pu­hu­tel­la ja nuh­del­la ih­mis­tä syn­nis­tä sekä va­roit­taa sen vaa­rois­ta. Ih­mi­nen voi luot­taa sii­hen, et­tä Ju­ma­la on ai­na oi­ke­a­mie­li­nen ei­kä tee vir­hei­tä.

Ih­mi­nen ajat­te­lee asi­oi­ta usein tun­ne edel­lä ja syök­see syy­tök­sen­sä Ju­ma­lal­le: mik­si an­noit näin ta­pah­tua, mik­si elä­mäs­sä­ni on vai­ke­aa, mik­si sal­lit pa­huut­ta?

Ju­ma­lan sana an­taa hy­viä neu­vo­ja ja opas­taa ih­mis­tä kul­ke­maan kai­taa tie­tä koh­ti tai­vas­ta, jon­ka Isä on tar­koit­ta­nut ih­mi­sel­le mää­rän­pääk­si. Sik­si kan­nat­taa us­koa jo­kai­se­na päi­vä­nä kaik­ki syn­nit an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä.

On tur­val­lis­ta luot­taa Ju­ma­lan huo­len­pi­toon. Hä­nen voi­man­sa on tur­va­na mat­kal­la, ja se tur­va voit­taa syn­nin ja sie­lun­vi­hol­li­sen val­lan.

25.5.2024

Jeesus sanoo: ”Totisesti, totisesti: sillä, joka uskoo, on ikuinen elämä.” Joh. 6:47

Viikon kysymys