JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Elä­vä­nä ok­sa­na vii­ni­puus­sa

Sana sunnuntaiksi
7.6.2020 6.05

Juttua muokattu:

29.5. 15:20
2020052915205720200607060500

Eveliina Saukko

Eveliina Saukko

Lau­ri Kaik­ko­nen

Jee­sus ha­vain­nol­lis­ti ope­tus­taan ver­tauk­sil­la. Hän ver­ta­si us­ko­ne­lä­män asi­oi­ta ar­ki­sen elä­män asi­oi­hin. Vii­ni­puu-ver­tauk­ses­sa Jee­sus opet­ti hä­nen ja Tai­vaan Isän yh­teyt­tä ope­tus­lap­siin. Vii­ni­puu oli kuu­li­joil­le tut­tu kas­vi. Kas­vin ul­koi­set piir­teet an­toi­vat läh­tö­koh­dan ver­tauk­sel­le. Jee­sus ver­ta­si Ju­ma­laa vii­ni­tar­hu­riin, joka hoi­taa vii­ni­puun ok­sia. It­se­ään Jee­sus ver­ta­si vii­ni­puun run­koon, jos­ta ok­sat saa­vat ra­vin­non. Ok­sia Jee­sus ver­ta­si ope­tus­lap­siin eli hä­neen us­ko­viin ih­mi­siin.

Elä­vä ok­sa tuot­taa he­del­miä

Elä­vä ok­sa py­syy kiin­ni run­gos­sa ja se on elä­män edel­ly­tys. Ok­sa kas­vaa ja tuot­taa he­del­mää. Yhä uu­del­leen ja uu­del­leen ok­saan kas­vaa uu­sia leh­tiä, uu­sia kuk­kia, jois­ta he­del­mä muo­dos­tuu. Eten­kin kas­vu­vai­hees­sa ok­sa tar­vit­see pal­jon ra­vin­toa. Run­gon kaut­ta ra­vin­to siir­tyy ok­san eri osiin. Ym­pä­ris­tö voi ol­la ede­saut­ta­mas­sa ok­san ja leh­tien kas­vua sekä ku­kin­non ja he­del­män muo­dos­tu­mis­ta.

Luo­mis­työ jat­kuu edel­leen luon­nos­sa ja meis­sä ih­mi­sis­sä. Ju­ma­la on luo­nut ih­mi­sen ian­kaik­ki­suu­so­len­nok­si. Hän on ra­kas­ta­nut ih­mis­tä niin pal­jon, et­tä an­toi ai­no­kai­sen Poi­kan­sa uh­rik­si, jot­ta ih­mi­nen voi­si saa­da ian­kaik­ki­sen elä­män. Ju­ma­lan tah­to on se, et­tä jo­kai­nen ih­mi­nen sai­si ol­la täs­tä osal­li­nen. Elä­vä us­ko, jon­ka läh­tee­nä on Jee­sus Kris­tus, an­taa ian­kaik­ki­sen elä­män. Jo­kai­nen, joka us­koo, et­tä Her­ra Jee­sus Kris­tus on so­vit­ta­nut mi­nun syn­ti­ni Gol­ga­tan kes­kim­mäi­sel­lä ris­til­lä, on osal­li­nen ian­kaik­ki­ses­ta elä­mäs­tä.

Kris­tus on elä­män läh­de. Hä­neen luot­ta­va ja us­ko­va ih­mi­nen am­men­taa täs­tä läh­tees­tä ra­vin­toa tai­vas­tiel­lä kiu­saus­ten ja ko­et­te­le­mus­ten kes­kel­lä. Hän ha­lu­aa elää niin kuin Her­ran pyhä tah­to on. Sie­lun­vi­hol­li­nen yrit­tää teh­dä kai­kin kei­noin us­kon tur­hak­si. Ope­tus­lap­set kui­ten­kin tah­toi­vat tur­vau­tua Her­raan­sa ja mes­ta­riin­sa. He tah­toi­vat py­syä Jee­suk­sen ope­tuk­ses­sa. Jee­suk­sen pu­hu­mat sa­nat an­toi­vat heil­le puh­tau­den ja us­kon sekä voi­man seu­ra­ta hän­tä.

