JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

”Siunaa vieläkin häntä ja hänelle rakkainta ihmistä”

21.8.2022 7.00

Juttua muokattu:

17.8. 18:45
2022081718453620220821070000

Han­na-Ma­ria Jur­mu

Olim­me juh­li­mas­sa kum­mi­poi­kam­me häi­tä elo­kui­se­na lau­an­tai­na La­pin­lah­del­la. Vih­ki­kaa­vaan­sa mor­sius­pa­ri oli va­lin­nut kau­niin yh­tei­sen esi­ru­kou­so­si­on. Ru­kouk­ses­sa pap­pi, mor­si­a­men tai sul­ha­sen isä tai äi­ti, joku si­sa­ruk­sis­ta, joku kum­meis­ta ja joku ys­tä­vis­tä lu­kee ly­hy­et ru­kouk­set.

Esi­ru­kouk­set al­koi­vat pa­pin osuu­del­la. Ru­kouk­ses­sa pyy­det­tiin, et­tä Ju­ma­la yh­dis­täi­si avi­o­puo­li­sot toi­siin­sa rak­kau­del­la ja siu­nai­si hei­dän avi­o­liit­ton­sa ni­men­sä kun­ni­ak­si.

Isän tai äi­din esi­ru­kou­so­suus kuu­lui näin: ”Sinä an­noit meil­le ker­ran lap­sem­me. Kii­täm­me sii­tä ilos­ta, jota he ovat tuo­neet elä­määm­me. Siu­naa hei­tä, kun he ra­ken­ta­vat omaa ko­tia ja per­het­tä. Var­je­le hei­tä kai­kel­ta pa­hal­ta. An­na heil­le so­vin­nol­li­nen mie­li ja ope­ta hei­tä pyy­tä­mään ja an­ta­maan an­teek­si. Me ru­koi­lem­me si­nua.”

Täl­lai­sin hy­vin sa­noin var­mas­ti kaik­ki van­hem­mat ha­lu­a­vat lä­het­tää lap­sen­sa avi­o­lii­ton mat­kal­le. Ru­kouk­ses­sa on kaik­ki tar­peel­li­nen. Tuo­ta ru­kous­ta me voi­sim­me lu­kea päi­vit­täin avi­o­lii­tos­sa ole­vien las­tem­me ja oman avi­o­liit­tom­me puo­les­ta.

Si­sa­rus­ten ru­kouk­ses­sa kii­tet­tiin lap­suu­den­ko­dis­ta ja toi­vot­tiin var­je­lus­ta juu­ri aloi­te­tul­le avi­o­lii­ton mat­kal­le. Lo­puk­si vie­lä pyy­det­tiin niin kau­niis­ti, et­tä Ju­ma­la aut­tai­si si­sa­ruk­sia py­sy­mään lä­hei­si­nä toi­sil­leen.

Kum­mien ru­kouk­sen sa­nat me­ni­vät näin: ”Kas­tees­sa sinä lu­pa­sit siu­nauk­se­si kum­mi­lap­sel­le­ni. Siu­naa vie­lä­kin hän­tä ja hä­nel­le rak­kain­ta ih­mis­tä. Au­ta hei­tä muis­ta­maan, et­tä kas­teen ar­moon saa pa­la­ta ai­na uu­des­taan. Me ru­koi­lem­me si­nua.”

Ai­kai­sem­min ke­säl­lä kum­mi­poi­kam­me pyy­si mi­nua lu­ke­maan kum­mien ru­kouk­sen. Ar­ve­lin jo etu­kä­teen, et­tä noi­den muu­ta­mien ri­vien lu­ke­mi­nen on mi­nul­le vai­ke­aa. Sel­vi­sin hä­din tus­kin.

Ys­tä­vien ru­kouk­ses­sa pyy­de­tään siu­naa­maan nuo­ren pa­rin rak­kaus. Ru­kouk­ses­sa pyy­de­tään edel­leen, et­tä he py­syi­si­vät yh­des­sä elä­män­sä lop­puun as­ti ja et­tä ys­tä­vyy­des­tä oli­si iloa myös tu­le­vi­na päi­vi­nä.

Esi­ru­kouk­set päät­tyi­vät vie­lä pa­pin ru­kouk­seen, jos­sa hän pyy­si, et­tä tai­vaal­li­nen Isä oli­si kuul­lut ru­kouk­set ja vei­si mei­dät ker­ran tai­vaan ko­tiin. Jäim­me kaik­ki ru­kouk­ses­sa Ju­ma­lan hal­tuun.

