JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Saamattomuutta

29.12.2020 6.10

Juttua muokattu:

14.12. 10:35
2020121410352620201229061000

Liisa Lilvanen-Pelkonen

Liisa Lilvanen-Pelkonen

Jou­lu­kuun alus­sa saa­tiin vih­doin ai­kai­sek­si aloit­taa työ, joka ai­na vaan on jää­nyt te­ke­mät­tä. Meil­lä on pi­hal­la kai­ken­lais­ta puu­ta­va­raa pres­su­jen ja pel­tien al­la, kaik­kia jä­miä, mitä on jää­nyt eri ra­ken­nusp­ro­jek­teis­ta sekä vä­hän vie­lä oman met­sän puis­ta teh­ty­jä lau­to­ja­kin. Siel­tä ai­na har­vak­sel­taan jo­tain lau­dan­pät­kää on tar­vit­tu, mut­ta jo pa­rin kol­men vuo­den ajan on ol­lut mie­les­sä, et­tä pi­täi­si käy­dä ka­sat läpi, yh­dis­tää ne ja teh­dä polt­to­puuk­si vä­hän huo­nom­pi ta­va­ra.

Pari vuot­ta sit­ten huo­ma­sin, et­tä yh­teen ka­saan oli il­mes­ty­nyt muu­ra­hais­ten pesä. Siel­lä muu­ra­hai­sia vi­lis­ti pit­kin lau­dan­vä­le­jä ja ha­vun­neu­la­set peit­ti­vät jo osan puu­ka­sas­ta. Am­pi­ai­set­kin oli­vat ot­ta­neet ko­dik­seen yh­den pres­su­na­lu­sen yh­te­nä ke­sä­nä, ja kun me­nin kur­kis­te­le­maan pres­sun al­le, sain pari äkäis­tä pis­tos­ta.

Niin, muu­ta­ma viik­ko sit­ten rai­vat­tiin yk­si kasa. Sii­nä oli muu­ra­hais­pe­sää jo yh­tä pal­jon kuin puu­ta­va­raa. Enää vain muu­ta­ma kak­kos­kak­ko­nen ja lank­ku oli käyt­tö­kel­pois­ta ta­va­raa. Suu­rin osa meni polt­to­puuk­si, ja osa oli jo niin la­hon­nut, et­tä jär­ke­vin­tä oli vie­dä ne kaa­to­pai­kal­le. Muu­ra­hais­pe­sän ha­ra­voin kot­ti­kär­ryyn ja vein lä­hei­sen kuu­sen juu­rel­le, jos se vie­lä jo­tain iloa tuot­tai­si asuk­kail­leen.

Mie­tin, et­tä mik­si joku hom­ma ai­na vaan jää te­ke­mät­tä. Ei ole ol­len­kaan mei­dän ta­pais­ta, et­tä siir­räm­me töi­tä. Pa­rem­min­kin mei­dän mo­lem­pien te­ki­si mie­li men­nä peit­tä­mään mui­den ih­mis­ten hal­ko­ka­so­ja ja hei­nä­kuor­mia, kun nä­em­me, et­tä ne lo­ju­vat sa­tees­sa. Ih­met­te­lem­me mik­si ih­mi­set an­ta­vat asi­oi­den vaan ol­la. Sil­ti joku oma­kin hom­ma vaan jää.

Kun työn te­kee ajal­laan, saa suu­rim­man hyö­dyn. Täs­sä­kin ta­pauk­ses­sa meil­lä oli­si jää­nyt pal­jon käyt­tö­kel­pois­ta puu­ta, mut­ta nyt ne me­ni­vät huk­kaan. Toki osa ka­sas­sa ol­leis­ta puis­ta oli käy­tet­ty vuo­sien mit­taan.

Jos­kus saat­taa seu­roi­hin läh­tö jää­dä, ei sen­tään ko­vin pit­käk­si ai­kaa. On ai­ko­mus­ta mo­nes­ti­kin, mut­ta ei vaan tule läh­det­tyä. Mat­kaa on ai­ka pal­jon ja va­paa-ai­kaa vä­hän, oli­si jos­kus hie­noa vaan ol­la ja le­vä­tä. Meil­lä seu­ra­reis­su on yleen­sä nel­jän tun­nin pi­tui­nen. Ei tie­ten­kään ole vel­vol­li­suut­ta ai­na läh­teä, voi­han kuun­nel­la myös ko­to­na, ja tie­ten­kin nyt ko­ro­nan ai­kaan on pak­ko­kin py­syä pois rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­tä. Ja on ih­mi­siä, jot­ka ei­vät pys­ty esi­mer­kik­si sai­rau­den vuok­si läh­te­mään­kään seu­roi­hin. Joka ta­pauk­ses­sa olen huo­man­nut, et­tä jos jos­kus on vaan jää­nyt ko­tiin, niin pian on pal­jon hel­pom­pi jää­dä jat­ku­vas­ti ko­tiin, ei saa ai­kai­sek­si läh­teä.