Ju­ma­luu­den kol­mas per­soo­na, Pyhä Hen­ki, vai­kut­taa us­kon. Us­ko­vai­ses­sa ih­mi­ses­sä nä­ky­vät Hen­gen he­del­mät. Raa­mat­tu lu­et­te­lee ga­la­ta­lais­kir­jees­sä Hen­gen he­del­miä: rak­kaus, ilo, rau­ha, pit­kä­mie­li­syys, ys­tä­väl­li­syys, hy­vyys, us­kol­li­suus, sä­vyi­syys ja it­sen­sä­hil­lit­se­mi­nen (Gal. 5:22–23). Us­ko­vai­nen pyy­tää kil­voi­tel­la niin, et­tä he­del­mis­tä puu tun­net­tai­siin.

Jot­ta ok­sa tuot­taa hy­viä he­del­miä, tar­vit­see tai­vaal­li­sen puu­tar­hu­rin puh­dis­taa se kai­kes­ta yli­mää­räi­ses­tä. Us­ko­vai­nen ih­mi­nen ha­lu­aa tur­vau­tua evan­ke­liu­miin. Hän tah­too pi­tää us­kon ja hy­vän oman­tun­non.

Huo­not ok­sat pois­te­taan

Kun ok­sa al­kaa kui­vet­tua, sen leh­det­kin vaih­ta­vat vä­riä ja al­ka­vat pu­toil­la pois. Yh­teys run­koon on kat­ken­nut syys­tä tai toi­ses­ta. Puu­tar­hu­ri pois­taa kui­vu­neet ok­sat ja heit­tää ne pois pol­tet­ta­vik­si.

Kui­vu­nut, kuol­lut ok­sa on kuva ih­mi­ses­tä, joka on luo­pu­nut us­kos­ta. Hän on hyl­jän­nyt Ju­ma­lan sa­nan ylim­pä­nä elä­män oh­jee­na. Hän ei ole enää ot­ta­nut vas­taan Sa­naa, joka puh­dis­taa. Täl­lai­nen ih­mi­nen ei ole ha­lun­nut seu­ra­ta Her­raa Jee­sus­ta opis­sa, elä­mäs­sä ja kär­si­myk­sis­sä.

Rak­kau­den kut­su

Jee­sus ra­kas­taa kaik­kia ih­mi­siä. Ei Jee­suk­sen rak­kaus ole la­kan­nut, vaik­ka ok­sa on lei­kat­tu pois. Jee­sus kut­suu val­ta­kun­tan­sa kaut­ta syn­ti­siä ih­mi­siä yh­tey­teen­sä. Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta saar­na­taan vie­lä Jee­suk­sen käs­kyn mu­kai­ses­ti kaik­ki syn­nit an­teek­si hä­nen ni­mes­sään ja ve­res­sään.

Evan­ke­liu­min us­ko­ja lii­te­tään Kris­tuk­sen yh­tey­teen. Ok­sa vir­ko­aa ja tuot­taa jäl­leen hy­viä he­del­miä. Isä on ra­kas­ta­nut Poi­kaan­sa ja Poi­ka on lu­van­nut ra­kas­taa mei­tä. Jee­sus pyy­tää: ”Py­sy­kää mi­nun rak­kau­des­sa­ni.”

