Siionin työssä tarvitaan monenlaisia lahjoja, sillä tehtävätkin ovat monet. On oltava joku, joka rakentaa ja ylläpitää seurojen pitoon tarvittavat tilat. Samoin hän, joka opettaa ja saarnaa Jumalan sanaa. On työtehtäviä heille, jotka mahdollistavat kuulemisen etäälläkin seurapaikasta. Tärkeää on kantaa huolta niin kotisiionin taloudesta kuin toiminnan suunnittelustakin. Millaisia seuratilaisuudet olisivatkaan, jos paikalla ei olisi säestäjää, esilaulajaa tai seuraisäntää? Kaikilla eri työtehtävillä on sama päämäärä, mahdollistaa Jumalan sanan kuuleminen.
Lasse Kokko
Viime kuukaudet ovat näyttäytyneet elämässämme monin tavoin poikkeuksellisena aikana. Myös seuroissa käyminen on saanut koronapandemian aikana uusia merkityksiä. Perinteinen yhdellä koolla oleminen vaihtui välillä seurojen kuuntelemiseen netistä ja radiosta. On suuri Jumalan siunaus, että seuratarjontaa on ollut runsaasti. Kiitos kuuluu monille sisarille ja veljille, jotka ovat mahdollistaneet seurat poikkeusolosuhteissakin.
Tiedotusvälineet ovat sen jälkeen käsitelleet onnellisuutta laajasti ja tarkastelleet sitä eri näkökulmilta.
Priorisointi, asioiden asettaminen tärkeys- ja arvojärjestykseen, ei ole vain tämän päivän ilmiö. Valintojen tekeminen on kuulunut aina ihmisen osaan. Ilman elämän päämäärän ymmärtämistä ihminen on suurissa vaikeuksissa jatkuvasti lisääntyvien vaihtoehtojen edessä.
Jumalan valtakunta oli Jeesuksen opetuksen keskeisimpiä käsitteitä. Siihen nähden aikamme hengellisessä puheessa kuulee hämmästyttävän vähän opetusta Jumalan valtakunnasta.
Tänä vuonna 2018 puhumme vastakkainasettelun vaaroista. Samalla joudumme toteamaan, että elämme vastakohtaisuuksien maailmassa.
Länsimaisella ihmisellä on nykyään vapaa-aikaa enemmän kuin koskaan. On ristiriitaista, että siitä huolimatta kiire näyttää yhä vain lisääntyvän. Tähän on varmasti omalta osaltaan vaikuttanut se, että yhteiskunnassamme sunnuntaista on monelle tullut arkipäivä muiden joukossa.
Raamatun ilmoittama joulun sanoma on valoa, iloa ja rauhaa. Juuri sitä maailmamme ja jokainen ihminen kaipaa.
Luterilaisten kirkkojen piirissä 31.10.2016–5.11.2017 vietetty uskonpuhdistuksen merkkivuosi sai jonkin verran näkyvyyttä maamme tiedotusvälineissä. Jutuissa tarkasteltiin varsin usein sitä, mitä luterilaisuus on merkinnyt suomalaiselle kulttuurille.
Osa ihmisistä on luontojaan hyväsydämisiä: valoisia, hienotunteisia ja auttavaisia. Hyvät ominaisuudet ovat tarpeen työ- ja yksityiselämässä. Nykyään jopa koulutusten avulla harjoitellaan taitoja, joiden avulla elämä sujuisi ja voimat riittäisivät.
Tänä päivänä korostetaan elinikäistä oppimista. Yhteiskunnan jatkuva muutos ja voimakas teknologinen kehitys suorastaan pakottavat oppimaan uutta sekä työelämässä että sen ulkopuolella. Oppiminen ei ole enää pelkästään lasten ja nuorten asia, vaan kaikissa ikävaiheissa joudutaan opettelemaan uusia asioita.
Suomessa on viime aikoina puhuttu siitä, että yhteiskunnallinen päätöksenteko pohjautuu aina joihinkin arvoihin. Maamme rakentamisen taustalla olivat vuosisatoja kristilliset arvot, jotka perustuvat Raamattuun. Niihin kuuluvat muun muassa rehellisyys, armollisuus ja jokaisen ihmisarvon tunnustaminen.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Koko perheen joululevy sisältää jouluisia Siionin lauluja. Niiden sanoista kuulijalle välittyvät sekä hiljentyminen seimen äärelle että ilo ja ihmetys seimen lapsen syntymästä.
Kirjoittajat eri puolilta maailmaa kertovat siitä, kuinka Jumala on johdattanut heidät valtakuntaansa. Kertomuksia yhdistää kokemus kotiinpaluusta, Raamatun mukaisen uskon löytymisestä ja uskovaisten välisestä rakkaudesta.
Kuuden edesmenneen puhujan elämänvaiheet piirtävät kuvaa uskosta ja elämästä menneinä vuosikymmeninä. Heidän kokemuksensa myös syventävät kristillisyyttä koetelleiden hajaannusten historiaa.
Eeva Kontiokarin runoissa tarkastellaan ikääntymistä lempeällä huumorilla ja elämänkokemuksen tuomalla viisaudella.
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Koko perheen joululevy sisältää jouluisia Siionin lauluja. Niiden sanoista kuulijalle välittyvät sekä hiljentyminen seimen äärelle että ilo ja ihmetys seimen lapsen syntymästä.
Kirjoittajat eri puolilta maailmaa kertovat siitä, kuinka Jumala on johdattanut heidät valtakuntaansa. Kertomuksia yhdistää kokemus kotiinpaluusta, Raamatun mukaisen uskon löytymisestä ja uskovaisten välisestä rakkaudesta.
Kuuden edesmenneen puhujan elämänvaiheet piirtävät kuvaa uskosta ja elämästä menneinä vuosikymmeninä. Heidän kokemuksensa myös syventävät kristillisyyttä koetelleiden hajaannusten historiaa.
Eeva Kontiokarin runoissa tarkastellaan ikääntymistä lempeällä huumorilla ja elämänkokemuksen tuomalla viisaudella.