Ju­ma­lan val­ta­kun­ta to­teu­tuu kah­del­la ta­val­la

Ju­ma­lan val­ta­kun­ta oli Jee­suk­sen ope­tuk­sen kes­kei­sim­piä kä­sit­tei­tä. Sii­hen näh­den ai­kam­me hen­gel­li­ses­sä pu­hees­sa kuu­lee häm­mäs­tyt­tä­vän vä­hän ope­tus­ta Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta.

Tai­vas maan pääl­lä

Tänä vuon­na 2018 pu­hum­me vas­tak­kai­na­set­te­lun vaa­rois­ta. Sa­mal­la jou­dum­me to­te­a­maan, et­tä eläm­me vas­ta­koh­tai­suuk­sien maa­il­mas­sa.

On­ko ai­kaa Ju­ma­lan sa­nal­le?

Län­si­mai­sel­la ih­mi­sel­lä on ny­ky­ään va­paa-ai­kaa enem­män kuin kos­kaan. On ris­ti­rii­tais­ta, et­tä sii­tä huo­li­mat­ta kii­re näyt­tää yhä vain li­sään­ty­vän. Tä­hän on var­mas­ti omal­ta osal­taan vai­kut­ta­nut se, et­tä yh­teis­kun­nas­sam­me sun­nun­tais­ta on mo­nel­le tul­lut ar­ki­päi­vä mui­den jou­kos­sa.

Va­pah­ta­ja tuo sy­dä­meen jou­lun

Raa­ma­tun il­moit­ta­ma jou­lun sa­no­ma on va­loa, iloa ja rau­haa. Juu­ri sitä maa­il­mam­me ja jo­kai­nen ih­mi­nen kai­paa.

Kris­tus on us­kon pe­rus­ta

Lu­te­ri­lais­ten kirk­ko­jen pii­ris­sä 31.10.2016–5.11.2017 vie­tet­ty us­kon­puh­dis­tuk­sen merk­ki­vuo­si sai jon­kin ver­ran nä­ky­vyyt­tä maam­me tie­do­tus­vä­li­neis­sä. Ju­tuis­sa tar­kas­tel­tiin var­sin usein sitä, mitä lu­te­ri­lai­suus on mer­kin­nyt suo­ma­lai­sel­le kult­tuu­ril­le.

Ih­mi­sen osa on nöyr­tyä pa­ran­nuk­seen

Osa ih­mi­sis­tä on luon­to­jaan hy­vä­sy­dä­mi­siä: va­loi­sia, hie­no­tun­tei­sia ja aut­ta­vai­sia. Hy­vät omi­nai­suu­det ovat tar­peen työ- ja yk­si­tyi­se­lä­mäs­sä. Ny­ky­ään jopa kou­lu­tus­ten avul­la har­joi­tel­laan tai­to­ja, joi­den avul­la elä­mä su­jui­si ja voi­mat riit­täi­si­vät.

Ope­tus Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta

Tänä päi­vä­nä ko­ros­te­taan eli­ni­käis­tä op­pi­mis­ta. Yh­teis­kun­nan jat­ku­va muu­tos ja voi­ma­kas tek­no­lo­gi­nen ke­hi­tys suo­ras­taan pa­kot­ta­vat op­pi­maan uut­ta sekä työ­e­lä­mäs­sä et­tä sen ul­ko­puo­lel­la. Op­pi­mi­nen ei ole enää pel­käs­tään las­ten ja nuor­ten asia, vaan kai­kis­sa ikä­vai­heis­sa jou­du­taan opet­te­le­maan uu­sia asi­oi­ta.

Raa­ma­tun ar­vot edis­tä­vät yh­teis­tä hy­vää

Suo­mes­sa on vii­me ai­koi­na pu­hut­tu sii­tä, et­tä yh­teis­kun­nal­li­nen pää­tök­sen­te­ko poh­jau­tuu ai­na joi­hin­kin ar­voi­hin. Maam­me ra­ken­ta­mi­sen taus­tal­la oli­vat vuo­si­sa­to­ja kris­til­li­set ar­vot, jot­ka pe­rus­tu­vat Raa­mat­tuun. Nii­hin kuu­lu­vat muun mu­as­sa re­hel­li­syys, ar­mol­li­suus ja jo­kai­sen ih­mi­sar­von tun­nus­ta­mi­nen.

Us­ko syn­tyy ja vah­vis­tuu sa­nan kuu­los­sa

Lä­heis­ten ky­sy­es­sä jo iäk­kääl­tä isäl­tään, mitä hän ha­lu­si jät­tää heil­le ikään kuin pe­rin­nök­si, isä esit­ti toi­vo­muk­sen. Ly­hy­en, tu­tun, mut­ta pal­jon si­säl­tä­vän: et­tä te kä­vi­sit­te seu­rois­sa. Hä­nel­le it­sel­leen oli ol­lut tär­ke­ää käy­dä kuun­te­le­mas­sa Ju­ma­lan sa­naa niin kau­an, kun se oli ol­lut mah­dol­lis­ta.

Per­he, yh­teis­kun­nan pe­rus­so­lu

Mo­ni­ar­voi­ses­sa ja yk­si­lön va­paut­ta ko­ros­ta­vas­sa ajas­sam­me per­heen yk­si­se­lit­tei­nen mää­rit­te­le­mi­nen ko­e­taan vai­ke­ak­si. Mit­kä kaik­ki yh­tei­se­lä­män muo­dot tu­li­si luo­ki­tel­la per­heek­si?