JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Toisille eduksi ja kunniaksi

Matkaevääksi
2.8.2023 6.00

Juttua muokattu:

31.7. 10:25
2023073110254120230802060000

Elmeri Hekkala

Elmeri Hekkala

Ei­no Nis­si­nen

Olet­te­ko kuul­leet...? Ar­vaa­pa, mitä näin. Olet­ko sinä tör­män­nyt kes­kus­te­lu­na­vauk­seen, jos­ta tih­kuu me­he­vä juo­ru? Asia on eh­kä ol­lut ker­to­jan kuu­le­ma tai nä­ke­mä, jos­sa joku muu on teh­nyt jo­ta­kin ky­see­na­lais­ta tai vää­rää. Eh­kä sel­lais­ta, jota hel­pos­ti kau­his­te­lee tai joka tun­tui­si epä­mu­ka­val­ta, jos it­se oli­si jou­tu­nut sa­man­lai­seen ti­lan­tee­seen kuin ta­ri­nan koh­de.

Mart­ti Lut­her to­te­aa Isos­sa ka­te­kis­muk­ses­saan, et­tä ih­mi­set ovat tai­pu­vai­sia kuu­le­maan lä­him­mäi­ses­tään mie­luum­min pa­haa kuin hy­vää, vaik­ka toi­voi­si­vat it­ses­tään pu­hut­ta­van vain hy­vää. Oman ai­kan­sa vä­ri­käs­tä kiel­tä käyt­tä­en Lut­her ku­vaa huo­no­ja asi­oi­ta le­vit­te­le­viä pa­net­te­li­joi­ta ”si­oik­si, jot­ka mie­lel­lään ton­ki­vat tois­ten li­kaa, kel­li­vät lo­as­sa ja sitä kär­säl­lään kään­tä­vät”.

Lut­her neu­voo toi­mi­maan niin, et­tei va­hin­goit­tai­si ke­tään kie­len­käy­töl­lään, vaan pu­hui­si toi­sis­ta hy­vää, se­lit­täi­si asi­at par­hain päin ja var­je­li­si toi­nen toi­sen­sa kun­ni­aa. Hän viit­taa Kris­tuk­sen ke­ho­tuk­seen: ”Kaik­ki, mitä te tah­dot­te ih­mis­ten teil­le te­ke­vän, teh­kää myös te sa­moin heil­le” (Matt. 7:12).

Mis­tä joh­tuu­kaan, et­tä ih­mi­ses­tä tun­tuu mu­ka­val­ta ker­toa muil­le, jos joku on tö­pek­si­nyt tai jou­tu­nut syn­tiin? Eri­tyi­ses­ti so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa, kun ei ol­la kas­vok­kain, saat­taa teh­dä sel­lais­ta, mikä ei ole Jee­suk­sen ope­tuk­sen mu­kais­ta.

Olin ker­ran lait­ta­nut Fa­ce­boo­kiin ku­van erääs­tä jul­ki­suu­den hen­ki­lös­tä ja sen vie­reen toi­sen ku­van. Ku­vien al­le kir­joi­tin lau­seen, joka yh­dis­ti ku­vat si­ten, et­tä sii­nä nau­res­kel­tiin jul­ki­suu­den hen­ki­löl­le. Vai­mo­ni ky­syi, mil­tä si­nus­ta tun­tui­si, jos si­nus­ta lai­tet­tai­siin sa­man­lai­nen päi­vi­tys. Se oli hyvä op­pi­tun­ti mi­nul­le, ja pois­tin päi­vi­tyk­sen.

Sa­nan­las­ku­jen kir­jas­sa on hy­viä neu­vo­ja suh­tau­tu­mi­ses­ta lä­him­mäi­siin: Syn­tiä te­kee, joka lä­him­mäis­tään hal­vek­sii, au­tu­as se, joka köy­hää sää­lii. Joka heik­koa sor­taa, her­jaa hä­nen Luo­jaan­sa, joka Luo­jaa kun­ni­oit­taa, ar­mah­taa köy­hää. (Sa­nanl. 14:21, 31.)

Vii­me ai­ko­jen yh­teis­kun­nal­li­nen kes­kus­te­lu on kär­jis­ty­nyt ja kuo­hut­ta­nut mie­liä. Mi­ten us­ko­vai­se­na tu­li­si suh­tau­tua te­koi­hin ja pu­hei­siin, jot­ka ovat sel­väs­ti vää­rin ja syn­tiä? Kuin­ka osal­lis­tua kes­kus­te­luun niin, et­tä edis­täi­si hy­vää ja oi­ke­aa? Et­tei hy­väk­syi­si vi­haa, ei­kä vi­haa ja vää­ryyt­tä tuo­mi­tes­saan ereh­tyi­si it­se nos­ta­maan ih­mi­siä toi­si­aan vas­taan.

Kris­tus an­toi hy­vän esi­mer­kin. Syn­ti­sen nai­sen syyt­tä­jil­le hän osoit­ti hei­dän oman syn­ti­syy­ten­sä. Syn­tiin lan­gen­neel­le hän an­toi ar­mon­sa: ”Mene, älä­kä enää tee syn­tiä” (Joh. 8:7–11). Jee­sus tuo­mit­si syn­nin, mut­ta ei syn­tis­tä ih­mis­tä. Ka­tu­val­le kuu­luu ar­mo. Ar­mol­li­suus myös opet­taa ih­mi­siä suh­tau­tu­maan toi­siin oi­kein.

18.4.2024

Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Ps. 23:4

Viikon kysymys