Mi­nus­ta tun­tuu, et­tä vih­ki­toi­mi­tuk­sen jäl­keen hää­juh­las­sa saim­me jo ko­kea, et­tä Ju­ma­la oli kuul­lut ja kuu­lee edel­leen lu­e­tut ru­kouk­set. Per­hei­den läm­pö ja rak­kaus vas­ta­vi­hit­tyä pa­ria koh­taan oli tun­nis­tet­ta­vis­sa. Tii­vis ja syvä ys­tä­vyy­den tun­ne vih­ki­pa­rin ja suu­ren ys­tä­vä­jou­kon vä­lil­lä huo­kui­li il­mas­sa koko juh­lan ajan. Ja mi­nun aja­tuk­se­ni on, et­tä me saim­me uu­den kum­mi­lap­sen. Kum­mien ru­kouk­sen mu­kai­ses­ti Ju­ma­la siu­naa vie­lä­kin kum­mi­las­tam­me ja hä­nel­le rak­kain­ta ih­mis­tä.

Muis­tam­me tei­tä, rak­kaat En­ni ja Paa­vo.

Hanna-MariaJurmu
Olen vuonna 1962 syntynyt tervolalainen Hamma. Arvostan kotiseutuani, tätä vehmasta Kemijoen vartta ja kaunista Meri-Lappia. Asun nykyisin kahdestaan mieheni kanssa. Lapsemme ovat aikuisia, ja he asuvat eri puolilla Suomea. Ajatukseni kulkevat heidän luonaan. Olen Kaarin sekä Sulon ja Alvan isoäiti. Musiikki tuo syvyyttä ja rikkautta elämääni. Se on sydämeni harrastus. Sydämeeni on hiipinyt myös Posio. Sähköpostiosoitteeni on hannamariajurmu@gmail.com
Hanna-MariaJurmu

Maja

25.11.2022 6.00
Hanna-MariaJurmu

Rakkaudesta ja sen tunnustamisesta

28.10.2022 6.00
Hanna-MariaJurmu

Hakaneuloin kiinnitetyt

27.9.2022 6.15
Hanna-MariaJurmu

Taivaassa ei enää kukaan tiuski

26.7.2022 10.15
Hanna-MariaJurmu

Ideointia ja harkittua hyötykäyttöä

23.6.2022 6.00
Hanna-MariaJurmu

Pala maisemaa

26.5.2022 6.00
Hanna-MariaJurmu

Perintö

21.4.2022 6.00
Hanna-MariaJurmu

”Koko maailma jakaa kyyneleenne”

20.3.2022 7.00
Hanna-MariaJurmu

Suuri helmikuu

17.2.2022 6.00
Hanna-MariaJurmu

Kirjalahjoja

29.1.2022 8.30
Hanna-MariaJurmu

Pieniä joulukuisia muistiinmerkintöjä

30.12.2021 6.00
Hanna-MariaJurmu

Puu

26.11.2021 6.00
Hanna-MariaJurmu

Laulu, jossa on kaikki

1.11.2021 6.00
Hanna-MariaJurmu

Sävellytyttää

23.9.2021 7.00
Hanna-MariaJurmu

Joko menit pois, minun kesäni?

30.8.2021 7.00
Hanna-MariaJurmu

Kaksi tarinaa, yksi tarina

28.7.2021 8.00
Hanna-MariaJurmu

Koulunkäyntiä ja opiskelua

28.6.2021 7.05
Hanna-MariaJurmu

Arkea ja pyhää

30.5.2021 7.05
Hanna-MariaJurmu

Huhtikuussa ilon kautta

1.5.2021 7.00
Hanna-MariaJurmu

Murheen miekka

30.3.2021 7.15
Hanna-MariaJurmu

Peruskysymysten äärellä

19.2.2021 7.00
Hanna-MariaJurmu

Liian suuria sammakoita ja ihanan kauniita rinnesoita

1.2.2021 6.15
Hanna-MariaJurmu

Vuodet vaihtuvat

6.1.2021 7.20
Hanna-MariaJurmu

Puhdetöitä

29.11.2020 6.15
Hanna-MariaJurmu

Päiväkirjamerkintöjä

30.10.2020 6.00
Hanna-MariaJurmu

Marjastussähläystä

4.10.2020 6.00
Hanna-MariaJurmu

Lasten ystävä, kiitos lasten ystävistä

28.8.2020 6.00
Hanna-MariaJurmu

Psalmien kesä

1.8.2020 6.00
Hanna-MariaJurmu

Miksi puut elävät kauemmin kuin ihmiset?

28.6.2020 6.45
Hanna-MariaJurmu

Alttoelämää

30.5.2020 6.55
Hanna-MariaJurmu

Pieniä onnellisia hetkiä

29.4.2020 6.05
Hanna-MariaJurmu

Öljylehdon nyyhkytykset

10.4.2020 6.00
Hanna-MariaJurmu

Mitä olette, taivas ja avaruus?

23.2.2020 6.10
Hanna-MariaJurmu

Joulu hellii meitä

6.1.2020 6.05
4.3.2024

Minun silmäni katsovat alati Herraan, hän päästää jalkani ansasta. Ps. 25:15

Viikon kysymys