JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Jumalan salatut kasvot

Matkaevääksi
1.2.2023 10.00

Juttua muokattu:

31.1. 14:37
2023013114372920230201100000

Minna Impola

Minna Impola

Aa­po Mä­en­pää

Sil­mie­si eteen ovat var­maan jos­kus il­maan­tu­neet iloi­sen lap­sen kas­vot. Her­kät sil­mät ovat vies­tit­tä­neet lap­sen rie­mua, mut­ta nuo sa­mat sil­mät ovat voi­neet toi­se­na het­ke­nä ol­la täyn­nä huol­ta ja mur­het­ta.

Jee­sus va­roit­ti vä­hek­sy­mäs­tä lap­sia tai lap­sen­mie­li­siä, kos­ka hei­dän en­ke­lin­sä saa­vat joka het­ki kat­sel­la tai­vaal­li­sen Isän kas­vo­ja (Matt. 18:10). Lap­sen­mie­lis­ten vies­ti­ket­ju Tai­vaan Isän puo­leen on siis ai­na kun­nos­sa. Vaik­ka em­me nä­e­kään Ju­ma­lan kas­vo­ja, niin kui­ten­kin tai­vaan suo­je­lu­sen­ke­lit ovat he­reil­lä.

Kir­kas­tus­vuo­rel­la­kaan ei­vät ope­tus­lap­set saa­neet näh­dä Ju­ma­lan kas­vo­ja, mut­ta he sai­vat kui­ten­kin kuul­la tär­keim­män vies­tin: ”Tämä on mi­nun ra­kas poi­ka­ni, jo­hon­ka minä mie­lis­tyin: kuul­kaa hän­tä” (Matt. 17:5).

Vir­res­sä lau­le­taan: ”Hän kas­von­sa voi sa­la­ta, vaan ar­moon­sa ja rau­haan­sa myös sil­loin mi­nut peit­tää” (Vk. 477:3). Elä­mäs­sä tu­lee vai­kei­ta ti­lan­tei­ta, jois­sa ky­sy­tään: Mikä on tä­män tar­koi­tus? Mis­sä olet Ju­ma­la? Ju­ma­la kul­jet­taa jos­kus ki­vik­koi­si­a­kin tei­tä – sel­lai­sia, joi­ta ei ym­mär­rä. Ih­mi­nen saat­taa hä­täil­lä, ja suu­ret­kin epäi­lyk­set Ju­ma­lan huo­len­pi­dos­ta pai­na­vat miel­tä. Sil­loin saa muis­taa Pu­nai­sen me­ren yli­tyk­sen, jota edel­si var­mas­ti suu­ri ah­dis­tus ja epä­toi­vo. Sii­nä­kin Ju­ma­la aut­toi mah­dot­to­mal­ta tun­tu­van ti­lan­teen edes­sä.

Jee­sus kat­soi lau­pi­aas­ti lan­gen­nut­ta Pie­ta­ria (Luuk. 22:61). Sa­mal­la ta­val­la Va­pah­ta­ja lä­hes­tyy tä­nään­kin Ju­ma­lan val­ta­kun­nan kut­sus­sa, jon­ka nou­dat­ta­jal­le lu­va­taan kaik­ki tar­peel­li­nen (Matt. 6:33).

Ju­ma­lan kas­vot ovat sa­la­tut, sa­moin hä­nen tar­koi­tuk­sen­sa ei­vät tääl­lä ajas­sa ai­na ih­mi­sil­le avau­du. Ker­ran tu­lee se päi­vä, jol­loin us­ko­vai­sen ei tar­vit­se enää mi­tään ky­sel­lä, sil­loin ”moni ar­voi­tus rat­ke­aa” (Vk. 547:3). Jos var­jel­tuu us­ko­mas­sa, saa näh­dä Her­ram­me ja Mes­ta­rim­me kas­vois­ta kas­voi­hin.

”Nyt kat­se­lem­me vie­lä niin kuin ku­vas­ti­mes­ta, kuin ar­voi­tus­ta, mut­ta sil­loin nä­em­me kas­vois­ta kas­voi­hin. Nyt tie­to­ni on vie­lä va­ja­vais­ta, mut­ta ker­ran se on täy­del­lis­tä, niin kuin Ju­ma­la mi­nut täy­del­li­ses­ti tun­tee.” (1. Kor. 13:12.)

23.5.2024

Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama. 1. Kor. 12:4–5

Viikon kysymys