JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Jumalan sana rohkaisee tunnustamaan uskon

Sana sunnuntaiksi
26.12.2023 6.00

Juttua muokattu:

22.12. 10:01
2023122210015520231226060000

A.-L.S.

A.-L.S.

Ma­ti­as Mu­ho­la

Paa­va­li ke­hot­ti us­ko­vai­sia säi­lyt­tä­mään oman­tun­ton­sa puh­taa­na ja vas­taa­maan sä­vyi­säs­ti ja kun­ni­oit­ta­vas­ti niil­le, jot­ka ky­sy­vät us­kon pe­rus­teis­ta.

Jee­sus lau­sui päi­vän evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä ole­vat sa­nat lai­no­pet­ta­jil­le ja fa­ri­seuk­sil­le, jot­ka ei­vät us­ko­neet hä­neen. Il­man us­koa ih­mi­nen on Ju­ma­lan vaa­ti­van lain al­la ja jou­tuu koh­taa­maan Ju­ma­lan oi­keu­den­mu­kai­sen tuo­mi­on. Ju­ma­lan lap­sel­le tuo sama tuo­mio on va­paut­ta­va, kos­ka Kris­tus on lu­nas­ta­nut hä­net omak­seen ja täyt­tä­nyt vaa­ti­van lain hä­nen puo­les­taan.

Jee­suk­sen sa­nat kä­vi­vät to­teen, ku­ten kaik­ki Ju­ma­lan lu­pauk­set ovat käy­neet ja tu­le­vat käy­mään. Raa­mat­tu ker­too useis­ta Kris­tuk­sen to­dis­ta­jis­ta, jot­ka koh­ta­si­vat in­hi­mil­li­ses­ti aja­tel­tu­na ka­run koh­ta­lon epä­us­kois­ten kä­sis­sä. En­sim­mäi­nen mart­tyy­ri Ste­fa­nos ki­vi­tet­tiin, ja myös mo­net ope­tus­lap­sis­ta ko­ki­vat mart­tyy­ri­kuo­le­man. Us­kos­sa kuo­le­van ih­mi­sen koh­ta­lo ei kui­ten­kaan lo­pul­ta ole karu, sil­lä hän saa ker­ran kuul­la kut­sun: ”Tul­kaa tän­ne, te Isä­ni siu­naa­mat” (Matt. 25:34).

Sä­vyi­säs­ti ja kun­ni­oit­ta­vas­ti

Myös ny­ky­ai­ka­na Ju­ma­lan lap­si saat­taa saa­da osak­seen ar­vos­te­lua, hal­vek­sun­taa tai jopa vi­haa us­kon­sa vuok­si. Toi­saal­ta hän voi koh­da­ta myös ar­vos­tus­ta, kii­tol­li­suut­ta, ai­to­ja ky­sy­myk­siä tai vil­pi­tön­tä ih­met­te­lyä.

Oli­pa koh­taa­mi­nen mil­lai­nen ta­han­sa, Ju­ma­lan sana roh­kai­see tun­nus­ta­maan us­kon ja ker­to­maan sii­tä ai­na­kin ky­syt­tä­es­sä: ”Py­hit­tä­kää Her­ra Kris­tus sy­dä­mes­sän­ne ja ol­kaa ai­na val­miit an­ta­maan vas­taus jo­kai­sel­le, joka ky­syy, mi­hin tei­dän toi­von­ne pe­rus­tuu. Mut­ta vas­tat­kaa sä­vyi­säs­ti ja kun­ni­oit­ta­vas­ti ja säi­lyt­tä­kää oma­tun­ton­ne puh­taa­na.” (1. Piet. 3:15–16.)

Toi­voa uh­kien kes­kel­lä

Us­ko nä­kyy elä­mäs­sä. Jo us­ko­vai­sen ole­mus ja us­kos­ta nou­se­vat va­lin­nat voi­vat pu­hu­tel­la epä­us­koi­sia ih­mi­siä. Py­hän Hen­gen vai­kut­ta­mat he­del­mät ovat sa­nat­to­ma­na vies­ti­nä kut­su­mas­sa ih­mi­siä Ju­ma­lan val­ta­kun­taan. Mi­kä­li us­ko yri­te­tään pii­lot­taa ei­kä sii­tä ker­ro­ta, käy kuin Jee­suk­sen ver­tauk­sis­sa, et­tä suo­la me­net­tää ma­kun­sa ja va­kan al­le lai­tet­tu kynt­ti­lä sam­muu.

