JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Kengät

24.11.2021 6.00

Juttua muokattu:

22.11. 13:55
2021112213554220211124060000

Vesa Kum­pu­la

Olin läh­dös­sä kou­lun kuu­si­juh­laan. Lai­toin jal­kaa­ni iso­vel­je­ni mus­tat juh­la­ken­gät. Eh­kä kär­jis­tä vä­hän kip­pu­raan men­neet ken­gät sai­vat voi­det­ta voi­pa­ke­tin kää­rees­tä. Kou­lus­sa eräs ylem­män luo­kan op­pi­las to­te­si, et­tä nuo­han ovat vel­je­si ken­gät. Hä­vet­ti.

Ken­gil­lä on mer­kit­tä­vä teh­tä­vä. Kä­ve­ly hy­vin ja­las­sa is­tu­vil­la ken­gil­lä on miel­lyt­tä­vää. Jos­kus ken­gät ovat ol­leet ai­van lii­an pie­net, ja ne ovat hier­tä­neet ja­lois­sa. Sama ta­pah­tuu myös sil­loin, kun ken­gät ovat lii­an isot.

Jos­kus per­heem­me oli ta­lou­del­li­ses­ti niin tiu­koil­la, et­tä ei ol­lut va­raa os­taa lap­sil­le kun­nol­li­sia ken­kiä. Ker­ran eräs opet­ta­ja an­toi yh­del­le po­jal­lem­me per­heen­sä yli­mää­räi­set ken­gät, jot­ka oli­vat muu­ta­mia nu­me­roi­ta lii­an isot. Jon­kun ai­kaa poi­kam­me piti nii­tä, mut­ta jos­tain sain kai­vet­tua sen ver­ran ra­haa, et­tä os­tin po­jal­lem­me uu­det ken­gät.

Ta­lou­del­li­sen ase­mam­me hiu­kan hel­li­tet­tyä läh­din kau­pun­kiin ken­kä­os­tok­sil­le. Sa­noin tu­tul­le ken­kä­kaup­pi­aal­le, et­tä kat­so­taan nyt vä­hän suu­rem­pi erä ken­kiä. Tar­vit­sim­me ken­kiä lä­hes joka nu­me­ro­ko­koa, ja sik­si ken­kien os­to oli mah­dol­lis­ta il­man so­vi­tus­ta­kin. Muu­ta­ma kas­sil­li­nen ken­kiä saat­toi ol­la ken­kä­kaup­pi­aal­le hä­nen uran­sa suu­rin yk­sit­täi­nen kaup­pa. Ken­kien hin­nat­kin oli­vat so­pui­sat.

Ker­ran eräs ken­kä sai epä­miel­lyt­tä­vän teh­tä­vän. Jol­lain lail­la är­syt­ti, kun apu­keit­ti­ös­sä oli ken­kiä kes­kel­lä lat­ti­aa. Pot­kai­sin yh­tä ken­kää niin, et­tä se len­si vauh­dil­la suo­raan la­vu­aa­riin. Ei­hän tuo pos­lii­ni­nen la­vu­aa­ri kes­tä­nyt voi­mak­kaas­ti len­tä­neen ken­gän kor­koa, vaan teki sii­hen hal­ke­a­man. Sii­hen se hal­ke­a­ma jäi vuo­sik­si pi­ka­lii­mal­la kor­jat­tu­na, muis­tut­ta­maan mal­tin mer­ki­tyk­ses­tä.

Aje­lin ker­ran töis­tä ko­tiin ja mat­kal­la ajat­te­lin, et­tä nyt olen kun­non isä. Pää­tin, et­tä huo­mi­oin kaik­ki ai­van erik­seen ja olen läs­nä. Ava­tes­sa­ni ul­ko-oven näin edes­sä­ni ken­kä- ja vaa­te­vuo­ren ai­van oven edus­tal­la. Unoh­din het­kes­sä kun­non isä­nä ole­mi­sen aja­tuk­set.

Lap­suu­des­sa­ni mi­nul­la oli vain yh­det ken­gät ker­ral­laan. Ke­säl­lä oli ke­sä­ken­gät, tal­vel­la tal­vi­ken­gät tai jos­kus myös huo­pa­tos­sut. Ny­ky­ään ken­kiä on joka ti­lan­tee­seen erik­seen. On juh­la­ken­gät, kä­ve­ly­ken­gät, lenk­ki­ken­gät, va­el­lus­ken­gät, rem­mi­ken­gät, Croc­sit, si­sä­pe­li­ken­gät, ku­mi­saap­paat ja nah­ka­saap­paat. En it­se oli­si älyn­nyt hank­kia nah­ka­saap­pai­ta, mut­ta ker­ran eräs ys­tä­vä ky­syi, ha­lu­an­ko so­vit­taa jal­kaa­ni hä­nen saap­pai­taan. Ne­hän oli­vat so­pi­van ko­koi­set, ja hän ha­lu­si myy­dä ne mi­nul­le, kos­ka ne oli­vat hä­nel­le lii­an pie­net. Teim­me kau­pat. Tal­vi­pak­ka­sil­la pi­dän mie­lel­lä­ni noi­ta saap­pai­ta, vaik­ka jos­kus vai­mo on huo­maut­ta­nut, mik­si nuo nyt­kin lai­tat.

Myös Raa­ma­tus­sa pu­hu­taan ken­gis­tä. Her­ra pu­hut­te­li pa­la­vas­ta pen­saas­ta Moo­ses­ta ja ke­hot­ti hän­tä rii­su­maan ken­gät ja­lois­ta, kos­ka se paik­ka oli pyhä.