Seu­ra­ha­lu­ja jou­tuu vä­lil­lä pyy­tä­mään Tai­vaan Isäl­tä. Jos ei ole seu­ra­ha­lu­ja, voi it­se al­kaa muis­tut­ta­maan tuo­ta la­hoa puu­ka­saa. On­nek­si ei tar­vit­se odo­tel­la, et­tä joku muu huo­mai­si ja viit­si­si tul­la siis­ti­mään, vaan saa joka päi­vä us­koa Ju­ma­las­ta hy­vää ja ker­toa miel­tä pai­na­via asi­oi­ta lä­him­mäi­sil­le. Saa us­koa an­teek­si kaik­ki mur­heet, saa­mat­to­muu­den­kin.

LiisaLilvanen-Pelkonen
Asun Akaassa puolisoni ja eläinteni kanssa omakotitalossa keskellä metsää. Työkseni opetan musiikkiopistossa kanteleensoittoa ja musiikin perusteita, ja siitä todella pidän. Sivutyökseni kuljeskelen ihmisten pihoja kaunistamassa ja suunnittelemassa. Harrastan luontoa eli lasken lintuja ja perhosia ja valokuvaan ja kasvatan kaikenlaista. Minulla on aina ollut myös lemmikkieläimiä. Innostun kaikesta ja haluan oppia uutta. Minulle voi kirjoittaa osoitteeseen liisa.lilvanen@gmail.com
LiisaLilvanen-Pelkonen

Nämä viikot olen elänyt muistoissa

29.11.2022 6.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Näkökulmia

30.10.2022 6.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Yllätin itseni!

11.9.2022 6.30
LiisaLilvanen-Pelkonen

Kiitoslauluja ja ilonkyyneleitä

11.7.2022 7.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Varjoja keväässä

3.6.2022 6.15
LiisaLilvanen-Pelkonen

Uskollinen ystävä

27.4.2022 6.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Tallin haju

21.3.2022 6.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

“Liikuttelin lieden puita, ajattelin armastani”

16.12.2021 6.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Lomailua

8.11.2021 6.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Kuinka paljon pitää jaksaa?

19.9.2021 7.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Siniritareita

14.8.2021 7.05
LiisaLilvanen-Pelkonen

Hautausmaan rauhaa

18.7.2021 7.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Lilvasjärven onnea

9.6.2021 7.00
LiisaLilvanen-Pelkonen

Suviseurasukkia odotellessa

27.4.2021 7.05
LiisaLilvanen-Pelkonen

Itkemisen lahja

24.3.2021 8.51
LiisaLilvanen-Pelkonen

Kuusivanhusten kaatuessa

17.2.2021 7.05
LiisaLilvanen-Pelkonen

Kalailo

24.1.2021 6.15
LiisaLilvanen-Pelkonen

Muistelen isää

15.11.2020 7.30
LiisaLilvanen-Pelkonen

"Riemuitse, tytär Siionin!"

10.10.2020 7.30
LiisaLilvanen-Pelkonen

Kurkien siivittämänä syksyyn

18.9.2020 6.15
LiisaLilvanen-Pelkonen

Opettajan huolet

19.8.2020 6.15
LiisaLilvanen-Pelkonen

Siipien kauneutta

16.7.2020 6.05
LiisaLilvanen-Pelkonen

Äitiä ikävä

21.6.2020 6.15
LiisaLilvanen-Pelkonen

Tuoksuu keväälle

18.5.2020 6.25
LiisaLilvanen-Pelkonen

Kaakaota vuohenmaidon kera

20.4.2020 6.30
LiisaLilvanen-Pelkonen

Metsätöissä on mukavaa

20.3.2020 6.25
LiisaLilvanen-Pelkonen

Mökistä kodiksi

11.2.2020 6.05
LiisaLilvanen-Pelkonen

Mielessä jo kylvölaatikot ja taimet

22.1.2020 6.30
3.12.2022

Hän hankkii sorretuille oikeuden, hän opettaa köyhille tiensä. Ps. 25:9

Viikon kysymys