Kris­tuk­sen to­dis­ta­mi­nen on hen­ki­lö­koh­tais­ta us­kos­sa kil­voit­te­le­mis­ta ja us­kon tun­nus­ta­mis­ta. Vaik­ka Suo­mes­sa saa us­koa il­man ki­vi­te­tyk­si tai ruos­ki­tuk­si tu­le­mi­sen uh­kaa, sie­lun­vi­hol­li­nen te­kee ah­ke­ras­ti työ­tä, jot­ta mah­dol­li­sim­man moni vä­syi­si us­kon mat­kal­la.

Ny­ky­ai­ka­na uh­ki­na ovat syn­nin lu­val­li­suus, it­sek­kyys ja kaik­ki se, mikä nou­see ih­mi­sen omas­ta syn­ti­syy­des­tä. Uh­kien kes­kel­lä toi­vo­na ja loh­tu­na ovat syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­mi, Ju­ma­lan las­ten rak­kaus, ru­kouk­sen lah­ja, sak­ra­ment­tien voi­ma ja Ju­ma­lan sana.

Kut­su on voi­mas­sa

Teks­tis­sä tu­lee sel­väs­ti il­mi Ju­ma­lan tah­to: kut­su pa­ran­nuk­seen kos­kee kaik­kia. Jee­sus lä­het­ti oman­sa kut­su­maan ih­mi­siä Ju­ma­lan val­ta­kun­taan (Joh. 20:22–23). On tär­ke­ää, et­tä seu­ra­pu­heis­sa edel­leen ke­ho­te­taan pa­ran­nuk­seen ja roh­kais­taan us­ko­maan.

Jos­kus voi tul­la ti­lan­tei­ta, jois­sa Ju­ma­lan lap­si ei osaa vas­ta­ta kaik­kiin us­koon liit­ty­viin ky­sy­myk­siin. Näis­sä ti­lan­teis­sa voi ke­hot­taa ky­se­le­vää ih­mis­tä läh­te­mään seu­roi­hin. Kut­su Ju­ma­lan val­ta­kun­taan on edel­leen voi­mas­sa.


Evan­ke­liu­mi: Matt. 23:34–39

Raa­mat­tu 1992: Jee­sus sa­noi lai­no­pet­ta­jil­le ja fa­ri­seuk­sil­le: ”Kuul­kaa siis: Minä lä­he­tän tei­dän luok­sen­ne pro­feet­to­ja, vii­sai­ta mie­hiä ja lai­no­pet­ta­jia. Toi­set heis­tä te ta­pat­te ja ris­tiin­nau­lit­set­te, toi­sia ruos­kit­te sy­na­go­gis­san­ne ja ajat­te ta­kaa kau­pun­gis­ta toi­seen. Näin te tu­let­te syy­päik­si kaik­keen vi­at­to­maan ve­reen, joka maan pääl­lä on vuo­da­tet­tu, hurs­kaan Abe­lin ve­res­tä ai­na Sa­kar­jan, Ba­rak­jan po­jan, ve­reen as­ti, hä­nen, jon­ka te ta­poit­te temp­pe­lin ja alt­ta­rin vä­lil­le. To­ti­ses­ti: tämä su­ku­pol­vi jou­tuu vie­lä vas­taa­maan täs­tä kai­kes­ta! Je­ru­sa­lem, Je­ru­sa­lem! Sinä ta­pat pro­fee­tat ja ki­vi­tät ne, jot­ka on lä­he­tet­ty si­nun luok­se­si. Mi­ten mo­nes­ti olen­kaan tah­to­nut koo­ta lap­se­si, niin kuin ka­na­e­mo ko­ko­aa poi­ka­set sii­pien­sä suo­jaan! Mut­ta te et­te tah­to­neet tul­la. Kuul­kaa siis: tei­dän temp­pe­lin­ne on jää­vä asu­jaan­sa vail­le. Sil­lä minä sa­non teil­le, et­tä te et­te mi­nua täs­te­des näe en­nen kuin sa­not­te: ’Siu­nat­tu ol­koon hän, joka tu­lee Her­ran ni­mes­sä!’”

16.7.2024

Herra sanoi Moosekselle: ”Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.” Silloin Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa. 2. Moos. 3:6

Viikon kysymys