Ken­gät tu­le­vat esil­le myös tuh­laa­ja­poi­ka­ver­tauk­ses­sa, jos­sa isän­tä ke­hot­ti pal­ve­li­joi­taan: ”Ha­ke­kaa jou­tuin par­haat vaat­teet ja pu­ke­kaa hä­net nii­hin, pan­kaa hä­nel­le sor­mus sor­meen ja ken­gät jal­kaan” (Luuk. 15:22). Efe­so­lais­kir­jees­sä Paa­va­li kir­joit­taa Ju­ma­lan las­ten tais­te­lu­va­rus­tuk­ses­ta ja ke­hot­taa si­to­maan jal­ki­neik­si alt­tiu­den saar­na­ta rau­han evan­ke­liu­mia.

Olin vuo­ris­to­ret­kel­lä. Kä­ve­lim­me au­rin­gon paah­tees­sa ki­vik­kois­ta pol­kua. Po­lul­la oli ir­to­ki­viä ja kui­vaa hiek­kaa. Rei­til­lä nä­kyi kak­tuk­sia ja kui­vu­nei­ta pen­sai­ta. Sel­lai­sis­sa pai­kois­sa, jos­sa oli vet­tä, luon­to oli vih­re­ää.

Jou­duim­me ylit­tä­mään pie­nen kos­tei­kon, ja sen jäl­keen pol­ku ka­ven­tui niin, et­tä jal­ka­ni osui kak­tuk­seen. Tun­sin pik­ku­var­paas­sa­ni ki­pe­än pis­tok­sen. Is­tuin ki­vel­le ja otin lenk­ki­ken­gän ja­las­ta­ni. Yh­des­sä ys­tä­vien kans­sa var­vas­ta sit­ten tut­kit­tiin. Pie­ni kipu tun­tui, mut­ta piik­kiä ei löy­ty­nyt.

Kä­vel­les­sä­ni kipu vä­lil­lä tun­tui, ja lop­pu­mat­kas­ta se pa­he­ni. Asun­nol­la­ni tut­kin pik­ku­var­vas­ta tar­kem­min ja huo­ma­sin kyn­nen al­la jon­kun nys­ty­rän. Sain sii­tä ot­teen ja ve­din kyn­nen al­ta puo­li­tois­ta­sent­ti­sen kak­tuk­sen pii­kin. Tuol­le ret­kel­le oli­si kan­nat­ta­nut va­li­ta eri­lai­set ken­gät.

Vesa Kumpula

VesaKumpula
Olen seitsemästä veljeksestä keskimmäinen. Vaimoni ja lapseni pitävät minua milloin minäkin. Joskus hauskana, välillä vakavana, yleensä mietiskelevänä ja pohdiskelevana. Tykkään pienistä asioista ja suurista kokonaisuuksista. Harrastan arvoituksellisuutta ja yllätyksellisyyttä. Lähes koko työurani olen toiminut yrittäjänä. Nyt olen eläkkeellä ja harrastan yritystoimintaa. Minut voi yllättää laittamalla kommenttia sähköpostiini vesa.kumpula@avartum.fi
VesaKumpula

”Tuli tuikkaa pärehessä”

16.12.2022 6.00
VesaKumpula

”Kotisiioni – onko se joku kotona oleva ikoni?”

9.11.2022 6.00
VesaKumpula

"Vaikka raha ei tuo onnea, kyllä se helpottaa elämää"

29.9.2022 6.10
VesaKumpula

Lapsi tuo siunauksen tullessaan – suurperheen isän ajatuksia

13.9.2022 6.00
VesaKumpula

Apua voi saada yllättävissä tilanteissa

5.8.2022 7.20
VesaKumpula

Tahdon

1.7.2022 6.00
VesaKumpula

Kummin tehtävä

28.5.2022 6.00
VesaKumpula

Ystävyys

2.5.2022 6.00
VesaKumpula

Kuolema koskettaa

3.3.2022 7.00
VesaKumpula

Myhäilevä hymy

17.1.2022 6.00
VesaKumpula

Seurapenkkimuistoja vuosikymmenten varsilta

3.11.2021 6.15
VesaKumpula

Käänteentekevä suviseuramatka

9.10.2021 6.00
VesaKumpula

Aivoverenkiertohäiriö

7.9.2021 7.00
VesaKumpula

Opistoa viidessä sukupolvessa

9.8.2021 7.00
VesaKumpula

Kelpuutammeko vain "hyvät" omiksi ystäviksemme?

8.7.2021 10.59
VesaKumpula

Sitä ihmistä en halua tavata koskaan

13.6.2021 7.05
VesaKumpula

Anna minulle aikaa!

11.5.2021 7.05
VesaKumpula

Onneksi olette olemassa, ystävät

18.4.2021 6.15
VesaKumpula

Yksin

18.3.2021 7.05
VesaKumpula

Iloa elämään

23.2.2021 7.00
VesaKumpula

Tahdon voima

5.2.2021 6.15
VesaKumpula

Älkää pelätkö

21.12.2020 6.05
VesaKumpula

Isä

7.11.2020 6.05
VesaKumpula

Jospa kuitenkin

18.10.2020 6.00
VesaKumpula

Työtä voi löytyä yllättävistä paikoista

2.10.2020 7.05
VesaKumpula

He saivat toisensa

20.7.2020 6.15
VesaKumpula

Yrittänyttä ei laiteta

13.6.2020 6.00
VesaKumpula

Kirje äidilleni

11.5.2020 6.35
VesaKumpula

Uusi normaali

18.4.2020 6.25
VesaKumpula

Kotipesän neljä vuosikymmentä

9.3.2020 6.15
VesaKumpula

Silmiä avaava kurssiviikonloppu

9.2.2020 6.30
VesaKumpula

Äiti

4.1.2020 6.01