JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Rakkaudesta ja sen tunnustamisesta

28.10.2022 6.00

Juttua muokattu:

21.10. 10:20
2022102110205820221028060000

Han­na-Ma­ria Jur­mu

Rak­kau­den Kor­ke­a­vei­sus­sa ku­vail­laan, kuin­ka ih­mi­nen ei ole mi­tään il­man rak­kaut­ta. Mitä on ih­mi­nen, jos hän on Kor­ke­a­vei­sun rak­kau­den ku­vauk­sen vas­ta­koh­ta? Hän on kär­si­mä­tön, jul­ma, ka­teel­li­nen, kers­ku­va, pöyh­kei­le­vä, käy­tök­sel­tään vas­ten­mie­li­nen, oman edun ta­voit­te­li­ja, kat­ke­roi­tu­va, kau­nai­nen, pit­kä­vi­hai­nen, kie­ro ja va­hin­go­ni­loi­nen. Ih­mi­nen on täl­löin kaik­kea sitä, mitä rak­kaus ei ole.

Apos­to­li Paa­va­li opet­taa, et­tä hen­gen he­del­mä on rak­kaus, ilo, rau­ha, pit­kä­mie­li­syys, ys­tä­väl­li­syys, hy­vyys, us­kol­li­suus, sä­vyi­syys ja it­sen­sä­hil­lit­se­mi­nen. Tä­män kir­joit­ta­es­sa­ni voin tun­tea kor­vi­a­ni kuu­mot­ta­van.

Ih­mi­nen voi pyr­kiä kai­ken­lai­seen hy­vyy­teen ja ha­lu­ta pon­nis­tel­la hank­ki­ak­seen kau­niin luon­teen. Täl­lai­set pyr­ki­myk­set tus­kin on­nis­tu­vat. Tai tu­lok­set jää­vät taa­tus­ti köy­käi­sik­si. Toi­saal­ta on ole­mas­sa ih­mi­siä, jois­ta huo­kuu luon­nol­li­nen ja ai­to hy­vyys ja lem­peys. Kaik­ki me olem­me kui­ten­kin raa­dol­li­sia Ju­ma­lan edes­sä. Syn­nin­tun­nus­tuk­ses­sa sa­no­taan: ”Her­ra, minä tun­nus­tan si­nun to­tuu­te­si va­los­sa, et­tä olen teh­nyt syn­tiä aja­tuk­sin ja sa­noin, te­oin ja lai­min­lyön­nein…”

Ih­mi­nen voi ker­toa ra­kas­ta­van­sa mo­nia eri asi­oi­ta. Joku ra­kas­taa luon­toa, joku lem­mik­ki­ään, toi­nen po­liit­tis­ta ide­o­lo­gi­aan­sa, joku pi­tää niin pal­jon suk­laas­ta, et­tä ai­van ra­kas­taa sitä. Luu­len, et­tä joku saat­taa ra­kas­taa jopa uut­ta au­to­aan tai upe­aa pyö­rään­sä.

On­ko si­nun help­po sa­noa toi­sel­le ih­mi­sel­le, et­tä ra­kas­tat hän­tä? Tai epäi­lyt­tää­kö si­nua jos­kus, et­tä ku­kaan ei ra­kas­ta si­nua? Mik­si­hän rak­kau­den tun­nus­ta­mi­nen on niin vai­ke­aa? Jois­sa­kin kult­tuu­reis­sa ra­kas­te­taan kaik­kea niin pal­jon ja jä­ri­syt­tä­väs­ti, et­tä koko sana tai­taa kär­siä inf­laa­ti­on. On tär­keä py­syä rak­kau­den tun­nus­ta­mi­ses­sa ai­to­na it­se­nään.

Erääs­sä Te­na­vat-sar­ja­ku­vas­sa Res­su-koi­ra is­tuu taas erään ker­ran kop­pin­sa ka­tol­la ta­ko­mas­sa kir­joi­tus­ko­neel­laan maa­il­man­kuu­lu­na kir­jai­li­ja­na uut­ta ro­maa­ni­aan. Hän jou­tuu to­te­a­maan, et­tä hä­nen ro­maa­nin­sa san­ka­ri on sur­kea tyl­si­mys! Res­sun ni­mit­täin aloit­taa kir­jan­sa näin:

”Ra­kas­tan si­nua", hän sa­noi. ”Ra­kas­tan si­nua enem­män kuin pys­tyn sa­no­maan.”