Evan­ke­liu­mi­teks­ti Joh. 15:1–10

Raa­mat­tu 1992: ”Minä olen tosi vii­ni­puu, ja Isä­ni on vii­ni­tar­hu­ri. Hän leik­kaa mi­nus­ta pois jo­kai­sen ok­san, joka ei tuo­ta he­del­mää, mut­ta jo­kai­sen he­del­mää tuot­ta­van ok­san hän puh­dis­taa lii­ois­ta ver­sois­ta, jot­ta se tuot­tai­si he­del­mää en­tis­tä enem­män. Te olet­te jo puh­taat, sil­lä se sana, jon­ka olen teil­le pu­hu­nut, on puh­dis­ta­nut tei­dät. Py­sy­kää mi­nus­sa, niin minä py­syn teis­sä. Ei­hän ok­sa pys­ty tuot­ta­maan he­del­mää, el­lei se pysy puus­sa, ja sa­moin et­te pys­ty te­kään, el­let­te pysy mi­nus­sa. ”Minä olen vii­ni­puu, te olet­te ok­sat. Se, joka py­syy mi­nus­sa ja jos­sa minä py­syn, tuot­taa pal­jon he­del­mää. Il­man mi­nua te et­te saa ai­kaan mi­tään. Joka ei pysy mi­nus­sa, on kuin ir­ron­nut ok­sa: se hei­te­tään pois, ja se kui­vuu. Kui­vat ok­sat ke­rä­tään ja vis­ka­taan tu­leen, ja ne pa­la­vat po­rok­si. ”Jos te py­syt­te mi­nus­sa ja mi­nun sa­na­ni py­sy­vät teis­sä, voit­te pyy­tää mitä iki­nä ha­lu­at­te, ja te saat­te sen. Sii­nä mi­nun Isä­ni kirk­kaus tu­lee jul­ki, et­tä te tuo­tat­te run­saas­ti he­del­mää ja niin osoi­tat­te ole­van­ne ope­tus­lap­si­a­ni. Niin kuin Isä on ra­kas­ta­nut mi­nua, niin olen minä ra­kas­ta­nut tei­tä. Py­sy­kää mi­nun rak­kau­des­sa­ni. Jos nou­da­tat­te käs­ky­jä­ni, te py­syt­te mi­nun rak­kau­des­sa­ni, niin kuin minä olen nou­dat­ta­nut Isä­ni käs­ky­jä ja py­syn hä­nen rak­kau­des­saan.

Bib­lia: Minä olen to­ti­nen vii­ni­puu, ja mi­nun Isä­ni on pel­to­mies:Jo­kai­sen ok­san mi­nus­sa, joka ei kan­na he­del­mää, hän kar­sii pois, ja jo­kai­sen, joka he­del­män kan­taa, hän puh­dis­taa, et­tä se kan­tais run­saam­man he­del­män. Te olet­te nyt puh­taat, sen sa­nan täh­den, jon­ka minä teil­le pu­huin. Py­sy­käät te mi­nus­sa, ja minä teis­sä. Niin­kuin ei ok­sa tai­da it­ses­tän­sä he­del­mää kan­taa, el­lei hän vii­na­puus­sa kiin­ni ole, niin et­te te­kään, jol­let­te mi­nus­sa pysy. Minä olen vii­na­puu, te olet­te ok­sat: joka mi­nus­sa py­syy ja minä hä­nes­sä, hän kan­taa pal­jon he­del­mää; sil­lä il­man mi­nua et­te voi mi­tään teh­dä. Jos ei joku mi­nus­sa pysy, se hei­te­tään ulos niin­kuin ok­sa, ja kui­vet­tuu, ja ne si­do­taan ko­koon, ja hei­te­tään tu­leen, ja pa­la­vat. Jos te mi­nus­sa py­syt­te ja mi­nun sa­na­ni py­sy­vät teis­sä, mit­kä ikä­nä te tah­dot­te, niin ano­kaat, ja te saat­te. Sii­nä mi­nun Isä­ni kun­ni­oi­te­taan, et­tä te pal­jon he­del­mää kan­tai­sit­te, ja tu­let­te mi­nun ope­tus­lap­sik­se­ni. Niin­kuin Isä ra­kas­ti mi­nua, niin minä myös ra­kas­tin tei­tä: ky­sy­käät mi­nun rak­kau­des­sa­ni. Jos te mi­nun käs­ky­ni pi­dät­te, niin te py­syt­te mi­nun rak­kau­des­sa­ni, niin­kuin minä pi­dän Isä­ni käs­kyn ja py­syn hä­nen rak­kau­des­san­sa.

8.7.2020

Et­kö ym­mär­rä, et­tä Ju­ma­lan hy­vyys joh­taa si­nut kään­ty­mi­seen? Room. 2:4

Viikon kysymys