JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Jeesuksen nimessä saarnattu evankeliumi pelastaa

Sana sunnuntaiksi
1.1.2024 6.00

Juttua muokattu:

21.12. 12:54
2023122112542520240101060000

Kal­le Pel­to­kan­gas

Raa­ma­tun mu­kaan us­ko voi syn­tyä, kun Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta saar­na­taan evan­ke­liu­mia Jee­suk­ses­ta Kris­tuk­ses­ta. Muu­ta ni­meä, joka pe­las­tai­si, ei ole.

Uu­den vuo­den al­ka­es­sa on hyvä muis­taa Jee­suk­sen sa­nat: ”Et­te te va­lin­neet mi­nua, vaan minä va­lit­sin tei­dät, ja mi­nun tah­to­ni on, et­tä te läh­det­te liik­keel­le ja tuo­tat­te he­del­mää, sitä he­del­mää, joka py­syy. Kun niin teet­te, Isä an­taa teil­le kai­ken, mitä mi­nun ni­mes­sä­ni pyy­dät­te.” (Joh. 15:16.)

Ru­koil­len uu­teen vuo­teen

Saam­me käy­dä uu­teen vuo­teen ru­koil­len. Jee­sus opet­ti: ”Mitä ta­han­sa te us­kos­sa ru­koil­len pyy­dät­te, sen te saat­te” (Matt. 21:22). Ju­ma­la vas­taa ru­kouk­siin ajal­laan ja ta­val­laan.

Jo­han­nek­sen evan­ke­liu­mis­sa ole­vat Jee­suk­sen sa­nat (Joh. 14:14) muis­tut­ta­vat sii­tä, et­tä sen, mitä ru­kouk­ses­sa pyy­de­tään, tu­lee ol­la so­pu­soin­nus­sa Jee­suk­sen ja Isän Ju­ma­lan tah­don kans­sa. Jo an­tii­kin ai­kaan aja­tel­tiin, et­tä hen­ki­lön ni­men kat­sot­tiin edus­ta­van hen­ki­löä it­se­ään, hä­nen mai­net­taan ja kun­ni­aa. Jee­suk­sen ni­mes­sä ru­koi­le­van ei voi­da olet­taa ru­koi­le­van sel­lais­ta, mitä Jee­sus ei tah­toi­si.

Kirk­koi­sä Au­gus­ti­nuk­sen mu­kaan Ju­ma­la voi ar­mos­saan jät­tää vas­taa­mat­ta nii­hin us­ko­vien ru­kouk­siin, jot­ka ei­vät koi­du hei­dän hy­väk­seen. Au­gus­ti­nuk­sen mu­kaan Ju­ma­la kui­ten­kin vas­taa ih­mi­sen ian­kaik­ki­suut­ta, pe­las­tus­ta kos­ke­viin pyyn­töi­hin.

Mi­ten saan ian­kaik­ki­sen elä­män?

Tär­kein ky­sy­mys ih­mi­sel­lä, joka et­sii elä­vää Ju­ma­laa on: mitä mi­nun tu­lee teh­dä, jot­ta sai­sin ian­kaik­ki­sen elä­män? Jul­ki­sen toi­min­tan­sa ai­ka­na Jee­sus toi­mi Ka­per­nau­mis­ta kä­sin.

Jee­suk­sen saar­na­toi­min­nas­sa ja ih­me­te­ois­sa to­teu­tui­vat pro­feet­ta Je­sa­jan sa­nat. Jo­han­nes Kas­ta­ja van­git­tiin, kos­ka hän oli roh­ke­as­ti ju­lis­ta­nut pa­ran­nus­ta ja syn­tien an­teek­si­an­ta­mus­ta. Jo­han­nes il­moit­ti, et­tä Jee­sus on hän­tä vä­ke­väm­pi. Jee­sus-nimi mer­kit­see­kin: Her­ra on apu, Her­ra pe­las­taa.

Us­ko voi syn­tyä, kun Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta saar­na­taan evan­ke­liu­mia Jee­suk­ses­ta Kris­tuk­ses­ta – siis Jee­suk­sen ni­mes­sä. Muu­ta ni­meä, joka mei­dät pe­las­tai­si, ei ole an­net­tu (Ap. t. 4:12).

Toi­voa ja luot­ta­mus­ta

Jee­sus an­toi seu­raa­jil­leen käs­kyn kes­ki­näi­ses­tä rak­kau­des­ta. Edel­leen hän sa­noo: ”Jos te ra­kas­tat­te mi­nua, te nou­da­tat­te mi­nun käs­ky­jä­ni. – – Jos joku ra­kas­taa mi­nua, hän nou­dat­taa mi­nun sa­naa­ni. – – Minä jä­tän teil­le rau­han. Oman rau­ha­ni minä an­nan teil­le, en sel­lais­ta jon­ka maa­il­ma an­taa. Ol­kaa roh­ke­at, äl­kää vai­pu­ko epä­toi­voon.” (Joh. 14:15, 23, 27.)

Us­ko on toi­voa ja luot­ta­mus­ta. Myös al­ka­van uu­den vuo­den ai­ka­na kan­nat­taa kil­voi­tel­la syn­nin pois­pa­ni­ja­na ja hy­vän oman­tun­non kan­ta­ja­na. Näin säi­lyy tur­val­li­nen luot­ta­mus Ju­ma­laan ja hä­nen joh­da­tuk­seen­sa omas­sa ja lä­heis­ten elä­mäs­sä.


Evan­ke­liu­mi: Matt. 4:12–16

Raa­mat­tu 1992: Kun Jee­sus sai kuul­la, et­tä Jo­han­nes oli van­git­tu, hän siir­tyi Ga­li­le­aan. Na­sa­re­tiin hän ei enää jää­nyt, vaan hän aset­tui Ka­per­nau­miin, joka on jär­ven ran­nal­la Se­bu­lo­nin ja Naf­ta­lin hei­mo­jen alu­eel­la. Näin ta­pah­tui, jot­ta to­teu­tui­si pro­feet­ta Je­sa­jan sana: – Se­bu­lo­nin maa ja Naf­ta­lin maa, Me­ren tie, Jor­da­nin ta­kai­nen maa ja muu­ka­lais­ten Ga­li­lea – kan­sa, joka asui pi­mey­des­sä, näki suu­ren va­lon. Niil­le, jot­ka asui­vat kuo­le­man var­jon maas­sa, lois­ti kirk­kaus.

Bib­lia: Mut­ta kuin Je­sus kuu­li, et­tä Jo­han­nes oli van­kiu­teen an­net­tu ylön, poik­ke­si hän Ga­li­le­aan, ja jät­ti Nat­sa­re­tin, tuli ja asui Ka­per­nau­mis­sa, joka on me­ri­kau­pun­ki, Ze­bu­lo­nin ja Naph­ta­lin ää­ris­sä; Et­tä täy­tet­täi­siin se mikä sa­not­tu oli Je­sai­as prop­he­tan kaut­ta, joka sa­noo: Ze­bu­lo­nin maa ja Naph­ta­lin maa, läs­nä me­ri­tie­tä, sil­lä puo­lel­la Jor­da­nin, pa­ka­nain Ga­li­lea, kan­sa, joka pi­mi­äs­sä is­tui, näki suu­ren val­keu­den, ja niil­le, jot­ka kuo­le­man maas­sa ja var­jos­sa is­tui­vat, koit­ti val­keus.

16.7.2024

Herra sanoi Moosekselle: ”Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.” Silloin Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa. 2. Moos. 3:6

Viikon kysymys