”Mi­nä­kin ra­kas­tan si­nua”, mies vas­ta­si. ”Rak­kau­te­ni si­nuun on kor­ke­am­pi kuin kor­kein vuo­ri, joka on Mount Eve­rest. Sen kor­keus on yli 8 800 met­riä. Rak­kau­te­ni si­nuun on sy­vem­pi kuin sy­vin val­ta­me­ri, joka on Tyy­ni Val­ta­me­ri Ma­ri­aa­nien hau­dan koh­dal­la. Se koh­ta on yli 11 000 met­riä syvä.”

Äl­kääm­me siis yrit­tä­kö lii­kaa. Eh­kä riit­tää, kun sa­noo: ”Minä ra­kas­tan si­nua.”

Hanna-MariaJurmu
Olen vuonna 1962 syntynyt tervolalainen Hamma. Arvostan kotiseutuani, tätä vehmasta Kemijoen vartta ja kaunista Meri-Lappia. Asun nykyisin kahdestaan mieheni kanssa. Lapsemme ovat aikuisia, ja he asuvat eri puolilla Suomea. Ajatukseni kulkevat heidän luonaan. Olen Kaarin sekä Sulon ja Alvan isoäiti. Musiikki tuo syvyyttä ja rikkautta elämääni. Se on sydämeni harrastus. Sydämeeni on hiipinyt myös Posio. Sähköpostiosoitteeni on hannamariajurmu@gmail.com
Hanna-MariaJurmu

Maja

25.11.2022 6.00
Hanna-MariaJurmu

Hakaneuloin kiinnitetyt

27.9.2022 6.15
Hanna-MariaJurmu

”Siunaa vieläkin häntä ja hänelle rakkainta ihmistä”

21.8.2022 7.00
Hanna-MariaJurmu

Taivaassa ei enää kukaan tiuski

26.7.2022 10.15
Hanna-MariaJurmu

Ideointia ja harkittua hyötykäyttöä

23.6.2022 6.00
Hanna-MariaJurmu

Pala maisemaa

26.5.2022 6.00
Hanna-MariaJurmu

Perintö

21.4.2022 6.00
Hanna-MariaJurmu

”Koko maailma jakaa kyyneleenne”

20.3.2022 7.00
Hanna-MariaJurmu

Suuri helmikuu

17.2.2022 6.00
Hanna-MariaJurmu

Kirjalahjoja

29.1.2022 8.30
Hanna-MariaJurmu

Pieniä joulukuisia muistiinmerkintöjä

30.12.2021 6.00
Hanna-MariaJurmu

Puu

26.11.2021 6.00
Hanna-MariaJurmu

Laulu, jossa on kaikki

1.11.2021 6.00
Hanna-MariaJurmu

Sävellytyttää

23.9.2021 7.00
Hanna-MariaJurmu

Joko menit pois, minun kesäni?

30.8.2021 7.00
Hanna-MariaJurmu

Kaksi tarinaa, yksi tarina

28.7.2021 8.00
Hanna-MariaJurmu

Koulunkäyntiä ja opiskelua

28.6.2021 7.05
Hanna-MariaJurmu

Arkea ja pyhää

30.5.2021 7.05
Hanna-MariaJurmu

Huhtikuussa ilon kautta

1.5.2021 7.00
Hanna-MariaJurmu

Murheen miekka

30.3.2021 7.15
Hanna-MariaJurmu

Peruskysymysten äärellä

19.2.2021 7.00
Hanna-MariaJurmu

Liian suuria sammakoita ja ihanan kauniita rinnesoita

1.2.2021 6.15
Hanna-MariaJurmu

Vuodet vaihtuvat

6.1.2021 7.20
Hanna-MariaJurmu

Puhdetöitä

29.11.2020 6.15
Hanna-MariaJurmu

Päiväkirjamerkintöjä

30.10.2020 6.00
Hanna-MariaJurmu

Marjastussähläystä

4.10.2020 6.00
Hanna-MariaJurmu

Lasten ystävä, kiitos lasten ystävistä

28.8.2020 6.00
Hanna-MariaJurmu

Psalmien kesä

1.8.2020 6.00
Hanna-MariaJurmu

Miksi puut elävät kauemmin kuin ihmiset?

28.6.2020 6.45
Hanna-MariaJurmu

Alttoelämää

30.5.2020 6.55
Hanna-MariaJurmu

Pieniä onnellisia hetkiä

29.4.2020 6.05
Hanna-MariaJurmu

Öljylehdon nyyhkytykset

10.4.2020 6.00
Hanna-MariaJurmu

Mitä olette, taivas ja avaruus?

23.2.2020 6.10
Hanna-MariaJurmu

Joulu hellii meitä

6.1.2020 6.05
17.6.2024

Käänny puoleeni; Herra, ja ole minulle armollinen, sillä minä olen yksin ja avuton. Ps. 25:16

Viikon kysymys